\id COL  
\h Codotenteidi 
\toc1 Codotenteidi ïnänite Pabodo nänö cadota ante yewæ̈mongainta 
\toc2 Codotenteidi 
\toc3 Codotenteidi 
\mt1 Codotenteidi 
\mt2 ïnänite Pabodo nänö cadota ante yewæ̈mongainta 
\c 1  
\s1 Waa quëwencæmïnimpa, ante 
\p  
\v 1 Wængonguï angä ëñëninque Itota Codito botö ïmote da godongä gogaïmo inte botö Pabodobo ïnömo inte yewæ̈mömopa. Mönö tönïñacä Tïmoteo tönö guëa tedete ate botö, Acæmïnimpa, ante yewæ̈mömopa.  
\v 2 Mönitö tönïñamïni ëñëedäni. Codota ïñömö quëwëninque Wængonguï quïmïni inte mïnitö mönö Codito nempo quëwëninque ædæmö cæte pönëmïni ïñömïnite botö ïïmaï ante yewæ̈mömopa. Mönö Mæmpo Wængonguï tönö mönö Awënë Itota Codito waadete pönö cæda ænte entawëninque mïnitö gänë pönëninque watapæ̈ quëwencæmïnimpa, ämopa. 
\s1 Në pönënäni beyæ̈ Pabodo Wængonguï ingante apæ̈necä 
\p  
\v 3 Mönö Awënë Itota Codito Wæmpocä ïñongante mönitö mïnitö beyæ̈ ante apæ̈nedinque Wængonguï ingante waa ate pönente apæ̈nemönipa.  
\v 4 Edæ, Mïnitö Itota Codito ingante wede pönëmïni ïmïnipa, ante do ëñëmönipa. Ayæ̈, Wængonguï quïnäni ïnänite tömänäni ïnänite mïnitö waadete pönëmïnipa, ante mönitö do ëñëmönipa.  
\v 5 Edæ, Öönædë æidinque mïnitö watapæ̈ quëwenguinque impa, ante edæ Codito do badongampa. Mänömaïnö ante, Näwangä impa, ante watapæ̈ mïni ëñënö ante mïnitö godömenque wede pönëmïni badinque godongämæ̈ waadete pönëmïni ïmïnipa. Ïninque, Mïnitö mänömaï ïmïnipa, ante adinque mönitö wæætë Wængonguï ingante waa ate pönëninque apæ̈nemönipa. 
\p  
\v 6 Doyedë mïnitö weca ponte apæ̈nedinque mönitö, Mönö Codito ingantedö ante watapæ̈ apæ̈nemöni ëñëninque mïnitö, Wængonguï näwangä waadete pönö cæcampa, ante do ëñëmïnitapa. Mänömaïnö ante mïni ëñënïönæ incæ mïnitö waincawæ̈ nanguï incawæ̈ baï tæcæ badinque ñöwo ganca nanguï apæ̈nemïni ëñëninque wadäni mïnitö weca në pönënäni tæiyæ̈näni badänipa. Ayæ̈ tæiyæ̈näni badäni baï mönö pönencabo adobaï tömämæca tæiyæ̈mö pönï bamompa.  
\v 7 Epapada möni në waadedongä incæ, Codito waa pönï nänö pönö cægaïnö ante do odömonte apæ̈necä ëñëmïnitapa. Tömengä ïñömö Itota Codito beyæ̈ në cæcä ïnongä inte mönö ïmönite pönëninque ædæmö cæcä ingampa.  
\v 8 Ayæ̈ mönitö ïmönite apæ̈nedinque tömengä, Codotenteidi ïñömö Wængonguï Önöwoca nempo quëwëninque në waadete pönënäni ïnänipa, ante do apæ̈necä ëñentamönipa. 
\p  
\v 9 Mänömaï beyæ̈ mönitö, Mïnitö æbänö ïmïnii, ante tæcæ ëñëninque mïnitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque ñimpo cædämaï inte cöwë apæ̈nemönipa. Edæ, Wængonguï æbänö angää, ante mïnitö ëñente ëwocacæmïnimpa, ante mönitö, Wængonguï ëñëmi. Bitö ëñënö ante apæ̈nebi ëñente ëwocadinque Codotenteidi wæætë, Æbänö waa cæte quëwenguïï, ante ëñencædänimpa, ante apæ̈nemönipa.  
\v 10 Wængonguï apæ̈necä ëñëninque mïnitö, Mönö Awënë tocæcäimpa, ante cædinque tömengä nänö waa cædö baï mïnitö adobaï waa pönï cæcæmïnimpa, ante apæ̈nemönipa. Ayæ̈ Wængonguï ingante mïnitö doyedë æ̈mæ ate baï æ̈mæ pönënïmïni inte ñöwo wæætë ædæmö ate baï ædæmö pönencæmïnimpa. Ayæ̈ waa incawæ̈ baï mïnitö adobaï bate cædinque nö mïni waa cæquënënonque cæcæmïnimpa, ante apæ̈nemönipa.  
\v 11 Wængonguï ñäö ëmöninque tæ̈ pïñæ̈nongä inte pönö cæcä ate mïnitö edæ tömengä nänö tæ̈ï pïñæ̈nö baï adobaï tæ̈ï pïñæ̈mïni ëwocacæmïnimpa, ante apæ̈nemönipa. Ayæ̈, Tömengä mänömaï pönö cæcä ænte ëwocamïni inte mïnitö wæntæye badämaï inte ee cædinque piyæ̈në cæte ee cæcæmïnimpa, ante ämönipa. Ayæ̈ watapæ̈ todinque,  
\v 12 mïnitö mönö Mæmpo ingante waa ate pönëninque apæ̈necæmïnimpa, ante mönitö Wængonguï ingante apæ̈nemönipa. 
\p Edæ Wængonguï quïmöni ïmöni baï tömengä mïnitö ïmïnite pönö badongä ate mïnitö tömengä quïmïni do bamïnipa. Ïninque mïnitö tömengä ñäö ëmömämodë mönitö tönö godongämæ̈ pöñömïnite tömengä nanguï pönï pönongä æ̈ninque mïnitö mönitö tönö godongämæ̈ në ëamïni incæmïnimpa.  
\v 13 Edæ në wëmö ënempodongä nempo wæwëñömonte Wængonguï wæætë mönö ïmonte gä pe æmpote ö æ̈ninque, Botö Wengä botö në Waadedongä ïñömö në Awënë Odeye ïñongante mïnitö tömengä nempo quëwencæmïnimpa, ante mämongä pongamöimpa.  
\v 14 Tömengä Wengä nämä wepæ̈ petæ̈ petæ̈ wææ̈ beyænque mönö wënæ wënæ cægaïnö ante Wængonguï pönö ñimpo cæcä æ̈ninque mönö abæ tawænte baï quëwëmompa. 
\s1 Codito wængä beyænque Wængonguï piyæ̈në cæcampa 
\p  
\v 15 Mönö adämaï ingaingä Wængonguï æbänö ëmongää, ante adämaï ïñömonte Wængonguï Wengä ïñömö Mæmpocä baï në ëmongä inte mönö weca pöninque, Mæmpocä æbänö ëmongää, ante do odömongacäimpa. Wëënëñedë Wængonguï nänö badönämaï ingäñedë adocä incæ Bamoncadengä baï ïnongä inte do quëwengacäimpa.  
\v 16 Ïninque Mæmpocä pönö angä ëñëninque tömengä Wengä incæ tömancoo edæ badongacäimpa. Mönö në adincoo incæ mönö adämaï incoo awëmö ongoncoo incæ adocä tömancoo badongacäimpa. Awënëidi incæ në änäni incæ, awënëidi näni ënempodö incæ në tæ̈ï pïñæ̈näni incæ, öönædë owodönäni incæ inguipoga quëwënönäni incæ mänïnäni edæ tömänäni ïnänite Mæmpocä pönö angä ëñëninque Wængonguï Wengä ïñömö badongacäimpa. Badöñongante Wæmpocä, Bitö quï bacæ̈impa, angä Ao ante badongacäimpa.  
\v 17 Adocä Wængonguï Wengä incæ Tänocä quëwengaingä ingampa. Tömengä pönö angä beyænque tömengä nänö badongaincoo ïñömö adoyömö pönente baï cædinque tömengä nempo godongämæ̈ gongænte cægompa. 
\p  
\v 18 Ayæ̈ tömengä në Önoncamö baï në angä ïñongante mönö tömengä ingante mönö godongämæ̈ pönencabo wæætë tömengä tönö adoyonque baï ïnömö ïmompa. Adocä tömengä nänö Tæiyæ̈ Awënë baquinque në badongaingä ïnongä inte tänocä pönï ingacäimpa. Ayæ̈ æ̈monga pönï nänö ongonguinque tömengä wænte ate tänocä në ñäni ömæ̈mongaingä ïnongä ingampa.  
\v 19 Edæ, Botö entawënö incæ botö Wengä tömänö entawencæcäimpa, ante pönö cædinque Mæmpocä ïñömö nanguï togacäimpa.  
\v 20 Ayæ̈ tömengä Wengä wepæ̈ awäa gowete wædinque wængä beyænque Wængonguï mönö tömämö beyæ̈ pönö cædinque piyæ̈në cægacäimpa. Tömengä Wengä tönö mänömaï pönö cæcä beyænque mönö inguipoga tömäo quëwëmö tönö öönædë tömäo quëwënäni tönö tömengä ingante Ao äninque tömengä tönö godongämæ̈ piyæ̈në cæte quëwëmö adinque Wængonguï ïñömö nanguï togacäimpa. 
\p  
\v 21 Ayæ̈ mïnitö guiquënë Wængonguï ingante näwæ̈ pämænte gogaïmïni inte wïwa cædïmïni inte ocaidë në pïinte bagaïmïni ïñömïnite,  
\v 22 Wængonguï wæætë, Adocä Codito tömengä baö ëwënente wængä beyænque mïnitö botö quïmïni badinque botö ayömo tæiyæ̈ waëmö entawencæmïnimpa, ante cæcampa. Ïninque tömengä ñä mënongacä ate mïnitö tömengä ayongä wentamö mongæ̈nämaï ïmïni adinque, Wënæ wënæ cæbitapa, ante ædö cæte pïinte anguïï.  
\v 23 Edæ mïnitö tæ̈ï mæ̈nonte baï ongöninque do mïni wede pönënonque ante cöwë godömenque pönëmïni ïninque tömengä weca ponte ongömaïmïnipa. Mönitö mönö Codito ingantedö ante mönö pönënö beyæ̈ mönö watapæ̈ bacæ̈impa, ante apæ̈nemöni ëñëmïnitawo. Mänïne ante ñimpo cædämaï ïmïni inte mïnitö tömengä weca cöwë ongömaïmïnipa. Mänïne mïni ëñënïne ante mönitö ñöwo inguipoga tömäo quëwënäni ïnänite apæ̈nemöni ëñënänipa. Mänïne beyænque ante botö Pabodobo në cæbo batabopa. 
\s1 Mönö pönencabo beyæ̈ botö në cæbo batabopa, ante 
\p  
\v 24 Mïnitö beyæ̈ nanguï cædinque nantate wædïmo incæte botö nanguï tobopa. Ayæ̈ Codito beyæ̈ ante godömenque wæquënëmö inte botö tömengä tönö guëa baonque nantate wæbopa. Codito mönö Önoncamö baï në angä ïñongante mönö tömengä ingante mönö godongämæ̈ pönencabo ïñömö tömengä tönö adoyonque baï ïmompa. Botö ïñömö edæ mönö cabo beyænque caate wæbopa.  
\v 25 Ayæ̈, Codito ingante në pönënäni beyæ̈ bitö në cæbi badinque botö angaïne ante adodö adodö ante tömänö ante edonque pönï apæ̈nebi ëñencædänimpa, ante Wængonguï angä ëñëninque botö mïnitö beyæ̈ në cæquënëmo do bagaboimpa. 
\p  
\v 26 Mänïne Wængonguï nänö angaïne ante wantæpiyæ̈ wë wodonte baï ïñonte mönö mæ̈mæ̈idi cöwë ëñënämaï ingadänimpa. Ñöwo guiquënë Wængonguï tömengä quïmö ïñömonte mänïne ante edonque pönï odömonte apæ̈necä ëñëmompa.  
\v 27 Ïninque mönitö ïmönite äninque, Waa pönï botö angaïne ante mïni waocabo wëënëñedë mïni ëñënämaï ingaïne ante mïnitö ñöwo tæcæ ëñëmïni inte oodeoidi ïnämaï ïnäni ïnänite odömonte apæ̈nemïni ëñencædänimpa, ante Wængonguï cæcampa. Mänömaï beyæ̈ mänïne ante apæ̈nemöni ëñëninque mïni waa pönï ñäö baï entawenguinque ëñencæmïnimpa. Edæ, Mïnitö mönö Codito ingante ëwocadinque mïni ñäö ëmämodë æiyömïni watapæ̈ bacæ̈impa, ante mönö pönënö ante mänïneque impa. 
\p  
\v 28 Mönö Codito tömengä nänö ëñënö ante entawëninque mönitö adocä ingante mönö Codito ingante ante apæ̈nemönipa. Tömengä nempo quëwëninque mïnitö picæ̈näni baï në ëñëmïni bayömïnite Wængonguï mïnitö ïmïnite waa acæcäimpa, ante mönitö tömänäni ïnänite waadete odömonte apæ̈nemönipa. Ayæ̈, Ëñenguënë quëwëedäni, ante tömänäni ïnänite wææ ante apæ̈nemönipa.  
\v 29 Mönö Codito nänö tæ̈ï pïñæ̈nö pönongä ænte entawëninque botö, Në ëñëmïni bacæmïnimpa, ante cædinque tæ̈ï pæ pagænte cöwë nanguï cæbo ïmopa. 
\c 2  
\p  
\v 1 Botö mïnitö beyæ̈ nanguï cædinque Daoditea ïñömö quëwënäni beyæ̈ adobaï nanguï cæbo aedäni. Ayæ̈ wadäni botö awinca adämaï ïnäni beyæ̈ adobaï tæ̈ï pæ pagænte cædinque nanguï cæbopa, ante apæ̈nebo ëñëedäni.  
\v 2 Botö, Tömänäni wæwënämaï inte wampo pönëninque godongämæ̈ waadete pönëninque adocabodäni baï bacædänimpa, ante ædæmö cæbopa. Edæ, Mänömaï badinque tömënäni Codito nänö ëñënö ædæmö pönï näni entawenguinque impa, ante pönëninque cæbopa. Ayæ̈, Mänömaï badinque tömënäni Wængonguï nänö në wë wodongaingä ingante Codito ingante edonque acædänimpa, ante botö mänömaï beyæ̈ ante ædæmö pönï odömonte apæ̈nebopa.  
\v 3 Edæ, Æbänö ï, ante, Æbänö waa cæquïï, ante Wængonguinque nänö nö pönënö incæ mönö Codito mänïnö tömänö ante ëñëninque waëmö pönï incoo baï wë wodonte mante baï entawengampa.  
\v 4 Mänömaïnö ante apæ̈nedinque botö, Mïnitö oda cædämaï incæmïnimpa, ante yewæ̈monte apæ̈nebopa. Edæ wadäni waa pönï tededäni incæ babæ wapiticæ̈ odömoncæte ante tededäni ïnäni adinque ëñënämaï ïedäni, ante wææ ämopa.  
\v 5 Edæ wayömö quëwëmo incæ mïnitö weca owote baï botö önöwoca pönëmopa. Ïninque botö ayömo mïnitö mönö Codito ingante wede pönente tæ̈ï pïñænte ongöninque ïñacabo cædinque töingä pönï cæmïnipa, ante pönëmopa. Mänömaï ïmïnipa, ante ate baï adinque botö nanguï tobopa. 
\s1 Codito nempo quëwëninque mïïmö quëwëmompa, ante 
\p  
\v 6 Mänömaï beyæ̈ botö ïïmaï ämopa. Mïnitö Itota Codito ingante mönö Awënë ingante Ao ante do æ̈mïnitawo. Ïninque tömengä ingante do Ao ante æ̈nïmïni inte mïnitö ñöwo adobaï tömengä ingante cöwë Ao ante tömengä nempo quëwëedäni.  
\v 7 Mïnitö waomïni incæ awæ̈ tæ̈ïmöwæ̈ ædæmö guiwate pæwæ̈ baï Codito nempo quëwëninque cöwë godömenque picæ̈mïni bacæmïnimpa. Ayæ̈ mönitö odömonte apæ̈nemöni mïni ëñënö baï cædinque godömenque wede pönëninque tæ̈ï pïñænte ongöedäni. Ayæ̈ Wængonguï ingante waa ate pönëninque watapæ̈ apæ̈needäni. 
\p  
\v 8 Wadäni mä pönente önonquedö ante apæ̈nedäni ëñente wædinque mïnitö, Mönö ïmonte ö æncæte ante babæ apæ̈nedänipa, äninque wææ cæedäni. Edæ tömënäni dicæ Codito nänö odömonte apæ̈negaïnö ante apæ̈nedäniyaa. Wæætë waodänique näni odömonte apæ̈negaïnonque ante Ao äninque tömënäni inguipogaque ante në pönënäni näni pönënö baïnonque ante cædänipa töö. 
\p  
\v 9 Edæ Wængonguï tömengä nänö entawënoncoo incæ mönö Codito Waocä në ëñagaingä ïnongä inte mänincoo tömancoo entawëninque nämä baonga ëñacampa.  
\v 10 Öönædë awënëidi incæ inguipoga awënëidi incæ nanguï ïnäni ïñönäni mönö Codito adocanque Ñæ̈nængä pönï ïnongä inte Tæiyæ̈ Awënë ïnongä ingampa. Incæte tömengä nempo quëwëmïni inte mïnitö tömengä nänö entawënö incæ ædæmö entawëmïnipa.  
\v 11 Ïninque tömengä nempo quëwëninque mïnitö wao önompoca ëö togæ̈nämaï ïmïni incæte mönö Codito ïñömö ëö togænte baï cædinque mïnitö baonque ante mïni wïwa cægaïnö ante wido cæcä ate mïnitö tæiyæ̈ waëmö entawente quëwëmïnipa.  
\v 12 Wængonguï në tæ̈ï pïñæ̈nongä inte Itota ingante angä ñäni ömæ̈mongacäimpa, ante wede pönëmïni inte mïnitö, Itota tönö godongämæ̈ näñe wænte baï ïmompa, ante æpæ̈në guiimïnitapa. Ayæ̈ adobaï adocä në tæ̈ï pïñæ̈nongä ingante wede pönëninque mïnitö æpæ̈në guiidinque Itota tönö ñäni ömæ̈monte godongämæ̈ tao gongænte quëwëmïnipa. 
\p  
\v 13 Doyedë ëñënämaï cædinque do wænguënëmïni ingaïmïni inte mïnitö inguipogaque ante mïni cæïnëwënö ante ee mongæ̈ñömïnite Wængonguï angä ate mïnitö Itota tönö ñäni ömæ̈monte quëwengamïnimpa. Edæ wënæ wënæ mïni cægaïnö ante adinque Wængonguï pönö ñimpo cæcä quëwëmïnipa.  
\v 14 Mïnitö pante wæquinque ëñënämaï cæmïnipa, ante Wængonguï wade wade ante wææ angä ëñëninque dodäni adodö adodö ante yewæ̈mönäni ate wægamöimpa. Mänömaï mönö ïmonte ancaa wææ änäni wæmö adinque Codito ïñömö mänïnecoo mönö wægaïnecoo ante wëä godonte baï cæcä ate dæ batimpa. Edæ awæ̈ timpodäni wæ̈ninque Itota Codito mänïnö ante do teëmente mongæ̈ mäo wido cægacäimpa.  
\v 15 Ayæ̈ mänïwäa wæ̈ninque adocä tæ̈ï ëmongä inte wënæidi awënëidi tönö në änäni näni wæ̈nonguënencacoo gä pe æmpote ö æ̈ninque tömengä, Wæ̈noncaincoo næ̈æ̈mïnipa wæ̈nonguïmïnii, ante baï wadäni ayönänite badete tote baï cægacäimpa. 
\s1 Öönædë mönö entawënö ante æncæte ante cæedäni, ante 
\p  
\v 16 Mönö ee aquënënö incæ bitö quïmæ̈ cæ̈mii, Quïmæ̈ bebii, ante pönö apænte pïinte änänitawo. Wængonguï beyæ̈ ante æ̈æ̈mæ̈ cæcæ̈impa, ante apænte ancæ pïïnänitawo. Wacä mämö ï ate becæ̈impa, ante wææ änänitawo. Guëmanguïönæ incæ quïmæ̈ cæbii, ante mïnitö ïmïnite apænte pancæ cædänitawo. Edæ æcämenque mänömaïnö ante apænte ancæ cæyönänite mïnitö wæætë, Tömënäni näni wææ änïnö ante Codito wëä godonte baï cægacäimpa, ante pönëninque guïñente wædämaï incæmïnimpa.  
\v 17 Cænguï cænte baï bequï bete baï mönö önöwoca beyæ̈ Codito incæ mönö guëmanguïmämo baï ïnongä ingampa. Ïninque Codito ingante ænte entawëninque mönö æbänö cænte baï guëmante baï quëwenguïï, ante odömoncæte ante cædinque dodäni ïñömö öwocodenganque odömonte baï cædinque wææ angadänimpa. Mänömaï beyænque tömënäni, Ïïmaï cæ̈edäni, Ïïmaï beedäni, Ïïmaï guëmäedäni, ante wææ angadänimpa. 
\p  
\v 18 Pancadäniya mä pönëninque, Önömonque baï ïnömö inte mönö anquedoidi ïnänite waa adinque waa cæcæ̈impa, ante babæ ante wææ änewënänipa. Ayæ̈ mönitö änö baï cædämaï ïninque edæ mïnitö ænte entawënö æ̈nämaï inte wæbaïmïnipa, ante änewëñönäni mïnitö wæætë guïñente wædämaï ïedäni. Edæ, Mönitö ate baï do adïmöni inte ämöni ëñëedäni, ante tömënäni Codito Önöwoca ingante ëwocadämaï ïnäni inte mä pönëninque änewënänipa. Edæ, Nämäneque ante pönëninque tömënäni, Mönitö adomönique waa cæmöni ïmönipa, ante nämä waa adänipa.  
\v 19 Mönö ocai encamö inte cænguï cæ̈ninque mönö baonga wepæ̈më tömäo gogadinque pæmompa. Ayæ̈ adobaï mönö ocai encadinque oguëmë tönö baö beyæ̈ cöñe pö cöñe pö cæmompa. Mönö pönencabo adobaï Codito tönö adoyonque baï ïñömonte tömengä Önoncamö baï ïnongä inte në angä ingampa. Mönö mänömaï ïmö incæte tömënäni wæætë në Önoncamö baï ïnongä ingante Baa äninque nämä wido tote wææ̈ïñö baï edæ wadæ godänipa. Ïninque wææ̈ïñö baï ïnäni incæ mïnitö ïmïnite wææ änäni apa quëwëmïnii. 
\p  
\v 20 Wëënëñedë inguipogaque ante näni wææ angaïnö ante në ëñengaïmïni incæte ñöwo wæætë Codito tönö godongämæ̈ wæ̈nïmïni inte mïnitö wænte baï ïmïni inte mänïne ante ædö cæte ëñenguïmïnii. Inguipogaque quëwëmïni ïmïnipa diyæ̈ mänïne ante ëñente cæquënëmïni inguïmïnii.  
\v 21 “Gampodämaï, Yædæ bedämaï, Bæi ongönämaï,” ante tömënäni näni wææ änewënö ante quïnante ëñente cæmïnii.  
\v 22 Ïñæmpa waodänique edæ, Gampodämaï, ante näni änoncoo ïñömö tæcæ ænte cæyömïni edæ dobæ wote ba apa ëñëwëmïnii. Inguipogaque quëwënäni näni änewengaïnö ante ëñëninque tömënäni wææ änänipa. Dodäni näni odömonte apæ̈negaïnö ante ëñëninque wææ änänipa.  
\v 23 Tömënäni, Önömonque baï ïnömö inte mönö anquedoidi ïnänite waa adinque waa cæcæ̈impa, ante wææ änewënänipa. Ayæ̈ mä pönëninque, Cædämaï, Cædämaï, ante nämä baö incæ pänänipa. Ïïnäni ocai encadönäni inte wææ änänipa, ante pönëninque wadäni edæ wæætë oda cædänipa. Ïñæmpa, Cædämaï, Cædämaï, ante näni wææ änewënö wïï eyepæ̈ ï ïninque në ëñënäni inguipogaque näni cæïnëwënö ante godömenque wïwa cædänipa, ante ämo ëñëmaïmïnipa. 
\c 3  
\p  
\v 1 Ïninque mönö Codito në ñäni ömæ̈mongaingä tönö në ñäni ömæ̈mongaïmïni inte mïnitö æ̈monga ongoncoo edæ æ̈ïnente pönëedäni. Codito ñöwo Mæmpo Wængonguï tömëmængä ïnö æi tæ̈ contate ongongampa, ante pönëninque edæ mïnitö, Æ̈monga pönï në quëwengä tömengä nänö entawënö baï adobaï entawengæ̈impa, ante æ̈ïnente wædinque quëwëedäni.  
\v 2 Inguipogaque mönö quëwëmämo ante edæ wædämaï inte wæætë æ̈monga mönö quëwenguïnö ante cöwë pönente quëwëedäni.  
\v 3 Edæ do wænte baï ingaïmïni inte mïnitö ñöwo Codito tönö Wængonguï nempo awëmö quëwëñömïnite mïnitö quëwenguïnö ante wïï edonque acæ̈impa.  
\v 4 Mönö Codito mïnitö quëwenguïnö ante në pönongaingä inte ponte a ongöñongä mänïñedë tömengä ñäö entawëninque nänö tæ̈ï ëmömämodë mïnitö adobaï tömengä tönö a ongömïni acæ̈impa. 
\s1 Inguipogaque ante wægaïmö inte mönö mïïmö quëwëmö 
\p  
\v 5 Mänömaï impa, ante wædinque mïnitö inguipogaque ante mïni cæïnëwënö ante wæ̈nonte baï æ̈mæ̈wo wido cæedäni. Nänöogængä ïnämaï ïñongante godö mönämaï ee aedäni. Wïwa mïni pönëwënö ante æ̈mæ̈wo wido cæedäni. Wacä ingante mïni toïnente wædö ante æ̈mæ̈wo wido cæedäni. Wïwa mïni cæïnëwënö ante æ̈mæ̈wo wido cædinque ee ate quëwëedäni. Mïni mäincooque ante æ̈ïnëwënö ante æ̈mæ̈wo wido cæte ñimpo cæedäni. Edæ mäincoo ante æ̈ïnente në wæcä ïñömö tömengä, Mäincoo incæ botö wængonguï impa, ante baï wæcä apa cæmïnii.  
\v 6 Në ëñënämaï cædäni inguipogaque näni cæïnëwënonque ante cæyönänite Wængonguï nänö pïinguïmämo oo ponguïnö anguënë.  
\v 7 Mïnitö incæ doyedë inguipogaque ante quëwëninque adobaï mïni cæïnëwënonque ante cægaïmïni ïmïnipa.  
\v 8 Ñöwo guiquënë ænguï badämaï ïedäni. Äïmïni badämaï ïedäni. Pïinte cædämaï ïedäni. Babæ godö wënæ wënæ änewënämaï ïedäni. Wïwa apæ̈nedämaï ïedäni. Wæætë, Idæwaa wënæ wënæ cæte awædö, ante mänïnö tömänö ñimpo cæte ee aedäni.  
\v 9 Wëënëñedë mïni entawengaïmämo ante wido cædinque mänïñedë mïni cægaïnö ante adobaï në wido cædïmïni inte ñöwo ïñömö edæ wacä ingä wacä ingä babæ wapiticæ̈ apæ̈nedämaï ïedäni. 
\p  
\v 10 Wæætë mïïmïni edæ quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï do pönö badongä entawëmïnipa. Ayæ̈ mänïnö ante në Badongaingä ïñömö cöwë pönö odömonte apæ̈necä ëñëninque mïnitö mïïmïni quëwëmïni inte tömengä nänö entawënö baï godömenque godömenque adobaï entawëmïni bamïnipa.  
\v 11 Mönö Codito nempo adoyömö pönï ïnömö inte mönö guidiegoidi incæ oodeoidi incæ adomö ïnömö ïmompa. Në ëö togæ̈ïnäni incæ bagäadäni incæ adomö ïnömö ïmompa. Waodäni incæ cowodëidi incæ adomö ïnömö ïmompa. Wacä beyænque në cæte quëwënäni incæ abæ tawænte ee gote baï nämä beyænque në cæmöni incæ mönö tömämö adomö pönï ïnömö ïmompa. Edæ mönö tömämö Codito adocanque nempo quëwëninque tömengä adocanque ingante në ëwocamö ïmompa. 
\p  
\v 12 Wængonguï, Mïnitö botö quïmïni badinque tæiyæ̈ waëmö bacæmïnimpa, ante mïnitö ïmïnite waadete pönëninque do apænte ængacäimpa. Ïninque tömengä nänö në apænte ængaïmïni inte mïnitö wadäni ïnänite waadete pönente godö waa cæedäni. Nämä önömoque baï ïmopa, ante pönëedäni. Wadäni ïnänite ædæmö cæedäni. Æiquedö waa cæquïnänii, ante wædämaï inte piyæ̈në cæte quëwëedäni.  
\v 13 Ayæ̈ wacä nänö cæïnënö ante cæcä adinque mïnitö pïïnämaï ee amïni cæcäedäni. Wacä adobaï mïnitö ïmïnite wïwa cæcä ate wædinque mïnitö godö ñimpo cæmïni quëwencæcäimpa. Edæ mönö ïmonte mönö Awënë nänö ñimpo cægaï baï mïnitö adobaï pïïnämaï inte godö ñimpo cæedäni.  
\v 14 Ayæ̈, Adocabomö mönö baquinque mönö waadete pönengæ̈impa, ante pönëninque mïnitö täno wadäni ïnänite waadete pönëninque ayæ̈ tömënäni ïnänite mïni godömenque cæquënënö ante cæedäni.  
\v 15 Mïnitö adocabomïni badinque piyæ̈në cæte quëwencæmïnimpa, ante Wængonguï mïnitö ïmïnite aa pegacäimpa cæmïnii. Mönö Awënë Codito nänö piyæ̈në cædö pönongä æ̈ninque mïnitö piyæ̈në cæte quëwëedäni. Ayæ̈ Wængonguï ingante cöwë waa ate pönente quëwëedäni. 
\p  
\v 16 Mönö Codito nänö apæ̈negaïnö ante ëñëninque mïnitö ædæmö entawëninque nanguï ëñente baedäni. Ïninque nanguï ëñëmïni badinque mïni cabo incæ wacä ingä wacä ingä godongämæ̈ odömonte apæ̈needäni. Ayæ̈ nanguï ëñëmïni inte mïnitö wacä ingä wacä ingä waadete pönëninque, Ïïmaï cæcæ̈impa, ante apæ̈needäni. Ayæ̈ dodäni Wængonguï ingante waa adinque ämotamïni ante näni yewæ̈mongainta adinque mïnitö wæætë adodö tee empote äedäni. Ayæ̈ Itota Codito nänö cægaïnö ante pönëninque ämotamïni äedäni. Ayæ̈ adobaï Wængonguï Önöwoca pönö apæ̈necä ëñente ëwocadinque mïnitö ämotamïni ante adodö tee empote äedäni. Mänömaï ämotamïni äninque Wængonguï ingante cöwë waa ate pönëninque äedäni.  
\v 17 Ayæ̈ æbämenque ante apæ̈nemïni incæ æbämenque cæmïni incæ mïnitö, Mönö Awënë Itota ëmöwo beyæ̈ impa, ante tömää cæedäni. Ayæ̈ tömengä pönö cæcä beyænque mïnitö eyepæ̈ inte Mæmpo Wængonguï weca pöninque tömengä ingante waa ate pönëninque apæ̈needäni. 
\s1 Mönö godongämæ̈ quëwencabo ïïmaï cæte quëwengæ̈impa 
\p  
\v 18 Onquiyæ̈mïni ëñëedäni. Mönö Awënë nempo quëwëninque mönö ëñente cæcæ̈impa, ante wædinque mïnitö nänöogæ̈näni ïnänite Ao ante ëñente cæedäni.  
\v 19 Onguïñæ̈mïni ëñëedäni. Mïnitö nänöogæ̈näni ïnänite ædæmö waadete pönëninque tömënäni ïnänite pïinte cædämaï ïedäni. 
\p  
\v 20 Wëñæ̈mïni ëñëedäni. Mïnitö mæmpoidi ïnänite ædæmö ëñente cæedäni. Edæ mänömaï cæmïni adinque mönö Awënë, Waa pönï cæbi abopa, ancæcäimpa.  
\v 21 Wæmpomïni ëñëedäni. Mïnitö, Ancaa ämo baï botö wëñængä ænguï badinque guingo imonte wæquënengä, ante pönente wædinque wæætë wëñæ̈näni ïnänite nanguï änämaï inte waadete pönö cæedäni. 
\p  
\v 22 Wacä nänö në ö æ̈nïmïni inte tömengä beyænque në cæte quëwëmïni ïñömö ëñëedäni. Mïnitö ïmïnite në ö ængaingä ingante në cæmïni inte mïnitö tömengä nänö ä baï tömää ëñente cæedäni. Edæ, Awënë Wængonguï incæ botö ïmote cöwë acampa diyæ̈, ante guïñente wædinque mïnitö ïmïnite në ö ængaingä nänö ayedë incæ tömengä nänö adämaï ïñedë incæ cöwë ëñente cæedäni. Waodänique botö ïmote waa acædänimpa, ante pönënämaï inte mïnitö nö pönëninque cöwë ëñente cæedäni.  
\v 23 Æbämenque cædinque mïnitö, Wïï waocä beyænque ante cædinque botö Wængonguï Awënë beyænque ante cæcæboimpa, ante pönëninque tæ̈ï ëwocadinque ee cæedäni.  
\v 24 Mönö Awënë ïñömö tömengä do nänö angaïnö baï cædinque mïnitö cægaïnö beyæ̈ ante eyepæ̈ pönï pönongä æncæmïnimpa. Mänömaïnö ante pönente cæedäni. Edæ, Mönö Awënë Codito ingante adocanque ingante në cæmïni ïmïnipa, ante ämo ëñëmaïmïnipa.  
\v 25 Në wënæ wënæ cæcä guiquënë tömengä nänö wënæ wënæ cægainganca eyepæ̈ æncæcäimpa. Edæ Wængonguï ïñömö wacä ingante wadö wacä ingante wadö ate pönënämaï inte tömämö ïmonte apænte äninque pönö nö pönï paga cæcæcäimpa. 
\c 4  
\p  
\v 1 Awënëidi ëñëedäni. Mïnitö waocä ingante në ö æ̈nïmïni inte ëñëedäni ämopa. Edæ mïnitö Awënëidi ïmïni baï mïnitö ïmïnite në Ængaingä incæ adobaï mïnitö Awënë ïnongä inte öönædë quëwengampa cæmïnii. Mïnitö beyænque cæte në quëwënäni ïnänite mïnitö nöingä cædinque tömënäni näni ænguënënö ante adinque eyepæ̈ pædæ godömïni æncædänimpa. 
\p  
\v 2 Wængonguï ingante cöwë apæ̈nedinque, Tömengä æbänö cæcää, ante cöwä adinque tömengä ingante waa ate pönëninque apæ̈needäni.  
\v 3 Codito æbänö cæcää, ante dodäni näni ëñënämaï ingaïne incæ botö mänïne ante do ëñënïmo inte apæ̈nebo beyænque botö ïmote tee mönedäni wæbopa. Incæte mönitö mänïne ante apæ̈neyömöni mïnitö wæætë mönitö beyæ̈ ante Wængonguï ingante apæ̈nedinque ïïmaï ante apæ̈needäni ämopa. Wængonguï ëñëmi. Bitö wi æ̈nete baï cæbi ate Pabodoidi näni apæ̈nede wadäni mïmönë guiicæ̈impa, ante apæ̈needäni.  
\v 4 Codito æbänö cæcää, ante botö edonque apæ̈nequënëmo ïmopa. Ïninque mïnitö botö beyæ̈ ante apæ̈nedinque, Pabodo edonque apæ̈necæcäimpa, ante Wængonguï ingante apæ̈needäni ämopa.  
\v 5 Wadäni ïnänite bee tëninque mïnitö ocai encamïni inte ëñente cæedäni. Pönënämaï ïnäni do ëñencædänimpa, ante waa apæ̈nete cæedäni.  
\v 6 Ayæ̈ Wængonguï waadete pönö apæ̈necä ëñëninque mïnitö adobaï wadäni ïnänite waadete pönö apæ̈nedinque waa pönï apæ̈needäni. Wadäni, Æbänö ïï, ante ëñencæte ante wæyönänite mïnitö wæætë nö pönï ëñëmïni inte nöingä apæ̈nemïni ëñencædänimpa. 
\s1 Waa quëwencæmïnimpa, änänipa 
\p  
\v 7 Botö Pabodobo æbänö quëwëmoo, ante në ëñëningä inte Tiquico ñöwo mïnitö weca pöninque mänïnö ante apæ̈necä ëñencæmïnimpa. Tömengä mönö tönïñacä baï ïñongante mönitö tömengä ingante waa waadete pönëmönipa. Tömengä mönö Awënë nempo quëwëninque mönitö tönö godongämæ̈ cæcä ïnongä inte mönö pönencabo tömämö ïmonte pönëninque mönö beyæ̈ cöwë ædæmö cæcä ingampa.  
\v 8 Mïnitö, Pabodoidi æbänö quëwënänii, ante ëñencæte ante wæmïnitawo. Edæ, Tiquico mänïnö ante apæ̈nedinque mïnitö ïmïnite ædæmö apæ̈necä ëñëninque mïnitö wampo pönencæmïnimpa, ante cædinque botö ñöwo tömengä ingante mïnitö weca da godömo pongä aedäni.  
\v 9 Tiquico goyongä tömengä tönö Önetïmo mïni cabo në ïnongä incæ guëa gocæcäimpa. Önetïmo cöwë ædæmö cæte në pönengä ingampa, ante adinque mönitö tömengä ingante waadete pönëmönipa. Ïninque tömëna ïñömö, Pabodoidi weca æbänö cædänii, ante tömänö ante apæ̈neda ëñencæmïnimpa. 
\p  
\v 10 Botö tönö guëa tee mönete ongongä Aditadoco ïñömö tömengä mïnitö ïmïnite, Waa quëwëedäni, angampa. Ayæ̈ Bedënabee nänö wænquicä Mäadoco adobaï, Waa quëwencæmïnimpa, angampa. Tömengä ingante æbänö waa cæquïï, ante do ämo ëñëmïnitapa. Ïninque tömengä pongä adinque waa cæedäni.  
\v 11 Ayæ̈ wacä Itota Yoto näni änongä adobaï, Waa quëwencæmïnimpa, angampa. Botö Wængonguï Awënë Odeye nempo quëwënäni beyæ̈ cæyömo oodeoidi incæ wadäni cædämaï ïñönänite mänïnänique botö tönö godongämæ̈ cædinque pönö ædæmö cædäni æ̈ninque botö wampo pönentabopa. 
\p  
\v 12 Ayæ̈ mïni cabo ïnongä inte Epapada ïñömö tömengä Itota Codito ingante në cædongä inte adobaï, Waa quëwëedäni, angampa. Tömengä Wængonguï ingante nanguï apæ̈nedinque, Codotenteidi ïnänite bitö godö cæbi ate tömënäni picæ̈näni baï bacædänimpa. Ayæ̈ bitö angaïnö tömänö ante ëñente cædäni inte tömënäni tæ̈ï pïñænte ëwocacædänimpa, ante tömengä mïnitö beyæ̈ ante cöwë apæ̈necampa.  
\v 13 Mïnitö beyæ̈ tömengä nanguï cæcampa. Daoditea ïñömö näni pönencabo beyæ̈ adobaï Yedapodi ïñömö näni pönencabo beyæ̈ adobaï tömengä nanguï cæcampa, ante botö näwangä apæ̈nebo ëñëedäni.  
\v 14 Ayæ̈, Waa bacædänimpa, ante mönö në cædongä tömengä ëmöwo Odoca tömengä ïñömö mönö në waadecä ingampa. Tömengä tönö Deëma, Waa quëwencæmïnimpa, ante adobaï änapa.  
\v 15 Ayæ̈ botö Pabodobo beyæ̈ ante wæætë Daoditea ïñömö mönö tönïñadäni ïnänite mïnitö, Waa quëwëedäni, äedäni. Diimpa ïnante, Waa quëwëedä, äedäni. Ayæ̈ Codito ingante näni pönencabo tömënä oncönë godongämæ̈ ponte apæ̈neyönänite mïnitö wæætë botö beyæ̈ apæ̈nedinque, Pabodo, Waa quëwëedäni, angampa, äedäni. 
\p  
\v 16 Ayæ̈ ïinta botö cadota ante yewæ̈möinta ïinque adinque mïnitö, Daoditea ïñömö Codito ingante näni godongämæ̈ pönencabo adobaï acædänimpa, ante cædinque da godömïni ænte acædänimpa. Ayæ̈ daoditeaidi ïnänite botö cadota ante yewæ̈möninta adobaï ämïni da pönönäni æ̈ninque aedäni. 
\p  
\v 17 Ayæ̈ Adoquipo ingante apæ̈nedinque, Bitö mönö Awënë pönö angä ëñënïmi inte bitö cæquënënö ante tömää ædæmö cæe, äedäni.  
\v 18 Botö Pabodobo tömëmo önompoca yewæ̈möninque, Waa quëwëedäni, ante tömëmo ëmöwo ante yewæ̈mömopa. Botö æbänö yæguincamë encapote wæboï, ante pönëninque mïnitö Wængonguï ingante apæ̈needäni ämopa. Wængonguï waadete nänö pönö cædö ænte entawencæmïnimpa, ante mäninque ante yewæ̈mömopa.