\id GAL  
\h Gadataidi 
\toc1 Gadataidi ïnänite Pabodo nänö cadota ante yewæ̈mongainta 
\toc2 Gadataidi 
\toc3 Gadataidi 
\mt1 Gadataidi 
\mt2 ïnänite Pabodo nänö cadota ante yewæ̈mongainta 
\c 1  
\s1 Gadataidi ïnänite Pabodo, Waa quëwëedäni, angampa 
\p  
\v 1 Botö Pabodobo ïnömo inte, Mïnitö acæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa. Mæmpo Wængonguï incæ Itota Codito ingante, Ñäni ömæ̈möe, angä ñäni ömæ̈mongacäimpa. Mæmpocä ïñömö Itota Codito tönö guëa cædinque botö ïmote da godonga gotabopa. Ïninque botö dicæ waodänique änäni ëñente gotabogaa. Botö ïmote edæ dicæ waocanque da godongä gotabogaa.  
\v 2 Mïnitö Gadatiabæ wayömö wacabo wayömö wacabo quëwëmïni inte Codito ingante mïni godongämæ̈ pönencabo ïnömïni inte edæ ëñencæmïnimpa, ante mönitö möni pönencabo tömämöni ïïmaï ante apæ̈nemönipa. 
\p  
\v 3 Wængonguï mönö Mæmpo tönö mönö Awënë Itota Codito godongämæ̈ pönö waadete cæda ate mïnitö gänë pönente waa quëwencæmïnimpa, ämönipa.  
\v 4 Adocä mönö Mæmpo Wængonguï ïñömö, Mïnitö pedænguipogaque wïwa cæte mïni wæwëñömö edæ abæ tawænte ponte baï botö gämæ̈nö ponte quëwëedäni, angampa. Ïninque, Wængonguï nänö angaïnö baï cæcæmïnimpa, ante cædinque mönö Awënë Itota Codito mönö ïmonte ö æncæte ante cægacäimpa. Mïni wënæ wënæ cæpämo mongæncæboimpa, ante tömengä nämä wepæ̈ pædæ godonte baï cædinque pönö ængä beyænque mönö wæætë quëwëmompa.  
\v 5 Edæ pedænguipoga ïñonte mïinguipoga bayonte edæ, Mänömaï bacæ̈impa, ante në angaingä ïnongä inte mönö Mæmpo Wængonguï ïñömö edæ cöwë ñäö apäite baï waëmö pönï ëmönongä ingänö anguënë. Mänömaï impa, ante botö, Amëë, ämopa. 
\s1 Codito ingantedö ante watapæ̈ ëñengæ̈impa 
\p  
\v 6 Mïnitö ïñömö æbämë pönï cæmïni awædö. Mönö Codito waadete pönö cæcä beyænque mïnitö Wængonguï äñecä pömïnitawo. Ñöwo guiquënë në äñecä ïñongante quïmæ̈ panguïmæ̈ gomïnii. Wadäni, Quëwenguï taadö wadö ïnompa, ante tededäni ëñëninque mïnitö do Ao änewëmïni awædö.  
\v 7 Ïñæmpa wadö incæ wïï quëwenguïnö ïnompa. Wæætë edæ, Mïnitö oda cæcæmïnimpa, ante cædinque wadäni pancadäniya, Codito ingantedö ante watapæ̈ möni apæ̈nedö ante edæ, Idiquibæ̈ bacæ̈impa, ante cædäni apa ëñëwëmïnii. 
\p  
\v 8 Mönitö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nemöni ëñëmïnitapa. Incæte mönitö adomöni incæ wadö ante apæ̈nemöni baï Wængonguï wæætë pönö pïinte apænte angä wæquïmönidö anguënë. Ayæ̈ adobaï Wængonguï anquedo incæ öönædë owodinque wææ̈ pöninque wadö ante apæ̈necä baï Wængonguï tömengä ingante wæætë godö pïinte apænte angä wæquingänö anguënë.  
\v 9 Edæ doyedë möni änïnö baï botö ñöwo wæætë adodö ante ämopa. Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nemöni ëñëninque mïnitö Ao ämïnitawo. Ïninque mänïnö ante æcämenque pönënämaï inte wadö ante apæ̈necä ëñëninque Wængonguï tömengä ingante wæætë godö pïinte apænte angä wæquingänö anguënë. 
\p  
\v 10 Botö dicæ, Mïnitö waomïnique botö ïmote Ao ancæmïnimpa, ante apæ̈nebogaa. Wængonguinque, Ao ancæcäimpa, ante apæ̈nebo aedäni. Ayæ̈, Waomïnique tocæmïnimpa, ante dicæ cæbogaa. Waomïnique tocæmïnimpa, ante cæbo inte baï edæ Codito ingante në cædömo ïnämaï incædömoimpa. 
\s1 Pabodo Wængonguinque da godongä gotabopa, angampa 
\p  
\v 11 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Codito ingantedö ante watapæ̈ botö apæ̈nedö ïñömö edæ wïï waodänique näni mä pönengaïnö impa, ante ämo ëñëedäni.  
\v 12 Mänïnö ante waocanque dicæ pönö apæ̈necä ëñente æntabogaa. Waocanque dicæ odömonte apæ̈necä ëñëninque apæ̈netabogaa. Wæætë Itota Codito edonque odömonte apæ̈necä ëñëninque botö në æ̈mo inte adodö ante apæ̈nebopa. 
\p  
\v 13 Oodeobo ïnömö inte botö ïñömö edæ möni oodeocabo pönengaïnö ante wëënëñedë mänïnonque ante ëñëninque quëwengaboï aedäni. Botö mänïñedë edæ Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo ïnänite wido cæcæte ante cædinque ancaa togænte edæ nanguï pönï pämo wægadänimpa, ante do ëñëmïnipa.  
\v 14 Ayæ̈ botö tönö guëa pægaïnäni incæ nanguï ïnäni guiquënë möni oodeocabo möni ëñengaïnö ante wædænque ëñente cæyönäni botö ïñömö godömenque nanguï pönï ëñente cægaboimpa. Edæ mönitö mæ̈mæ̈idi näni odömonte angaïnö ante botö, Mönö Ao ante adodö ëñente cæte quëwengæ̈impa, ante nanguï cæbo ingaboimpa. 
\p  
\v 15 Incæte botö badä cæncadë ongöñömote Wængonguï, Botö beyæ̈ cæcæbiimpa, äninque edæ mänïñedë botö ïmote apænte ængaingä inte ñöwo botö ïmote pönö waadedinque äñecantapa. Ayæ̈ ñöwo pönï tömengä nämä nänö pönënö ante cæte todinque edæ,  
\v 16 botö ïmote pönö angantapa. Bitö oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite apæ̈nebi ëñëninque tömënäni botö Wengä ingante edonque ate baï ëwocacædänimpa, ante täno botö ïmote edonque odömongä adinque botö tömengä Wengä ingante do ëwocabo inte apæ̈nebo ëñënänitapa. Ïninque botö waocä ingante, Æbänö cæquïmoo, ante edæ änämaï intabopa.  
\v 17 Botö ïmote da godongä ate botö Codito täno nänö në da godongaïnäni ïnänite apæ̈necæte ante Eedotadëë ïñömö æidämaï intabopa. Wæætë edæ wadæ godinque botö wayömö Adabiabæ do godinque ayæ̈ ate Daämaco ïñömö ocæ̈ ëmænte gotabopa. 
\p  
\v 18 Ayæ̈ wadepo mënepoga go adodepoque ïinque go ate botö Pegodo weca mä ëñacæte ante Eedotadëë æidinque mëa Wængonguï itædë tömengä weca quëwentabopa.  
\v 19 Ayæ̈ wadäni Itota nänö në da godongaïnäni ïñönänite botö adocanque ingante mönö Awënë Itota biwï Tantiago ingante adinque wadäni ïnänite adämaï intabopa.  
\v 20 Mänömaïnö ante botö Wængonguï ayongä babæ änämaï inte näwangä ante yewæ̈mömo aedäni. 
\p  
\v 21 Mänïï gote ëñate ate botö Tidiabæ godinque godömenque Tiditiabæ gotabopa.  
\v 22 Ïninque Oodeabæ quëwente Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo mönö Codito nempo në quëwënäni ïñömö botö awinca cöwë adämaï ïnäni inte önöwënenque pönengadänimpa.  
\v 23 Tömënäni ïñömö ïïmaïnö ante önömoncaque ëñengadänimpa. “Wëënëñedë mönö ïmonte në togænte pangaingä ïñömö mönö pönente quëwenguïne ante, Mänïne ante wido cæcæ̈impa, angantawo. Ñöwo guiquënë tömengä, Wido cæquïne, ante nänö angaïne incæ adode ante edæ watapæ̈ apæ̈necä ëñënänipa,” ante tededäni ëñengadänimpa.  
\v 24 Ïninque, Pabodo ñöwo waa cæcampa, ante adinque tömënäni Wængonguï ingante apæ̈nedinque, Bitö waëmö pönï ëmönömi inte në waa cæbi ïmipa, ante watapæ̈ apæ̈negadänimpa. 
\c 2  
\s1 Itota nänö në da godongaïnäni Pabodo ingante Ao änäni 
\p  
\v 1 Ayæ̈ mänïï pö godinque ïincayæ̈ ate catodote wadepo go ate botö Bedënabee tönö Eedotadëë ïñömö adodö æidinque Tito ingante mäomöna gocantapa.  
\v 2 Wængonguï do botö ïmote apæ̈nete baï edonque odömongä adinque botö Eedotadëë ïñömö æidinque ïïmaï ante apæ̈netabopa. Botö ïñömö oodeoidi ïnämaï ïnäni weca godinque, Codito ingantedö ante cöwë watapæ̈ apæ̈nebopa, ante botö ñæ̈næ̈nänique ïnänite awëmö apæ̈nebo ëñënänitapa. Mänömaï cædinque botö, Æbänö cæboï, ante adodö adodö ante apæ̈nebo ëñëninque tömënäni pïïnämaï incædänimpa, ante cætabopa. 
\p  
\v 3 Ayæ̈, Botö tönö guëa pöningä Tito ingante adinque pancadäniya, Ïingä ïñömö Guidiego ïnongä ïñongante ämïni ëö togæncædänimpa, ante pïinte änäni incæte në änäni guiquënë, Ëö togæ̈edäni, ante änämaï ïnänitapa.  
\v 4 Ëö togængæ̈impa, ante në pïinte änäni näni wææ angaïnö ante mönitö ïñömö Codito Itota gä pe æmpote æ̈ængä beyænque abæ tawænte ee gote baï quëwëmönipa. Mänömaï ïñömonte pancadäniya, Æbänö quëwënänii, ante edæ awëmö acæte ante cædinque edæ, Mönö caipæ̈ ïmompa, ante baï babæ cædinque mönitö weca pönäni wætamönipa. Ayæ̈ edæ mönitö tömënäni näni wææ änö beyænque në cæte quëwëmöni bacæmönimpa, ante cædinque tömënäni godömenque, Cæedäni cæedäni, ante wææ änewënäni wætamönipa.  
\v 5 Incæte edæ, Mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ möni apæ̈nedö näwangä ante impa, ante mïnitö oda cædämaï incæmïnimpa, ante wææ cædinque mönitö wantæ ïñö incæ në wææ änewënäni ïnänite ëñente cædämaï intamönipa. 
\p  
\v 6 Ñæ̈næ̈näni ïnänipa, ante wadäni näni në waa adönäni ïñömö æbämë ëmönänii, ante botö ïñömö edæ wædämaï ïmopa. Edæ Wængonguï incæ waocä ingante apænte acæte ante cædinque adämaï ingampa. Mïmönoque acampa. Ïninque botö idæwaa apæ̈nebo ate ïïnäni incæ ædö cæte godömenque apæ̈nequïnäni.  
\v 7 Ïñæmpa ïïnäni incæ edæ do ëñënänitapa. Pegodo ingante mönö Awënë incæ pönö angä ate tömengä oodeoidi ïnänite mönö Awënë ingantedö ante në watapæ̈ apæ̈necä ingampa. Botö ïmote adobaï mönö Awënë incæ pönö angä ate botö wæætë oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite në apæ̈nebo ïmopa. Ïninque botö mänömaïnö ante apæ̈nebo ate në änäni ïñömö, Pegodo cæcä baï Pabodo adobaï cæcampa, ante do ëñënänitapa.  
\v 8 Pegodo oodeoidi weca gote cæyongante Wængonguï tömengä tönö godongämæ̈ cæcä baï botö guiquënë oodeoidi ïnämaï ïnäni weca edæ gote cæyömote adocä incæ botö tönö adobaï edæ godongämæ̈ cæcampa, ante do ëñënänitapa. 
\p  
\v 9 Tantiago, Pegodo, Wäö ïñömö në tæ̈ï ëmönäni ïnänipa, ante adinque wadäni, Gönönïwæ̈ onguitanca baï ïnänipa, ante apæ̈nedänipa. Ïninque botö apæ̈nebo ëñëninque mänïnäni, Onguitancaidi, näni änäni ïñömö edæ, Pabodo ingante Wængonguï mänömaï pönö waadete cæcampa, ante adinque botö ïmote ayæ̈ Bedënabee ingante, Mönitö tönïñamïna ïmïnapa, ante tömëmæ̈ ïnö pædæ pompote bæi ongompodänitapa. Ayæ̈, Mönitö oodeoidi weca gote apæ̈neyömöni mïnitö wæætë oodeoidi ïnämaï ïnäni weca gote apæ̈necæmïnimpa, ante godongämæ̈ Ao änänitapa.  
\v 10 Ayæ̈, Mïnitö në ömaadäni inte wædäni ïnänite ante cöwë pönëninque waa cæcæmïnimpa, äninque mäninque ante wææ änänitapa. Mänïnö näni änïnö incæ botö cöwë pönëninque edæ nanguï cæïnente wæbo intabopa. 
\s1 Pegodo ingante Pabodo angä wæcampa 
\p  
\v 11 Ayæ̈ Pegodo Antioquiya ïñömö pöninque wïï nö cæcä adinque botö tömengä awinca waa adinque, Bitö pante wæquinque wënæ wënæ cæbi ïmipa, ämo wæcantapa.  
\v 12 Ïïmaï edæ Pegodo cæcä ïnongäimpa. Tæcæ Antioquiya pöninque tömengä oodeoidi ïnämaï ïnäni weca wæætë wæætë pö guii pö guii ongöninque godongämæ̈ cæ̈nongäimpa. Incæte Tantiago nänö da pönönïnäni pönäni ate Pegodo ïñömö edæ, Mönö ëö togængæ̈impa, ante në änönäni pïïnäni wæcæ wæ, ante guïñënongä inte edæ oodeoidi ïnämaï ïnäni weca ñöwo cæ̈nämaï inte edæ gomonga gote cæ̈nongäimpa.  
\v 13 Mänömaï wadonque cædingä inte ñöwo wadonque cæyongante tömengä tönö oodeoidi tömänäni wadonque cædïnäni inte edæ ñöwo wæætë wadonque cædänipa, ante adinque Bedënabee incæ oda cæte wapiticæ̈ cæcantapa. 
\p  
\v 14 Ïninque edæ Codito ingantedö ante watapæ̈ mönö ëñënö nö pönï ï incæte tömënäni nö cædämaï inte wapiticæ̈ cædänipa, ante adinque botö tömänäni ayönäni edæ Pegodo ingante ïïmaï ante ämo wæcantapa. “Bitö ïñömö oodeobi ïnömi inte edæ oodeo ïnämaï ïnäni baï ñimpo cæte quëwëninque edæ wïï oodeoidi näni wææ angaïnö ante ëñente quëwëmipa. Incæte bitö, Oodeo ïnämaï ïnäni incæ oodeoidi näni wææ angaïnö ante ëñente quëwencædänimpa, ante quïmæ̈ wææ änewëmii,” ämo wæcantapa. 
\s1 Mönö pönënö beyænque mönö tömämö quëwëmompa 
\p  
\v 15 Oodeoidi ïnämaï ïnäni näni ëñënämaï quëwencabo baï ïnämaï ïmöni inte mönitö ïñömö edæ oodeomöni në ëñagaïmöni ïmönipa.  
\v 16 Incæte edæ ïïmaï ante do ëñëmönipa. Ïïmaï cæedäni, ante Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cæcä beyænque waocä dicæ Wængonguï ayongä edæ nö cæcä baquingää. Wæætë Itota Codito ingante wede nänö pönënö beyænque waocä nö cæcä bacampa, ante mönitö do ëñëmönipa. Ïninque, Waocä æcämenque incæ mänïnö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante tömengä nänö ëñente cædö beyænque edæ nö cæcä badämaï incæcäimpa, ante do ëñëmöni inte mönitö adobaï, Ædö cæte mänïnö beyænque nö cæmöni baquïmönii, ante ëñëmönipa. Wæætë, Codito ingante möni wede pönënö beyænque nö cæmöni bacæte ante mönitö adobaï tömengä ingante wede pönëmönipa. 
\p  
\v 17 Ïninque mönitö oodeoidi ïmöni ïñömö, Mönö Codito nempo quëwëninque Wængonguï ayongä mönö nö cæmö bacæ̈impa, ante cæmönipa. Mänömaïnö ante cædinque mönitö në wënæ wënæ cæmöni inte wæmöni incæte dicæ Codito angä beyæ̈ wënæ wënæ cætamöniyaa.  
\v 18 Mänïnö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cæte quëwengæ̈impa, ante botö pönengaïnö ante do wido cægaboimpa. Mänömaïnö ante botö pönengaïnö ante në wido cægaïmo inte botö ædö cæte wæætë adodö ænte baï cædinque, Mänïnö ante ëñente mönö quëwengæ̈impa, ante anguïmoo. Mänömaïnö ante ämo inte baï botö Wængonguï nänö wææ angaïnö ante edæ në ëñënämaï ïmo bacædömoimpa.  
\v 19 Edæ, Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ædö cæte tömänö ante ëñente cæquïmoo, ante botö wædö beyænque në wæ̈wocaïmo bagaboimpa. Ïninque botö në wæ̈wocagaïmo ïnömo inte mänïne ante ëñente cæcæte ante quïnante wæquïmoo. Wæætë edæ Wængonguï beyænque ante botö quëwenguinque ïmopa. 
\p  
\v 20 Mönö Codito ingante awäa timpodäni wæ̈ñongante botö tömengä tönö godongämæ̈ wænte baï bagaboimpa. Ïninque botö baonga ëñate quëwëmo incæte botö wïï tömëmo quëwenguïmämo ëwocate quëwëmopa. Wæætë Codito nänö quëwenguïmämo ëwocate quëwëmopa. Ïninque adocä Codito Wængonguï Wengä botö ïmote waadete pönëninque nämä tömengä wepæ̈ ante, Wængonguï quï, ante botö beyæ̈ pædæ godongä adinque botö baö ëñate quëwëninque tömengä ingante wede pönëninque quëwëmopa.  
\v 21 Ïninque, Ïïmaï cæedäni, ante Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cædinque mänömaïnö cæmö beyænque ñä mënongate nö entawëmö bamö baï mönö Codito önonque pönï wæncægacäimpa. Mänömaï beyæ̈ Wængonguï nänö pönö waadete cægaïnö ante botö Ao ante ö æ̈ninque cöwë wido cædämaï ïmopa. 
\c 3  
\s1 Mönö pönënö beyænque mönö quëwengæ̈impa, ante 
\p  
\v 1 Gadataidi önonque pönï mïni cæcabo ïnömïni inte ëñëedäni. Æcänö wadö ante apæ̈necä ëñëninque mïnitö dowænte baï önonque tedewëmïnipa. Ïñæmpa botö doyedë, Itota ingante æbänö awäa timpodäni wængacäï, ante botö edonque pönï odömonte apæ̈nebo ëñëninque mïnitö önöwënenque ante baï do pönëmïnitapa.  
\v 2 Adodeque ämo ate apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Mïnitö Wængonguï Önöwoca ingante æbänö cæte æ̈mïnii. Möitee wodi wææ nänö angaïnö ante ëñente mïni cædö beyæ̈ mïnitö tömengä ingante æ̈mïnitawogaa. Wæætë edæ mönitö apæ̈nemöni ëñëninque wede pönëmïni inte æ̈mïnitawo. 
\p  
\v 3 Ïñæmpa mïmö ömædë ïmïni inte ëñënämaï incædö. Mïnitö wëënëñedë mä pönï pönëninque Wængonguï Önöwoca tönö në cægaïmïni inte ñöwo wæætë edæ ömæwocamïni inte baï edæ baonga ëñadinque nämanque cædinque ïinque cæmïnii.  
\v 4 Wængonguï nanguï pönï pönö cæcä caate wædinque mïnitö önonque beyæ̈ caate wæmïnitawo. Tömengä dicæ önonquedö ante cæcæte ante pönö cæcä wæmïniyaa.  
\v 5 Wængonguï tömengä Önöwoca ingante da pönöninque mïnitö weca bamönengæ̈ pönï cæcampa. Quïnante mänömaï cæcää. Edæ, Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente mïni cædö beyæ̈ ante dicæ cæcäa. Wæætë mönitö apæ̈nemöni mïni ëñente pönënö beyæ̈ Wængonguï tömengä Önöwoca ingante da pönöninque mïnitö weca bamönengæ̈ pönï pönö cæcä æ̈mïnipa. 
\p  
\v 6 Wængonguï apæ̈necä ëñëninque Abadäö wodi, Nöingä ante apæ̈necampa, ante wede pönengacäimpa. Ïninque tömengä wede nänö pönënö beyænque Wængonguï, Botö ayömo Abadäö ïñömö në nö cæte quëwënongä ingampa, angacäimpa, ante yewæ̈mongatimpa.  
\v 7 Mänömaïnö ante adinque mïnitö ïïmaï ante ëñëedäni. Mönö në wede pönëmö ïñömö Abadäö wodi pæ̈ïmö baï adomö ïmompa, ante ëñente pönëedäni.  
\v 8 Wængonguï, Oodeoidi ïnämaï ïnäni incæ wede näni pönënö beyænque botö ayömo edæ në nö cæte quëwënäni bacædänimpa, ante badoncæcäimpa, ante dodäni edonque adinque Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongadänimpa. Ayæ̈ Abadäö wodi ingante apæ̈nedinque tömengä, “Botö bitö ïmite pönö waa pönï cæbo æ̈mi ïninque bitö beyænque wadäni näni cabo wadäni näni cabo tömancabodäniya edæ watapæ̈ quëwenguïnänidö anguënë,” ante apæ̈negacäimpa. Mänömaï impa, ante yewæ̈möninque dodäni wëënëñedë pönï Wængonguï waa pönï nänö cæquïnö ante yewæ̈mongadänimpa.  
\v 9 Abadäö wodi cöwë ædæmö cæte pönengaingä ïñongante Wængonguï pönö waa pönï cægacäimpa. Mönö në wede pönëmö ïñömonte tömengä adobaï pönö waa pönï cæcä æ̈ninque mönö ïñömö edæ Abadäö wodi tönö godongämæ̈ watapæ̈ quëwëmö ïmönö anguënë. 
\p  
\v 10 Wæætë edæ, “Wææ ante botö yewæ̈mongainta adinque æcänö tömänö ante dicæ cæcää tömengä ïñömö Wængonguï pïinte angä wæ̈wocaingä ingänö anguënë,” ante Möitee wodi incæ do yewæ̈mongacäimpa. Ïninque Wængonguï edæ nänö wææ angaïnö ante waodäni, Botö ëñente cædö beyænque quëwencæboimpa, ante në änewënäni incæ wïï eyepæ̈ ëñente cædäni ïnönäni inte tömënäni tömänäni ïnänite Wængonguï pïinte angä wæ̈wocaïnäni ïnänidö anguënë.  
\v 11 Ayæ̈ wacä Wængonguï beyæ̈ yewæ̈möninque, “Në nö cæte quëwënongä incæ tömengä nänö wede pönënö beyænque quëwencæcäimpa,” angacäimpa. Ïninque ïïmaï ante mönö edonque ëñengæ̈impa. Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cæte beyænque waocä dicæ Wængonguï ayongä në nö cæcä badinque quëwenguingää.  
\v 12 Wængonguï nänö wææ angaïnö ante ëñente quëwengæ̈impa, ante në cædönäni ïñömö tömënäni dicæ näni wede pönënö beyæ̈ quëwënäniyaa. Wæætë, “Mänïnö ante në ëñente cæcä ïñömö tömengä nänö ëñente cædö beyænque quëwencæcäimpa,” ante Möitee wodi nänö yewæ̈monte angaïnö baï impa. 
\p  
\v 13 Ayæ̈ adobaï, “Æcänö ingante awäa wodoncædäni a ongöna tömengä ingante Wængonguï pïingä wæ̈wocaingä ingänö anguënë,” ante Möitee wodi yewæ̈mongacäimpa. Ïninque Wængonguï nänö wææ angaïnö ante wïï eyepæ̈ ëñente cæmö beyæ̈ mönö wæ̈wocaïmö inte wæyömonte mönö Codito ïñömö, Abæ tawænte gote baï quëwencæmïnimpa, ante cædinque mönö beyæ̈ wæætë wæ̈wocaingä badinque edæ awäa wæ̈ninque a ongongacäimpa.  
\v 14 Abadäö wodi ingante Wængonguï waa pönï pönö cægacäimpa. Ayæ̈, mïnitö oodeoidi ïnämaï ïñömïnite Itota Codito pönö cæcä beyænque Abadäö tönö godongämæ̈ watapæ̈ quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï adobaï pönö waa cæcampa. Mänömaï bacæ̈impa, ante cædinque Codito tömämö ïmonte, Mïnitö wede pönëninque botö Önöwoca ingante ænte ëwocacæmïnimpa, ante cædinque mönö ïmonte æncæte ante nämä wepæ̈ godonte ængä beyænque quëwëmompa. 
\s1 Wængonguï täno, Cæquïmo, aninque ayæ̈ ate wææ angacäimpa 
\p  
\v 15 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Botö, Waomö mönö cæï baï Wængonguï mönö beyæ̈ wodo adobaï cæcampa, ante odömoncæte ante ïïmaï ante yewæ̈mömo aedäni. Waoda, Möna guëa cæcaya ïmönapa, ante Ao äna ate adocanque inte ædö cæte wadö ante cæquënengää. Ayæ̈, Mönö godömenque cæcæ̈impa, ante waocä adocanque inte ædö cæte edæ ante cæquënengää. Ñöwo edæ ämo ëñëedäni. Wængonguï, Mönö godongämæ̈ cæcabo bacæ̈impa, ante botö pönö cæcæboimpa, angä ëñëninque mönö Ao ante cæquënënö ïñömö edæ wodo adobaï impa.  
\v 16 Mæ̈mæ̈ Abadäö wodi ingante apæ̈nedinque Wængonguï, Bitö Pæ̈ingä ingante botö cöwë pönö waa cæcæboimpa, angacäimpa. Mänömaï äninque tömengä Abadäö wodi ingante, “Bitö pæ̈ïnäni,” ante änämaï ingacäimpa. Wæætë, “Bitö Pæ̈ingä ingante pönö cæcæboimpa,” äninque Abadäö wodi Pæ̈ingä adocanque Codito ingante ante pönëninque angacäimpa. 
\p  
\v 17 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque botö ïïmaïnö ante odömoncæte ante apæ̈netabopa. Abadäö wodi ingante Wængonguï, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante wëënëñedë cægacäimpa. Ayæ̈ wantæpiyæ̈ coatodo tiento todëinta wadepo go ate Möitee wodi ingante apæ̈nedinque adocä, Ïïmaï cæedäni, ante pönö wææ änongäimpa. Ïninque Wængonguï wantæpiyæ̈ ate wææ äninque do nänö angaïne ante wëä godönämaï ingacäimpa. Edæ, Cöwë pönö cæcæboimpa, ante doyedë në angaingä inte tömengä ñöwo wææ äninque mänïne ante dicæ wëä godongantawogaa.  
\v 18 Möitee wodi nänö wææ angaïnö ëñente cæmö beyænque mönö ænguënencoo do æ̈mö baï Wængonguï, Cöwë pönö cæcæboimpa, ante önonque ancægacäimpa. Incæte Wængonguï pönö waadete cædinque mæ̈mæ̈ Abadäö wodi ingante apæ̈nedinque, Cöwë pönömo æncæmïnimpa, ante nänö angaïnö baï cædinque do cægacäimpa. 
\p  
\v 19 Ïninque, Cöwë pönömo æ̈edäni, ante në angaingä inte Wængonguï quïnante ñöwo wæætë, Ïïmaï cæedäni, ante wææ angacäï. Ïñæmpa tömengä, Mïnitö botö änö ante ëñënämaï cædinque wënæ wënæ mïni cædïnö edonque bacæ̈impa, ante odömoncæte ante wææ angacäimpa. Mänömaï cædinque tömengä, Abadäö wodi Pæ̈ingä botö në angaingä incæ tömengä nänö ponganca mïnitö ëñente cædinque quëwencæmïnimpa, ante wææ angacäimpa. Mänïne nänö wææ angaïne ëñente cæcædänimpa, ante Wængonguï tömengä anquedoidi ïnänite da pönongä pöninque tömënäni Möitee wodi ingante mämö odömönäni agacäimpa. Tömengä ïñömö tæcæguedë ongonte baï në anguingä badinque Wængonguï nänö angaïne ante idægoidi ïnänite wæætë angä ëñengadänimpa.  
\v 20 Ñöwo apæ̈nebo ëñëedäni. Adocanque eyepæ̈ cæcä adinque tömengä beyæ̈ ancæte ante wacä tæcæguedë ongönämaï ïmaingampa. Wængonguï ïñömö, Cöwë pönö cæcæboimpa, në angaingä inte adocanque incæ eyepæ̈ cædongä ingampa. 
\s1 Ïïmaï cæedäni, ante quïnante angacäï, ante 
\p  
\v 21 Ïninque Wængonguï, Cöwë pönö cæcæboimpa, ante në angaingä inte wantæpiyæ̈ ate, Ïïmaï cæedäni, ante wææ äninque tömengä doyedë nänö angaïne dicæ wëä godongantawogaa. Edæ tömengä mönö ïmonte apæ̈nedinque, Botö wææ angaïnö beyæ̈ quëwencæmïnimpa, ante mänïne pönongä ænte quëwëmö baï mänïne beyænque edæ në nö quëwëmö bacædömöimpa. Wæætë edæ wïï mänömaï impa. Wængonguï, Cöwë pönö cæcæboimpa, angä ëñëninque mönö quëwenguinque edæ në nö cæmö bamompa.  
\v 22 Ïninque Wængonguï, Cöwë pönömo æncædänimpa, ante në angaingä inte ïïmaï ante cæcampa. Botö angaincoo ante Itota Codito ingante në pönënäni ïnänite da pönömo ate tömënäni wede näni pönënö beyænque ænte ëwocacædänimpa, ante ïïmaï cæcampa. Tömengä mönö inguipoga tömäo quëwëmö mönö wënæ wënæ cædïmämo adinque mönö ïmonte pönö tee mönete baï cæcä ongömompa. Mänömaï pönö cæcä ongongaïmö ïñömonte Wængonguï mönö wede pönencabo adomonque ïñömonte tömengä nänö angaincoo ante pönongä ænte ëwocamompa. Wængonguï, Mänömaï cæbopa, ante apæ̈necä ëñëninque yewæ̈mongadänimpa. 
\p  
\v 23 Doyedë ïñömö mönö, Möitee wodi nänö wææ angaïnö tömänö ante mönö ædö cæte eyepæ̈ cæquïï, ante tee mönete baï wægamöimpa. Edæ Itota Codito mönö në wede pönënongä edonque pönï nänö ponte a ongonganca mönö tee mönete baï wægamöimpa.  
\v 24 Ïninque, Mïnitö Codito ingante wede pönëninque në nö cæmïni bacæmïnimpa, ante cædinque Wængonguï Codito gämæ̈nö töö æ̈mænte baï cædinque wææ angacäimpa. Mänömaï ï ïninque tömengä nänö wææ angaïnö beyænque mönö wapiticæ̈ godämaï inte Codito gämæ̈nö pongamöimpa.  
\v 25 Ayæ̈ ñöwo ïñömö, Mönö në wede pönënongä do pongäimpa, ante adinque Wængonguï ñöwo wæætë wææ änämaï ingampa. 
\p  
\v 26 Mïnitö Itota Codito ingante wede pönëmïni inte tömämïni Wængonguï wëñæ̈mïni ïmïnipa.  
\v 27 Edæ tömämïni mönö Codito tönö godongämæ̈ guiite baï æpæ̈në guiidinque tömengä nänö ëwocadö adodö ëwocadinque tömengä nempo quëwëmïnipa.  
\v 28 Tömengä nempo adocabomö ïnömö inte mönö adocanque ingantedö ante apæ̈nedinque, Oodeocä ingampa, ante änämaï ingæ̈impa. Ayæ̈ wacä ingantedö ante adobaï, Guidiego ingampa, ante änämaï ingæ̈impa. Ayæ̈, Waocä nänö në ö æ̈ningä inte awënë beyænque cæte në quëwengä ingampa, ante mönö änämaï ingæ̈impa. Wacä ingantedö ante, Abæ tawænte gocä ingampa, ante mönö änämaï ingæ̈impa. Ayæ̈ adocanque ingantedö ante, Onguïñængä ingampa, ante mönö änämaï inte wacä ingantedö ante adobaï edæ, Onquiyængä ingampa, ante änämaï ingæ̈impa. Ïñæmpa Codito Itota nempo quëwëninque adocabomö ïmompa.  
\v 29 Ayæ̈ mïnitö ïñömö Codito nempo quëwëmïni inte mæ̈mæ̈ Abadäö wodi pæ̈ïmïni baï ïmïnipa. Ïninque Wængonguï nänö, Cöwë pönömo æncæmïnimpa, ante nänö angaincoo ante mïnitö në ænguïmïni ïmïnipa. 
\c 4  
\p  
\v 1 Mänïnö ante yewæ̈möninque botö, Waodäni æbänö cædänii, ante odömöninque ïïmaï ante apæ̈necæte ante yewæ̈mömopa. Wæmpocä wængä ate tömengä wengä ïñömö wæmpocä nänö ëadincoo në ænguingä ingampa. Ïninque wæmpocä ayæ̈ mïingä quëwengäñedë mänincoo tömancoo do ænte baï tömengä wengä në ëacä ingampa. Incæte tömengä wengä tömancoo në ëacä incæ edæ tömengä wëñængäñedë guiquënë wæmpocä beyænque cæte në quëwengä baï ïnongä ingampa.  
\v 2 Ïninque wæmpocä do äninque, Ïïönæ ïinque bayonte botö wengä do picængä badinque nämä në angä bacæcäimpa, ante nänö angaïönæ ïinque baganca në aadäni ïnänite wæmpocä angä ëñëninque tömënäni wæætë wëñængä ingante wææ aadänipa. Ayæ̈, Wëñængä nänö manguincoo ante æbänö cæquïï, ante në aadänique änäni ëñente wëñængä incæ cæcampa. 
\p  
\v 3 Mönö ïñömö doyedë mäningä wëñængä baï adobaï picæ̈mö ïnämaï mönö ingaïñedë inguipogaque näni wææ angaïnonque ante ëñente cægamöimpa. Waocä beyænque cæte në quëwengä baï mönö adobaï inguipogaque näni wææ angaïnonque ante ëñencæte ante cædinque mänïnö beyænque cæte në quëwëmö baï inte wægamöimpa. 
\p  
\v 4 Incæte Mæmpo Wængonguï ïñömö, Ïïönæ da pönömo poncæcäimpa, ante doyedë nänö angaïönæ ïinque bayonte tömengä Wengä ingante da pönongä pongacäimpa. Ïingä Wëñængä ingante onquiyængä mangä ëñadinque tömengä Wængonguï nänö wææ angaïnö ante në ëñente cæquënengä nänö baquinque pægacäimpa.  
\v 5 Ïninque mönö Möitee wodi nänö wææ angaïnö beyæ̈ tee mönete baï wæyömonte adocä Wængonguï Wengä incæ, Mïnitö abæ tawænte baï picæ̈mïni badinque näwä wëmïni bate quëwencæmïnimpa, ante mönö ïmonte ængä beyænque mönö abæ tawænte baï quëwëmompa.  
\v 6 Mæmpo Wængonguï ïñömö, Mïnitö näwä wëmïni ïmïni beyæ̈, ante tömengä Wengä Önöwoca ingante mönonga da pönongantapa. Ïninque tömengä Önöwoca ïñömö, “Mæmpo, botö Wæmpo,” ante në apæ̈necä ïnongä inte mönö mïmönë owodinque adodö ante mönö beyæ̈ apæ̈necampa.  
\v 7 Ïninque bitö ïñömö bitö ïmite në wææ angaingä beyænque idæwaa cæte quëwengaïmi inte ñöwo abæ tawænte baï æ̈mæ̈wo pædïmi inte näwä wëmi ïnömi ïmipa. Ayæ̈ näwä wëmi ïñömite Wængonguï pönö cæcä ate bitö tömengä nänö ëagaincoo ante në ænguïmi babipa. 
\s1 Në pönëmïni æbämë cæte quëwëmïni, ante wæcampa 
\p  
\v 8 Wængonguïidi ïnämaï ïñönänite wadäni ïñömö, Wængonguïidi ïnänipa, ante babæ apæ̈nedänipa. Mïnitö wëënëñedë Wængonguï ingante mïni adämaï ïñedë, Wængonguïidi, ante tömënäni babæ ante näni në änönäni beyænque cæte në quëwëmïni inte ñæ̈ cæyænte baï wægamïnimpa.  
\v 9 Ñöwo ïñömö mïnitö Wængonguï ingante ate baï në pönëmïni ïmïni inte ædö cæte wapiticæ̈ ante ëñëmïnii. Æ wadö ante godömenque ämo. Wængonguï incæ mïnitö ïmïnite do ate pönengaingä ingä incæte mïnitö ædö cæte inguipogaque quëwënäni näni önonquedö ante wææ angaïnö ante ëñente quëwëmïnii. Ïñæmpa, Mänïne näni wææ angaïnö ante wæætë ëñengæ̈impa, äninque mïni ñä cæpote wæquinque ämïni awædö.  
\v 10 Edæ Wængonguï änämaï ïñongante mïnitö mä pönëninque, Wængonguï beyæ̈, ante mönö ïïönæ cædämaï inte ongöninque æ̈æ̈mæ̈ cæte becæ̈impa, änewëmïnipa. Ayæ̈, Ïï apäicä ïñonte adobaï, ïintedæ̈ ïñonte adobaï, ïïnepo ïñonte adobaï, Wængonguï beyæ̈, ante mönö cædämaï inte æ̈æ̈mæ̈ cæte becæ̈impa, ante önonque pönï ante cæmïnipa töö.  
\v 11 Ïninque, Mïnitö ëñënämaï inte mïni wæquinque cæmïnipa, ante adinque botö mïnitö beyæ̈ ante guïñente wæbopa. Botö pönö nanguï cæbo incæte edæ önonque wabänö cægaboimpa, ante wæbopa. 
\p  
\v 12 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Botö wëënëñedë mïnitö baï Möitee wodi nänö wææ angaïnö në cæbo baï inte wæbo amïnitawo. Wæætë botö në wææ angaingä ingante idæwaa ëñente cædinque abæ tawænte gobo baï mïnitö adobaï cæmïni waa tobaïmopa. Mïnitö dicæ botö ïmote wënæ wënæ cæmïnitawogaa.  
\v 13 Wëënëñedë wënæ wënæ mänïmo inte botö mänömaï beyæ̈ mïnitö weca pöninque mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nedinque mä apæ̈nebo ëñëmïnitapa.  
\v 14 Ïninque mänömaï wënæ wënæ bate pömo ate wædïmïni incæte mïnitö guïñëñate wædämaï inte towæ tänongadämaï ïmïnitapa. Wæætë edæ botö ïmote adinque mïnitö, Wængonguï anquedo ingampa, ante pönente baï cædinque watapæ̈ todinque, Pöe, ämïnitapa. Ayæ̈ edæ, Itota Codito ingampa, ante pönente baï cædinque, Pöe, ämïnitapa.  
\v 15 Mïnitö mänïñedë watapæ̈ mïni todïnö baï ñöwo guiquënë quïmæ̈ todämaï ïmïnii. Mïnitö mänïñedë edæ eyepæ̈ inte baï nämä awinca o togæ̈möninque botö ïmo pönö mïne tïmoncædömïnimpa, ante pönëninque apæ̈nebopa. 
\p  
\v 16 Ïñæmpa mïnitö ïmïnite näwangä apæ̈nebo beyænque mïnitö ñöwo wæætë botö ïmote pïinte bamïnitawo.  
\v 17 Wadäni ïñömö, Mönitö gämæ̈nö ponte ëñëedäni, ante nanguï cædäni ïñömö mïnitö ïmïnite wënæ wënæ cæcæte ante änewënänipa. Tömënäni ïñömö, Pabodoidi ïnänite ëñënämaï inte mïnitö wæætë mönitö tönö godongämæ̈ cædinque mönitö cæïnënonque ante ämöni ëñëninque cæcæmïnimpa, ante babæ cædänipa. 
\p  
\v 18 Wacä nänö cæïnënö ante godongämæ̈ cæmïni cöwë waa ïmaimpa. Näwangä impa. Incæte tömengä nänö waa cæquënënonque ante cæcä adinque mïnitö, Mänïnonque edæ cæcæ̈impa, ante nanguï cæquënëmïni ïmïnipa. Ayæ̈ edæ botö mïnitö weca quëwëmoyedë cæmïni baï mïnitö botö dæ ämo ïñedë cöwë adobaï cæmïni waa ïmaimpa.  
\v 19 Botö wëmïni ëñëedäni. Yædëmadä inte nantate wædä baï botö ïñömö wæætë nantate wædinque edæ, Mïnitö mïmönë Codito ingante ædæmö entawencæmïnimpa, ante nanguï pönï cædinque wæbopa.  
\v 20 Edæ, Mïnitö æbämë cæmïnii, ante ëñënämaï ïmo inte botö mïnitö weca pöninque wïï gobæ tedete botö änö baï tededinque wæætë wadö baï tedecæte ante pöïnente nanguï wæbopa. 
\s1 Tada wodi tönö tömënä ïnante në cægaingä Agada 
\p  
\v 21 Mïnitö, Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante mönö ëñengæ̈impa, ante në ämïni inte apæ̈nemïni ëñëmoedäni. Mïnitö wææ ante tömengä nänö yewæ̈mongainta incæ adämaï inte ëñënämaï ïmïnitawo.  
\v 22 Ïïmaï ante yewæ̈mongatimpa. Abadäö wodi ïñömö wëñæ̈na onguïñæ̈na mënaa ïnate tapæ̈igacäimpa. Adocanque guiquënë nänöogængä beyænque në cæte quëwengä wëñængä ïñongä wacä guiquënë näwä nänöogængä wëñængä ingacäimpa.  
\v 23 Në cæte quëwengä wëñængä guiquënë cöwë mönö ëñadö baï adobaï önonque ëñagacäimpa. Näwä nänöogængä wëñængä guiquënë Wængonguï, Cöwë pönömo æncæbiimpa, ante nänö änïnö beyænque ëñagacäimpa. 
\p  
\v 24 Wængonguï ïñömö, Botö pönö cæbo ate mïnitö Ao ämïni ïninque mönö godongämæ̈ waa cæcæ̈impa, ante mempoga apæ̈negacäimpa. Ïninque, Wængonguï mënea nänö apæ̈negaïnö æbänö ïneï, ante ëñencæte ante mönö mänïna onquiyæ̈na ïnate adinque pönengæ̈impa. Wængonguï ïñömö adopoque apæ̈necæte ante Tïnaiquidi wæænte ongöninque wææ angacäimpa. Mänïneque tömengä nänö wææ angaïneque ante në ëñente cædäni ïñömö Agada wodi wënäni mänïne beyænque në cæte quëwënäni baï näni baquinque ëñadänipa.  
\v 25 Mäningä Agada tömengä näni wencabo ïñömö wacä ingante në cædönäni inte cæ̈ningä ñä cæyænte baï inte wægadänipa. Ïninque Adabiabæ ongonquidi Tïnaiquidi ongöninque Wængonguï wææ angä ate mönö ïñömö Agada baï wacä ingante në cæmö bagamöimpa. Edæ Agada wodi näni wencabo wacä beyænque në cæte quëwënäni inte näni wægaïnö baï ñöwo Eedotadëë quëwënäni adobaï wacä beyænque në cæte quëwënäni baï ïnönäni inte wæwente quëwënänipa.  
\v 26 Eedotadëë inguipoga ongöñömö baï mönö öönædë æite Eedotadëë baï ïñömö ongongæ̈impa. Mänïñömö Eedotadëë näni äñömö mönö badä Tada wodi baï impa. Tada ïñömö wïï wacä ingante në cæcä baï ïñönante mönö tömënä wëmö baï ïmompa.  
\v 27 Edæ ïïmaï ante Wængonguï beyæ̈ yewæ̈mongatimpa, 
\q1 “Bitö owæntabi ëñëmi. Wëñæ̈ mänämaï ïnïmi inte bitö, Ïincayæ̈ ate mancæboimpa, ante watapæ̈ tocæbiimpa. 
\q1 Bitö wëñæ̈ nantadämaï ïnïmi inte, Botö ïincayæ̈ ate toquinque impa, ante yedæ ancæbiimpa. 
\q1 Edæ nänöogængä ëmö cæte gocä ate adocanque inte wëñæ̈ mänämaï ïñongante, 
\q1 Wængonguï, Botö pönömo æncæbiimpa, angä ëñengä inte owæmpocä ïñömö godömenque nanguï wëñæ̈näni ïnänite mäñongä nänöogængä ëacä guiquënë wëñæ̈näni wædænque mancæcäimpa,” ante yewæ̈mongatimpa. 
\p  
\v 28 Botö tönïñamïni, ëñëedäni. Wængonguï, Bitö wëñængä cöwë pönömo æncæbiimpa, ante nänö angaïnö beyænque Itæca wodi ëñagacäimpa. Wængonguï, Cöwë cæcæboimpa, ante mïnitö ïmïnite adobaï angä beyænque mïnitö mempoga ëñadinque tömengä wëmïni bagamïnimpa.  
\v 29 Mänïñedë ïñömö Wængonguï Önöwoca beyænque ëñacä ïñongante Itæca ingante önonque në ëñagaingä Itïmäedo guiquënë pïinte cægacäimpa. Mänömaï nänö pïinte cægaï baï inguipogaque quëwënäni Wængonguï wënäni ïnänite ñöwo adobaï cædänipa.  
\v 30 Ïninque Wængonguï æbänö angä ëñente yewæ̈mongadänii. Ïïmaï impa. “Näwä nänöogængä wëñængä mæmpocä ëadincoo æ̈ñongä nänöogængä beyænque cæte në quëwengä wëñængä wæætë æ̈nämaï incæcäimpa. Ïninque në cæte quëwengä näna wencaya ïnate mönö wido cæcæ̈impa.” Ante yewæ̈mongatimpa.  
\v 31 Ïninque botö tönïñamïni ëñëedäni. Mönö ïñömö näwä nänöogæ̈nä wëñæ̈mö baï ïnömö inte mönö nänöogæ̈nä beyænque në cæte quëwengä wëñæ̈mö baï wïï ïnömö ïmompa, ante ämo ëñëedäni. 
\c 5  
\s1 Abæ tawænte baï mönö quëwënö ante 
\p  
\v 1 Mönö ïïne Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente në cæmö inte ñä cæyænte baï wæyömonte Codito, Abæ tawænte baï inte quëwencæmïnimpa, ante pönö ö ænte ñimpo cæcä beyænque mönö abæ tawænte gote baï ee quëwëmö ïmompa. Ïninque mïnitö ïñömö në abæ tawænte gogaïmïni inte tæ̈ï ongöninque edæ wæætë mänïne beyænque ñä cæyænte baï badämaï ïedäni. 
\p  
\v 2 Ïñänäni, botö Pabodobo apæ̈nebo ëñenguënë quëwëmïnii. Mïnitö, Mönö ëö togæ̈ïmö inte quëwengæ̈impa, ante cæmïni ïninque ædö cæte Codito ængä beyænque quëwenguënëmïnii. Ïñæmpa mänömaï cæmïni ïninque Codito mïnitö beyæ̈ ædö cæte pönö cæquingää.  
\v 3 Bitö, Botö ëö togæ̈ïmo inte quëwencæboimpa, ante cæbitawo. Edæ botö bitö ïmite ïïmaï ante apæ̈nebo ëñëe. Bitö quëwencæte ante cædinque ëö togæ̈ïmi babi ïninque Möitee wodi nänö wææ angaïnö tömänö ante bitö ëñente cæte quëwenguënëmi babaïmipa töö.  
\v 4 Pancamïniya, Nö cæmö mönö baquinque Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante ëñente cæcæ̈impa, ante ämïnitawo. Ïñæmpa mänömaï ante në ämïni inte mïnitö mönö Codito ingante do pango cæte baï cæmïnipa töö. Edæ pango cæte nänënë goyömïnite tömengä ædö cæte pönö waadete cæquingää.  
\v 5 Mönitö guiquënë, Wængonguï ayongä mönö në nö entawëmö bacæmöimpa, ante nanguï pönï æ̈ïnente wänö cöñömönite Wængonguï Önöwoca pönö apæ̈necä ëñëninque mönitö, Mönö në nö entawëmö badinque watapæ̈ bacæ̈impa, ante wede pönëmönipa.  
\v 6 Edæ Codito Itota nempo quëwëninque ëö togæ̈ïmö ïmö incæ bagæ̈mö ïmö incæ tömämö adobaï önömonque ïnömö ïmompa. Wæætë edæ Codito ingante wede pönëninque në waadete pönëmö ïñömö mänïnö mönö pönënö beyænque waa pönï entawëmompa. 
\p  
\v 7 Mïnitö guiquënë wëënëñedë godongämæ̈ pogodo gote baï nanguï cædinque waa cæmïnitapa. Edæ ñöwo guiquënë mïnitö waa pönï pogodo gote baï cæyömïni æcämë wææ äna ëñënïmïni inte wæætë Wængonguï nö ante nänö apæ̈negaïnö ante ëñënämaï cæmïnitawo.  
\v 8 Wængonguï mïnitö ïmïnite në aa pegaingä inte tömengä ïñömö edæ, Ëñënämaï cæedäni, ante dicæ wææ angantawogaa.  
\v 9 Edæ, “Yedæ æmpocæ̈impa, ante cædinque guiyä pönï da wente ate päö cæquïmo tömäo guipæ̈ñö päö yedæ æmpopa,” ante pönëninque ïïmaï ante ëñengæ̈impa. Adocanque wapiticæ̈ wææ angä ëñëninque nanguï ïnäni wæætë oda cæte wæcædänimpa.  
\v 10 Mönö Awënë nempo mönö quëwencabo ïmompa, ante pönëninque botö, Mïnitö botö pönënö baï pönëmïni inte wïï wapiticæ̈ ante pönenguïmïni ïmïnipa, ante pönëmopa. Wæætë edæ æcämenque mïnitö ïmïnite wapiticæ̈ ante wææ angää, ante adinque Wængonguï në apænte angä ingante cöwë godö pangä wæcæcäimpa. 
\p  
\v 11 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Botö Itota awäa wængacäimpa, ante apæ̈nebo ëñëninque, Ëö togæ̈ïmïni baedäni, ante në änäni ïñömö botö ïmote cöwë pïïninque pänäni wæbo aedäni. Incæte botö tömënäni näni änö baï, Ëö togæ̈ïmïni baedäni, ante ämo baï tömënäni botö ïmote wïï bæi ongöninque pancædönänimpa. Edæ mänömaïnö ämo baï tömënäni wæætë pïïnämaï ïnäni inte, Pabodo Itota nänö wængaïwæ̈ ante apæ̈necä awædö, ante tee tëwate baï oda cædämaï incædönänimpa.  
\v 12 Mïnitö ïmïnite në wapiticæ̈ ante wææ änäni ïñömö nämä wido togænte baï cædinque nämä ta ñænte Codito ingante në pönëmïni weca pönämaï ïnäni inte waa ïmaimpa, ante awædö. 
\p  
\v 13 Mïnitö botö tönïñamïni abæ tawænte gote quëwencæmïnimpa, ante mönö Awënë mïnitö ïmïnite apænte aa pegacäimpa. Incæte mïnitö, Abæ tawænte godïmöni inte inguipogaque möni cæïnënö ante godömenque cæcæmïnimpa, ante cædämaï ïedäni. Wæætë edæ wadäni ïnänite godö waadete pönëninque tömënäni beyæ̈ ante cæedäni.  
\v 14 Edæ Itota, “Nämä bitö waadete pönënö baï pönëninque bitö wacä ingante adobaï edæ waadete pönencæbiimpa,” angacäimpa. Ïïne adodeque ëñente cæmö ïninque Wængonguï nänö wææ angaïnö incæ tömänö ante do në cæmö edæ babaïmompa.  
\v 15 Edæ babæidi baï näëmæ̈ pocænte baï cædinque näëmæ̈ gäwæ̈ï cænte baï cæmïni baï mïnitö näëmæ̈ wido cædinque wantæ biquënëmïnidö anguënë, ante apa quëwëmïnii. 
\s1 Mönö Wængonguï Önöwoca nempo quëwengæ̈impa, ante 
\p  
\v 16 Ñöwo ämo ëñëedäni. Wængonguï Önöwoca ëwocadinque quëwëedäni. Mänömaï quëwëninque mïnitö inguipogaque mïni cæïnëwënö ante wïï ëñëninque nämä beyænque ante cædämaï inguïmïni ïmïnipa.  
\v 17 Edæ inguipogaque mönö cæïnëwënö ante adinque Wængonguï Önöwoca ïñömö edæ Baa angampa. Ayæ̈ wæætë æcänö inguipogaque mönö cæïnëwënö ante cæte quëwëna tömengä Wængonguï Önöwoca ingante näëmæ̈ Baa angampa. Ïninque mönö inguipogaque cæïnëwënö ante wæyömö Wængonguï Önöwoca guiquënë, Wadö cæedäni, angampa. Mänömaï beyæ̈ mïnitö mïmönë wæætedö wæætë ante baï entawëmïni inte mïnitö nämä mïni änö ante ædö cæte cæquïmïnii.  
\v 18 Incæte mïnitö ïmïnite Wængonguï Önöwoca nöïnö töö æ̈mænte mäocä gomïni inte mïnitö Möitee wodi nänö wææ angaïnö ante do abæ tawænte gomïni ïmïnipa. 
\p  
\v 19 Inguipogaque mönö cæïnëwënö ante ëñëninque në cædäni ïñömö æbänö cædänii, ante edonque abaimpa. Edæ ïïmaï impa. Tömënäni nänöogængä ïnämaï ïñongante do godö guëa towënänipa. Wentamö pönëwëninque cædänipa. Önonque guïñëñadämaï inte nämä baonque pönëwëninque towënänipa.  
\v 20 Wængonguïidi ïnänipa, ante badöninque ædæ wæænte waa adänipa. Idö baï yewæ̈ninque önonque tedewënänipa. Pïinte quëwënänipa. Tiyæ̈nö tiyæ̈ tedewënänipa. Wacä godömenque ængä ate wædinque pïinte awënänipa. Ænguï bawënänipa. Nämä waa tobote, ante änewënänipa. Wæætedö wæætë äninque näwæ̈ godänipa. Wadö ante näni cabo wadö ante näni cabo badinque wæætedö wæætë cædänipa.  
\v 21 Wacä gomonga ængä ingante godö pïinte adänipa. Tï nämæ̈ nanguï bedinque dowænte badänipa. Ayæ̈ nanguï pönï godömenque bedinque nanguï pönï cæ̈ninque guïñëñadämaï inte towënänipa. Ayæ̈ godömenque quïëmë baï në cæïnäni ïnänipa. Mänömaï cæte quëwënäni ïñömö Wængonguï Awënë Odeye nempo ædö cæte edæ guiiquïnänii, ante do botö änïnö baï ñöwo wæætë ämo ëñëedäni. 
\p  
\v 22 Wængonguï Önöwoca ingante ëñente në cæmö guiquënë mönö waincawæ̈ incate baï ïïmaï cæmompa. Waadete pönëmompa. Watapæ̈ tomompa. Gänë entawente pönëmompa. Ee cæte pïïnämaï ïmompa. Waadete cæmompa. Wadäni beyæ̈ ante waa pönï cæmompa. Wæntædämaï inte cöwë cæmompa.  
\v 23 Gänë pönëninque ædæmö cæmompa. Nämä wææ äninque nö cæmö ïmompa. Wængonguï Önöwoca ingante ëñëninque mänömaï cæmö adinque Wængonguï mönö cædönö ante wææ änämaï ingampa.  
\v 24 Mönö Codito quïmö ïnömö inte mönö baö tömengä tönö awæ̈nëmæ̈ timpote baï wængaïmö ïninque inguipogaque mönö cæïnëwengaïnö adobaï awæ̈ timpote baï ïñonte mönö abæ tawænte baï godïmo inte baonque ante mönö cæïnëwënö ante ëñënämaï inte cæmompa.  
\v 25 Edæ Wængonguï Önöwoca ængä beyænque quëwëmö inte mönö tömengä Önöwoca tönö guëa godongämæ̈ cægonte baï quëwengæ̈impa.  
\v 26 Mänömaï quëwëninque mönö nämä waa adämaï ingæ̈impa. Edæ wacä tönö guëa wæætedö wæætë änämaï ingæ̈impa. Wacä gomonga ængä ingante mönö godö pïinte adämaï ingæ̈impa. 
\c 6  
\s1 Mönö wacä ingä wacä ingä ïñacabo cæcæ̈impa, ante 
\p  
\v 1 Botö tönïñamïni ëñëedäni. Wacä ëñënämaï cædinque oda cæte wæcantawo. Ïninque mïnitö Wængonguï Önöwoca ingante mïni ëwocacabo ïñömö, Mäningä në oda cædingä inte Wængonguï taadonque adodö pö gocæcäimpa, ante cædinque tömengä ingante ædæmö cæedäni. Mänömaï cædinque në apæ̈necä guiquënë, Botö adobaï ëñënämaï cæïnente wïï bacæboimpa, ante pönente wædinque nämä wææ cæedäni.  
\v 2 Wacä teëmente mongænte baï entawengä ate wædinque mïnitö mönö Codito nänö, Ïïmaï cæedäni, angaïnö ëñente cædinque tömengä nänö mongæncoo ïñacabo mongænte baï cædinque waa cæedäni. 
\p  
\v 3 Æcänö önonganque ïna inte, Botö ñæ̈næ̈mo ïnömo ïmopa, ante pönëna, tömengä ïñömö nämä babæ apæ̈nete baï oda cæte pönengampa.  
\v 4 Ïninque adocanque nämä nänö cæïnö cöwä adinque adocanque nämä nänö cæïnö cöwä adinque tömämïni, Tömëmo æbänö cæboo, ante nämä apænte anguënëmïni ïmïnipa. Mänömaï cædinque wacä nänö cæïnö adämaï inte waocä nämä nänö cæïnonque cöwä adinque apænte äninque, Tömëmo nö cæbo ïmopa, ante adinque tobaingampa.  
\v 5 Edæ adocanque nämä nänö cæquënënö ante teëmente mongænte baï cædinque adocanque nämä nänö cæquënënö ante teëmente mongænte baï cædinque tömämïni eyepæ̈ cæbaïmïnipa. 
\p  
\v 6 Ayæ̈ Wængonguï nänö apæ̈nedö ante wacä apæ̈necä ëñëninque në ëñengä ïñömö tömengä mäincoo pancacooga waincooga æ̈ninque në apæ̈necä ingante eyepæ̈ pædæ godongä æncæcäimpa. 
\p  
\v 7 Tömëmö tä bocate pæte incayö waocä wäänä adomö baï tä pete ængampa. Mänömaï ingæ̈impa, ante në angaingä inte Wængonguï ïñæmpa oda cæcampa diyæ̈ waocä wamö ænguingää. Ïninque, Waocä æbänö cæcää, ante adinque Wængonguï pönö cæcä ate waocä nänö cægaï baï adobaï ænte wæcæcäimpa. Ämo ëñëninque mïnitö wïï wacä wapiticæ̈ nänö apæ̈nedö beyæ̈ oda cæquënëmïnidö anguënë.  
\v 8 Edæ minte pædïmö baï tä pete ængä baï cædinque ïmæcaque ante nämä pönente në cæcä guiquënë adobaï ïmæcaque nänö ñömænguinque æncæcäimpa. Wæætë Wængonguï Önöwocaque ante pönëninque në cæcä guiquënë Wængonguï Önöwoca pönö cæcä beyænque tömengä nänö cöwë wæ̈nämaï quëwenguinque æncæcäimpa.  
\v 9 Ïninque mönö wæntæye badämaï inte wadäni beyæ̈ godömenque waa cæcæ̈impa. Ñimpo cædämaï ïmö ïninque edæ Wængonguï, Ïïñedë æncæmïnimpa, ante nänö angaïñedë ïinque bayonte mänïñedë mönö edæ tä pete baï eyepæ̈ pönï æ̈maïmompa.  
\v 10 Mänömaï beyæ̈ mönö eyepæ̈ ïmö ïñedë tömänäni ïnänite mönö waa cæcæ̈impa. Ayæ̈ wadäni në wede pönënäni ïñönänite mönö, Adomö ïmompa, ante pönëninque tömënäni ïnänite godömenque nanguï cædinque waa cæcæ̈impa. 
\s1 Waa quëwencæmïnimpa, ante 
\p  
\v 11 Botö önompoca yewæ̈möninque tömëmo ñæ̈næ̈mömo yewæ̈mömoï aedäni.  
\v 12 Codito mönö beyæ̈ awäa wængacäimpa, ante në pönënäni incæ pancadäniya, Mänïne ante ëñëninque oodeoidi pïïnäni wæcæ wæ, ante nämä wææ cæcæte ante cædänipa. Ïninque tömënäni, Ëö togænte cæmöni ïninque oodeoidi wæætë mönitö ïmönite waa acædänimpa, ante cædinque mïnitö ïmïnite, Ëö togæ̈ïmïni bacæmïnimpa, änänipa.  
\v 13 Në ëö togæ̈ïnäni incæ edæ Wængonguï nänö wææ angaïnö ante dicæ ëñente cædäniyaa. Incæte tömënäni, Mönitö änö baï mïnitö do ëö togæ̈ïmïni bamïni ate wadäni mönitö ïmönite waa acædänimpa, ante cædinque mïnitö ïmïnite, Ëö togæ̈ïmïni baedäni, ante cædänipa. 
\p  
\v 14 Botö guiquënë quïëmenque ante, Waa aedäni, ante dicæ ämogaa. Ïñæmpa ïmæcaque ante botö cæïnëmämo ante botö, Codito nänö wængaïwäa tente baï wæ̈ïnëmämo impa, ante baï cædinque edæ mänïmämo ante æ̈mæ̈wo wido cætabopa. Ayæ̈ tömëmo adobaï Codito tönö äanque baï awäa wænte baï ingaïmo inte edæ ïmæcaque botö cæïnënö ante cædämaï ïnömo ïmopa. Ïninque, Mönö Awënë Itota Codito awäa wæ̈ninque mönö beyæ̈ waa pönï pönö cægacäimpa, ante pönente wædinque botö mänïwænque tömengä nänö wængaïwænque ante waa ate apæ̈nedinque edæ wade ante cöwë waa ate tededämaï incæboimpa, ämopa.  
\v 15 Ïninque ëö togæ̈ïmö incæ bagäamö incæ önonque pönï edæ impa. Edæ Itota Codito badongä beyænque mönö mïïmö quëwëmompa.  
\v 16 Mänömaïnö ante pönente cæmïni ïñömïnite Wængonguï pönö waadete piyæ̈në cæcä adinque mïnitö gänë pönente waa cæcæmïnimpa. Idægoidi ïmïnipa, ante Wængonguï në nänö angaïmïni incæ mïnitö mänömaï cæte quëwencæmïnimpa. 
\p  
\v 17 Botö Itota beyæ̈ ante cæyömö wadäni pänäni wædïmo inte botö do baonga ämogate ee ëñabo ïñömote ñöwo ïincayæ̈ ate mïnitö tömämïni edæ ee amïni quëwëmoedäni.  
\v 18 Botö tönïñamïni waa quëwencæmïnimpa, ämopa. Mönö Awënë Itota Codito pönö waadete apæ̈necä ëñëninque mïnitö mïmönë adobaï waadete entawencæmïnimpa. Mäninque ante yewæ̈mömopa, ante Amëë ämopa.