\id 2CO - Bukiyip (Central Dialect "Mountain Arapesh") NT [ape] -Papua New Guinea 1994 (web version -2013) \h 2 KORIN \toc1 Salikuk Uli Pas Douk Pol Nenekas Sanamu Echech Korin Uli \toc2 2 Korin \toc3 2 Ko \mt1 SAGIKUK ULI PAS DOUK POL NENEKAS SANAMU ECHECH KORIN ULI \ip 1:1-11 Pol nenek beten umu echech Korin ali nenek tenkyumu God umu echech \ip 1:12–7:16 Pol naklipech balan umu apak Kristen muneken uli pasin nyanu wolobainyi hevi apak imas minyusah uli \ip 8:1–9:15 Balan umu utabal echech chabalubuk umu chuku echudak chanahwagagun uli Kristen umu \ip 10:1–12:21 Pol naklipech balan umu ananin pasin nyanu hevi douk nalawen umu nenek Krais ananin moul umu. Nakli Krais atunu nagakomanu meyoh nenekanu dodogowinu. \ip 13:1-10 Echech Korin imas chunek skel umu echech yet umu echech chenek bilip duldul umu Krais o wak. \ip 13:11-14 Pol naklipech ananin nyatuh uli balan ali nenemech gude \c 1 \p \v 1 Yek Pol, anan Krais Jisas ananiwe aposel. God anan meyoh nakli ali nautuwemu enyudak moul Aposel umu inak iklipech ananin balan. Yek yanu apakinu owaninu Timoti woneku asudak pas umu ipak God ananipu elpech douk pape wabul Korin uli. Wonekasumagu ipak panu ihech God ananich elpech douk chape ihalub walub enyebuk provins Akaia uli. \v 2 Ohwak wakli apakinu Aninu God nunu Diginali Jisas Krais hugakomepu meyoh ali hunek ipakiluh apaluh hlulu kalbu. \s1 Pol Nenek Tenkyumu God Umu Agundak Nagakomanu Nagabe Ananin Michin Umu \p \v 3 Apak imas mutuk apakinu Aninu God ananin yeul nyukih. Anan douk apakinu Diginali Jisas Krais ananinu God ali ananinu Aninu alagun. Ali Anan douk nanubu bawagas umu agundak chenelek kipahechi ali chagakomech meyoh meyoh umu. Anudak God isave nagabe echebuk elpech douk hevi nyatoglomech ali echechiluh apaluh isave hlalu kalbu. \v 4 Ihenyumali hevi nyatoglomu apak uli, anan isave nagakomapu nagabe apakich michich ali apakiluh apaluh hlalu kalbu. Nagakomapu namudak umu apak munubu munokwnumu mugakomu echebuk elpech douk enenyi enen hevi nyutoglomech uli ali echechiluh apaluh hlulu kalbu. Apak mugakomech kobi God nalik nagakomu apak umu. \v 5 Nebehi nyih likuk Krais nemnekeh uli, apak chopuk memnekeh. Ali namudak ati. Krais douk nagakomapu nagabe apakich michich ali nenek apakiluh apaluh hlanubu hlalu kalbu. \v 6 Abudak nyultab hevi nyatoglomu apak menyusah abali, enyudak douk nyatoglomu God wata nanalau ipak patanamali ali ipakiluh apaluh hlalu kalbu. God nenek apakiluh apaluh hlalu kalbu ali anan chopuk nagakomepu ali ipakiluh apaluh hlalu kalbu. Hevi douk nyatoglome-pamu God nunekepu piyotu dadag. Ipak douk pasah enyudak hevi kobi apak meyusah ulimu, ali peyotu dodogowipu. \v 7 Ali apak manubu madukemech umu abudak nyultab hevi nyutoglomepu abali, ipak eke piyotu dadag. Madukemech umu ipak panapu malau nyih namudak ali eke wata putanuhapamu agundak Diginali nunek apakiluh apaluh hlulu kalbamu. \v 8 O apakipu sachich owachich, apak makli ipak padukemech umu enyudak hevi douk nyatoglomapu enyudak provins Esia uli. Nyanubu nebenyi hevi nyopobuk atap ali nyabouk apakin strong nyabihuk. Namudak ali apak manabuk ulkwip makli apak eke mugak umu atugun. \v 9 Adul ati, apakigun numun douk manubu memnek sisahw kobi jas naklimu enen elpen imas nyugak ali enyen nyemnek sisahw umu. Enyudak douk nyatogloma-pamu apak kobi wata ulkwip pulomu apakin strong, wak. Enyudak nyatogloma-pamu apak imas ulkwip pulomu God ananin atin strong douk nohuli chagak uli elpech chaitak chape uli. \v 10 Enyudak nyanubu nebenyi hevi deke nyopu mugak, wakuli wak. God anan wata nanalawapu mape kalbu. Luhut anan chopuk eke wata nunolawapu munubu mupe kalbu. Enenyi enen hevi nyukli nyutoglomapu abali, apak douk manubu madukemech umu anan adul eke nupemu nugakomapu namudak ati. \v 11 Wakuli ipak imas pugakomapu puhwalu God umu anan nugakomu apak. God eke numnek ipakin beten ali eke nugakomapu. Ali wolobaichi eke chutik namudak ali chunek tenkyumu God umu enyudak anan neneken umu nagakomu apak umu. \s1 Susubati Pol Nakli Nunamu Korin Wakuli Nenek Senis Umu Tinytin \p \v 12 Yek isave yanahlagul umu enyudak atin. Enyudak. Yekim ulkum molu duldul ali yanubu yadukemech umu yek isave yenek aduligeinyi nyanu duldulinyi pasin. Yanu ipak mape abali douk yeneken yalikuk. Enyudak pasin, yek douk wo igipech apudak atapichi elpechin save ali dakio ineken e, wak. Enyen douk nyanamali God atunu. Anan douk nagakome meyoh ali neyohul yeneken. \v 13-14 Abudak nyultab yenekumepagu salik uli pas sanu asudak nameiteis abali, yek isave yowemagu balan douk panokwnumu putalihen ali pudukemu bawogenyumu uli atin. Adul, nameitu abudak nyultab, ipak douk wo pudukemen kalbu e ihen yenyemaguli balan, wak. Wakuli yek yadukemech umu anabu nyultab, ipak eke punubu pudukemu bawogenyumu ihenyumali yekin balan. Pudukemech ali ahudak nyumnah Jisas apakinu Diginali nutanamali ahi hutoglomu, ipak eke putuk yekin yeul punehilaume kobi yek eke ituk ipakich yeguh inehilaumu ipak umu. \v 15-16 Yek douk yanubu yadukemech umu abudak nyultab yek inaku itulipu abali, ipak eke punehilaumu yek. Douk namudak ali ayaklimu inaku itikuk ipak pulik ali wata itukemepu pupeik inamu enyudak enen provins Masedonia. Ali abudak nyultab itukemaguk Masedonia abali, yek douk ayaklimu wata inaki itulipaguk. Yakli igimeh namudak umu igakomepu ali God nunekepu punehilau bieh. Ali chopuk yakli inaku itulipamu ipak eke pugakomemu inamu enyudak provins Judia. \v 17 Ali douk malmu? Ipak pakli yek yakli enyudak balan umu inakumogu, ipak ati pakli yek yenek lohumepu, waka? Ipak pakli yek ati yeyagwleh adulin atinyi balan meyoh meyoh ali wata yenek senis umu tinytin, waka? Kobi apudak atapichi elpech isave chagimeh umu, umu agundak pakli yek isave yakli wosik uli wak alagun atimu? Adul, namudak yek wo igimeh ati e, wak. \v 18 God isave nagipech ihenyumali ananin balan kalbu. Ali douk namudak ati. Yek isave yaklipepu adulin atin balan. Wak ipemu iklipepu wosik ali wata inek senis iklipepu wak alagun ati e, wak. \v 19 Yek yanu Sailas uli Timoti douk maklipepu balan umu God ananinu Nuganinu Jisas Krais. Ali padukemech. Krais douk wo nunek loh nukli wosik ali wata nukli wak alagun ati e, wak. Krais anan douk napemu nakli wosik atili. \v 20 Nyanatimaguk God naklipapu enyi adulin atinyi balan promis douk nyape. Ali Krais douk nagipech enyudak nyanatimaguk balan ali neneken nyatoglu adulin atin. Namudak ali abudak nyultab apak memnek enyudak God ananin adulin atinyi balan abali, apak isave malimu Krais ananin yeul makli, “Aduligu” ali matuk God ananin yeul nyakih. \v 21 God meyoh isave nenek ipak panu apak monek bilip umu Krais meyotu dadag. Ali douk nanatalihapu nakapu ananin Michin ali mape ananipu elpech. \v 22 Anan douk nenek ananigu mak nanatalihapu mape ananipu atupu. Ali nakapu ananin Michin nyawich nyape apakiluh apaluh. Enyudak ananin Michin douk nyalikili yopinyi enyudak umu chanatimaguk yopichi echudak douk God naklimu kwali eke nukapeyech uli. Enyudak Michin douk amalawen nyapenyupu. Namudak ali apak manubu madukemech umu ihechumali echudak enech douk adul eke mulawech umu atugun. \s1 Pol Wo Nunak Wisnabul Umu Korin E \p \v 23 Nameitu yek douk yalimu God ananin yeul umu inek enyudak yekin balan nyutoglu dodogowin. Adul ati, yek wo inaku Korin wisnabul e, wak. Umu moneken, yek yakli wak umu inaku iklipepu enen dodogowinyi balan ali inek ipakip ulkwip yowep. Yakli wak umu inakumagu douk namudak. \v 24 Yek douk wo ikli apak mupe nebepali umu munek stretim umu ipakin bilip umu Krais e, wak. Agundak penek bilip umu Krais umu douk apeyotu dadag. Apak isave manepu monechlepamu moul umu ipak eke pugipech Krais duldul ali punubu punehilau pulikuk. \c 2 \p \v 1 Yek yenek tin namudak ali yakli wak umu inaku, wak. Umu moneken, yakli kedeke inaku ali inekepu ipakiluh apaluh yoweluh kobi likuk umu. \v 2 Ali sapos yek inaku inek ipakiluh apaluh yoweluh ele, ali eke wata omuni nyupemu nyunek yek inehilau? Douk ipak enyudak ayenekepu apaluh yoweluh uli atipu. \v 3 Ipak douk penek yek yenehilau uli. Namudak ali yakli wak umu inaku itulipu itik ipakin pasin ali yekihw apahw yowehw, wak. Douk namudak ali yek yeneku pas douk likuk yenek salimumasuli. Yek yadukemepu ipak. Sapos yek inehilawamu enech echudak umu, ipak panatimaguk chopuk isave pane monehilaumech. \v 4 Adul, abudak nyultab yeneku pas abali, yek douk apahw hwanubu yowehw ali yenek wari yeleh yalikuk. Wakuli yek wo inekasumagu inek ipakiluh apaluh yoweluh e, wak. Yenekas-umagu ipak pudukemech umu agundak yek ulkum manubu manohwepamu. \s1 Echech Korin Kobi Chunosuh Enyudak Chupe Douk Ananu Echech Neneken Uli Yowenyi, Wak \p \v 5 Sapos ananu alman nenek enech elpech ipak apaluh yoweluh umu, anan douk wo nunek yek apahw yowehw e, wak. Yek yakli wak umu iyagwleh wolobainyi dodogowinyi balan umu enyudak, wak. Wakuli yakli ikli anudak alman douk nenek ipak panatimaguk ipakiluh apaluh kwalowi yoweluh. \v 6 Wakuli hevi douk ipak wolobaipali poku anudak alman umu punek stretim-umanamu douk ajulugin-umanu. \v 7 Nameitu ipak kobi wata punohwen pupe, wak. Pukwleyenyuk. Ipak imas pugapech ananihw apahw umu wata hwulu kalbu. Wak umu, kedeke ananihw apahw yowehw ali nunubu nupe sisahw. \v 8 Namudak ali nameitu douk yanalak-umepamu pugilapanu ali nudukemech umu ipakip ulkwip wata panohwanu ati. \v 9 Asabuk likuk yenekas uli pas douk yenekasumagu ichakamu ipak meyoh. Yakli idukemu ipakin pasin umu ipak isave pagipech yekin balan umu ihechumali echudak, waka wak. \v 10 Sapos ipak kobi punohwen pupemu yowenyi anudak alman nenekenyu-mepu ulimu, yek douk chopuk wo inohwen ipeye, yakli anyeneken. Ali sapos anudak alman nenek enen yowenyimu yek ali yek imas ikwleyenyuk kobi inohwen umu, orait yek douk yakli anyeneken. Krais douk natiwe ali nadukeme. Yek yenek namudak umu yakli ipak pupe kalbu. \v 11 Yek isave yagimeh namudak umu moneken, yakli kedeke Satan nunek winyumapu ali nopu mubihuk. Wakuli apak wosik amadukemu enyudak ananin pasin umu nenek lohumech umu. \s1 Pol Nanubu Nakli Nutik Taitas \p \v 12 Abudak nyultab yanak yatoglogu wabul Troas umu iklipech Yopinyi Balan umu Krais abali, yek douk yatik umu Diginali nenekume yah umu inek enyudak ananin moul. \v 13 Wakuli yekihw apahw douk wo hwulu kalbu e, wak. Umu moneken, yek wo igwatu yekin elpen Taitas agnabuk e, wak. Namudak ali yenemechuk gude echech Troas ali yatukemechuk yanak yatoglu enyudak enen provins Masedonia. \s1 God Atunu Isave Nagakomu Amam Aposel Dodogowim Ali Henek Ananin Moul \p \v 14 Wakuli nameitu douk yenek tenkyumu God. Umu moneken, eheh nyumneh anan isave nagakomu apak monek pas Krais uli ali mabo yowenyi pasin nyabihuk.\f + \fr 2:14 \ft Bawogenyumu enyudak balan nyetemu Grik uli douk wo nyutoglu bagalu e, wak.\f* God nohul apak maklipech ananin yopinyi balan ali elpech chape ihalub walub uli chemneken chadukemu Krais kalbu. Agundak chadukemu Krais umu douk kobi chemnek anal yopuli yabil douk loweyeh lanak ihalub walub ali chemnekal chenehilaumu. \v 15 Umu moneken, apak douk kobi enen sanda nyeih yopuli yabil ulimu. Enyudak sanda douk Krais nenek ofamen noku God uli. Enyen douk nyeih nyanamu echebuk douk nameitu God nape nanalawech chatanamali chape kalbaluli chanu echebuk douk chape chagipech ahudak yah hanamu yowebuli wabul uli chopuk. \v 16 Echebuk douk chape chagipech ahudak yah hanamu yowebuli wabul uli, enyudak yopinyi sanda douk nyeyomech kobi ihlus umu. Ali asudak ihlus eke sunekech chugak chunak chuwichuk. Wakuli echebuk douk God nape nanalawech uli, echech douk chemnek enyudak sanda nyeyomech yopuli yabil ali eke lunekech chupe kalbu eheh nyumneh. Ali enyudakmali moul deke omuni dodogowin umu nyuneken? Wak meyoh. \v 17 Anam wolobaimi almam isave halahe hanak ali hanatal utabal umu agundak haklipech God ananin balan umu. Wakuli apak wo mugimah kobi amam hagimah umu e, wak. Apak monek pas Krais uli, apak douk God nakapu enyudak moul ali nakagapu manak moneken duldul. Anan natulupamu douk wo munek loh e, wak. Manubu maklipech ananin balan kalbu. \c 3 \s1 Amam Aposel Douk Henek Moulamu God Ananin Nupolein Kontrak Uli \p \v 1 Balan dukwechuk maklipepamu, ipak ati pakli apak wata mape matuk apakich yeguh, waka? Ipak ati pakli apak wo dodogowipali e, ali masolik ipak o kipahechimu punenemu anas pas ali putuk apakich yeguh chukih, waka? Kobi anam hape hagimeh umu? Adul ati wak. \v 2 Ipak yet douk panubu kobi apakis pas umu elpech chutulipu ali chudukemu apakin pasin. Balan nyape asudak pas uli douk nyape numun apakip ulkwip umu chunatimaguk elpech chutulin ali chutalihen chudukemu apakin pasin. \v 3 Ipak yet douk adul panubu pape kobi anas pas douk Krais nenekas ulimu. Nenek asudak pas umu agundak monek enyudak ananin moul ali magakomepu patoglu Kristen umu. Anan douk wo nukwu ink nunekas e, wak. Nakwu God douk nape eheh nyumneh uli ananin Michin nenekas. Ali douk wo nunekas nuwemu balan nyutemu utabal e, wak. Nenekas nenyemu nyape numun elpechip ulkwip. \v 4 Apak douk makli enyudak balan umu moneken, apak makli God anan nanubu dodogowinu atunu. Krais nagakomapu ali madukemech umu God eke nunek ananin moul nyunubu nyutoglu duldulin. \v 5 Adul, apak yet deke kobi munokwnumu munek enyudak moul, wak. God atunu nagakomapu dodogowipu ali dakio manokwnu moneken. \v 6 God anan yet nagakomapu ali manokwnu monek enyudak ananin moul umu manak maklipech balan umu enyudak ananin nupolein kontrak. Enyudak nupolein kontrak douk wo hinyemu nyutemu chus meyoh e, wak. Enyen douk God ananin Michin meyoh nyokwalmen. Ali enyudak enen balan lo henyemu chus meyoh uli, enyen douk nyenek elpech chagak chanak chawichuk. Wakuli God ananin Michin douk nyenekech chanubu chape kalbu. \v 7 Ipak ulkwip pulomu enyudak. Enyudak moul douk amam haklipech God ananin lo seiwak nakaguk Moses enyi heneken uli, enyen douk nyenek elpech chagak. Abudak nyultab God nowemali enyudak lo beliyaibali utabal ali nekechi abali, anan God douk nanubu nehiyatiki ali hwalalagun. Namudak ali susubati, Moses ananin domanyu douk nyanubu nyehiyatik ali echech Isrel wo chunokwnumu chutik ananin domanyu e, wak. Wakuli wo loubali e ali ananin domanyu wata nyape nyehiyatik kwalowi ati aliga aliga ali yaih. \v 8 Wakuli enyudak nupolein moul umu God nohul apak manak maklipech ananin balan ali chalau ananin Michin umu, enyen douk nyanubu nebeben atin. Enyen douk nyanubu nyechalakuk seiwakin moul umu lo. Nameitu apak monek enyudak nupolein moul ali matik umu God neneken nyapemu nyatoglu dodogowin atin ali nyanubu nyaglak. Enyen douk nyechalakuk agundak enyudak seiwak Moses neneken uli moul nyaglak umu. \v 9 Enyudak seiwakin moul douk hagipech lo heneken uli, enyen douk isave nyenekumapu balan ali nyaklimu apak yowepali atupu ali imas mugak munak muwichuk. Enyudak seiwakin moul douk nyanali God ananitu nebetali lait nyanaki. Wakuli enyudak nupolein moul umu maklipu elpech umu chutoglu duldulich umu, enyen douk nyalawali tanubu nebetali God ananitu lait techalakuk atudak seiwakin moul nyalawatalili. \v 10 Enyudak nupolein moul douk God napahul moneken uli, enyen douk nebeben atin nyanubu nyaglak nyechalakuk agundak seiwak halik heneken uli moul nyaglak umu. Namudak ali nameitu, enyudak seiwakinyi moul nyaglak umu douk awak nyuglak e, wak. \v 11 Enyudak seiwakin nyalik uli moul douk nyape banabu nyultab meyoh ali nyatuh. Enyen douk nyanali nebetali God ananitu lait nyanaki. Namudak ali douk mudukemech. Enyudak nupolein moul douk eke nyunubu nyupe uli, enyen douk nyalawali tanubu nebetali God ananitu lait. Atat douk tanubu taglak techalakuk seiwakin moul nyalawa-talili. \v 12 Apak douk manubu madukemech makli adul umu atudak lait eke tunubu tuglakumapu tupe namudak ati. Namudak ali apak douk wo elgeipu ati e, wak. Isave meyotu dadag ali maklipech God ananin balan yopugunmu. \v 13 Apak douk wo mugimeh kobi Moses nagimah umu e, wak. Abudak nyultab ananin domanyu wata nyape nyehiyatik abali, anan douk nohuli anap lupahip ali nanasuso-maguk domanyu. Nenek namudak umu echech Isrel kobi chutik ananin domanyu douk nyape nyehiyatik kwalowi ati aliga aliga ali eke yaih uli. \v 14 Ali echech Isrel douk chanubu balagas sechukech. Seiwak aliga nameitu, echech chatalih God ananin balan umu seiwakin kontrak abali, echech douk wo chudukemen ati e bawogenyumu, wak. Apudak atup lupahip wata pape ali powechikuk echechip ulkwip. Wak enen elpen nyupnikuk e, wak. Apudak lupahip punanikuk abali, apap God eke nupnikuk abudak atubu nyultab elpech chunek pas Krais abali. \v 15 Seiwak aliga nameitu, abudak nyultab chutalih God ananin balan seiwak nakaguk Moses enyimu, apudak lupahip douk watak powechik echechip ulkwip. \v 16 Wakuli echebuk elpech douk chutanamu chukanu apaluh Diginalili, echebuk God isave nakwachih-umechuk apudak lupahip. \v 17 Ali enyudak balan umu yakli Diginalimu, enyen douk nyakli God ananin Michin. Meinyi elpen douk Diginali ananin Michin nyapenyin uli, enyen douk awak enech echudak chuwechiken e, wak. Enyebuk elpen douk kobi likuk nyonowechik ali nameitu wata chokwechihen umu. \v 18 Ali apak manatimaguk douk wak enech echudak chubechuk apakigas yamagas e, wak. Namudak ali Diginali ananitu nebetali lait taglak tanaki tasuh apak maglak ali tatanamu taglak tasuh kipahechi elpech. Wihlu wehlu apak mapemu malau atundak lait namudak ati ali tenekapu monek senis manubu maduk Diginali umu pasin. Diginali anan douk Michin. Anan yet napemu nenekapu matoglu namudak ali mechalakuk kobi likuk malik mapemu. \c 4 \s1 Amam Aposel Douk Hape Kobi Magusis Malus Umu \p \v 1 God anan nenelekapu ali nakapu enyudak moul. Namudak ali apak douk wo alikehipu mukli mutuke-menyuk e, wak. \v 2 Apak douk amokenyuk agabus nyanatimaguk enyudak ablanyinyi chonobechuk cheneken uli yowenyi pasin. Wo munek loh o munek senis umu God ananin balan muklipech kipainyi e, wak. Apak isave maklipech ananin aduligeinyi balan yopugunmu atugun. Umu makli chunatimaguk elpech chutulupu chudukemu apakin pasin, ali echechip ulkwip pukli apak douk monek God ananin moul duldul ali anan natulupu nakli wosik. \v 3 Ali sapos enech elpech begelep pichukech kobi chudukemu bawogenyumu enyudak maklipech enyi God ananin yopinyi balan umu, echebuk elpech douk chape chagipech ahudak yah douk hanamu yowebuli wabul uli. \v 4 Echech douk wo chunek bilip umu Krais e, wak. Umu moneken, Satan apudak atapinu meyaluhinu god nanubu nowechikuk echechip ulkwip ali wo chutik atudak lait douk taglakumech uli e, wak. Atudak lait douk taitak enyudak God ananin yopinyi balan. Enyen douk nyagilapapamu agundak Krais nanubu naglak ali naduk God umu. \v 5 Mnek, apak douk wo mupemu muklipech balan umu apak yet ali mupe mutuk apakich yeguh chukih e, wak. Apak isave maklipech namudak. Makli, “Jisas Krais anan douk Diginali. Ali apak isave magipech ananin pasin ali mape chakamomu ipak mape monemepu moul meyoh.” \v 6 Seiwak wata susubati God nakli, “Lait tutoglu tuhiyahuk ehudak yomotokweh.” Ali nameitu douk anudak atunu God neneki ananitu lait tanaki taglak numun apakip ulkwip. Atudak lait taglakumapu matik Krais ananin domanyu ali madukemech umu agundak God nanubu dodogowinu atunu ali naglak nalikuk umu. \v 7 Apak aposel douk maduk sohich wo dodogowipali almam e, wak. Wakuli apak douk enech chanubu yopichi echudak chapenyupu kobi nyanubu nebenyi mani nyolu numun sohich umu. Yopichi echudak douk chapenyupamu ihech elpech chutulich ali chudukemech umu enyudak dodogowinyi pawa apak makwin monek ananin moul umu douk nyechalakuk ihechumali enechi enech echudak. Enyudak pawa douk nyanamali God atunu. Apak aposel wak. \v 8 Adul, ihagun manak umu douk enenyi enen hevi nyatoglomapu, wakuli enyen wo nyunubu nyupabuk atap e, wak. Wolobaichi echudak isave chenekapu managalati, wakuli wo munubu mugugaku mupe namobuk e. \v 9 Nebik umu chenekapu anagu anagu, wakuli God wo nutukemapaguk ati e, wak. Nanapu mape. Isave chapu magoul, wakuli wo munubu mugak e, wak. \v 10 Wihlu wehlu apak douk chapu chakli apak munubu mugak umu atugun, kobi chabo Jisas nagak umu. Ali agundak chapu wakuli apak wata dodogowipu mapemu douk mapemu elpech chutulupu ali chudukemech chukli Jisas anan douk adul nanubu nape apak. \v 11 Wihlu wehlu apak mape o malahemu, elpech isave chechakomech umu chopu mugak. Enyudak douk nyatogloma-pamu elpech chutik apak elpech isave magak uli ali chudukemech chukli Jisas anan adul nanubu nape apak. \v 12 Enenyi enen hevi nyatoglomu apak aposel ali maklimu mugak umu atugun. Apak mape namudak ali ipak eke punubu pupe kalbu namudak ati. \v 13 Balan nyetemu God ananik buk uli nyakli namudak. “Yek douk ayenek bilip umu God, namudak ali douk yaklipech-umanu.” Apak aposel douk chopuk monek bilip umu Jisas ali magipech enyudak atin pasin maklipech God ananin balan. \v 14 Apak monek namudak umu moneken, apak madukemech namudak. Jisas douk nagak ali God wata nanahul naitak nape. Namudak ali kobi nohul Jisas naitak napemu, anan eke wata chopuk nuhul apak monek pas Krais uli mitaki ali nulawali ipak punu apak munubu munak miyotu agundak God napemu. \v 15 Yek yakli namudak umu moneken, yek yadukemech umu ihenyumali enyudak douk nyatoglomu apak umu nyugakomu ipak punek bilip umu Krais ali pupe kalbu. Ali enyudak pasin umu God nagakomapu meyoh umu douk nyape nyatoglomu chanubu wolobaichi elpech ali chenek bilipumanu. Namudak ali echudak elpech eke chunehilau ali chunek tenkyumu God chulikuk. Ali eke chutuk ananin yeul nyukih. \s1 Amam Aposel Douk Hasuh Krais Ananin Balan Ali Heyotu Dodogowin Atum Umu Ananin Moul \p \v 16 Douk namudak ali apak wo apaluh yoweluh mukli mutukemaguk ananin moul e, wak. Adul, apakiluh yegechiweluh douk ahlape hlagak ali wo dodogowiluh e, wakuli numun apakiluh apaluh isave gnalau nupolein strong ali wihlu wehlu gnapemu gnatoglu nupoleigun. \v 17 Umu moneken, apak madukemech umu enyudak hevi nyatoglomapu malau nyih uli douk wo nebenyi e, wak. Eke mulawen banabu nyultab meyoh. Enyudak douk nyatoglumapamu kwali apak eke munubu muglak mupe kalbu eheh nyumneh agundak God napemu. Agundak kwali mupe kalbamu douk gnanubu gnechalakuk ihenyumali hevi douk nameitu nyape nyatogloma-paluli. \v 18 Apak douk wo mupemu mutik enyudak enenyi enen hevi douk nyatoglomapu uli e, wak. Apak mape ali manubu ulkwip palamu echudak douk apak wo mutulich apakis nabes uli e. Umu moneken, echudak nameitu isave matulich uli, echech eke chupe banabu nyultab meyoh. Wakuli yopichi echudak douk apak wo munokwnumu mutulich uli e, echech eke chunubu chupe eheh nyumneh. \c 5 \p \v 1 Apak amadukemech umu, sapos ahludak nameitu mapenyuluh apudak atap uli yegechiweluh hlukli hlunak yoweluhuk, orait ahludak analuh God nakli nukapeyaluh uli douk hlakusumapu gani iluh heven. Ahludak yegechiweluh douk wo elpech chunekaluh wis e, wak. Ali ahlaluh eke hlunubu hlupe namudak ati eheh nyumneh. \v 2 Ali nameitu apak mape apudak atap abali, apak douk mape moleh makli mulau ahludak analuh apakiluh yegechiweluh douk hlakus iluh heven uli. Makli mulawaluh umu muhlulu hlichukalupu kobi luseh umu. \v 3 Umu moneken, abudak nyultab mulau ahlabuk yegechiweluh muhlulu abali, apak eke kobi wata mupe kobi magal mape meyoh umu, wak. \v 4 Abudak nyultab wata mape apudak atapiluh yegechiweluh\f + \fr 5:4 \ft Balan nyetemu Grik umu douk nyakli selig wilag. Bawogenyumu douk nyakli apakiluh yegechiweluh.\f* abali, apakiluh apaluh isave yoweluh ali mape moleh. Ali apak douk wo muklimu mukli wakuk apudak atapiluh yegechiweluh e, wak. Wakuli maklimu mulau namuluhi iluhwiluh yegechiweluh muhlulu. Ahludak nameiteiluh yegechiweluh douk eke hlunubu hlunek senis hlutoglu dudukaluh hlupe namudak ati. \v 5 Ali enyudak elpen douk nyenek redimapamu enyudak senis uli douk God. Anan douk nalik nakapu ananin Michin. Enyudak Michin douk nyanubu susubein umu echudak enech yopichi douk God naklimu eke nukapeyech uli. Apak douk amalau enyudak ananin Michin. Douk namudak ali madukemech umu, ihechumali yopichi echudak adul eke munubu mulawech umu atugun. \v 6 Apak isave ulkwip palamu enyudak ali wihlu wehlu mape dodogowipu wo ulkwip yowep e. Apak douk madukemech. Abudak nyultab apak wata mape ahludak yegechiweluh abali, apak wo munu Diginali mupe agnabuk anan napemu e, wak. \v 7 Nameitu mape apudak atap abali, apak watak mutulunu e, wak. Apak douk masuh ananin balan dadag ali mape magipechen ati. \v 8 Wakuli douk ayakli. Apak douk dodogowipu mape ali manubu maklimu mutukemaguk ahludak yegechiweluh munak munu Diginali mupe atugun. \v 9 Sapos apak wata mupe agundak atap o mupe gani iluh umu, susubati apak imas dodogowipu atupu ulkwip punubu pulamu mugipech anan nakli enyi pasin umu munekanu nunehilau-mapu. \v 10 Umu moneken apak madukemech umu, apak manatimaguk imas munak mutoglu miyotumu Krais ananitu kot. Ali sapos apak monek yopinyi o yowenyi abudak nyultab mape ahludak yegechiweluh abali, apak manatimaguk atin ati eke mulau yopinyi o yowenyi pe nyunokwnumu pasin apak moneken uli. \s1 Apak Aposel Douk Moul Nyapenyupamu Mugakomu Elpech Chunu God Chupe Atugun \p \v 11 Apak douk amadukemech umu agundak elgeipamu God ali mape chakamomu anan umu. Namudak ali douk mape mabilak elpech umu chunek bilipumanu. God douk nanubu nadukemu apakin tinytin uli pasin. Enyen douk yopinyi atin. Ali yek Pol yakli ipakip ulkwip chopuk pakli apak adul monek duldulin moul. \v 12 Enyudak balan douk wo muklien umu munek ipak putuk apakich yeguh chukih e, wak. Apak douk mowemumepagu enyudak balan umu makli ipak putalihen ali punahlagul umu apakin pasin. Makli punahlagul ali wosik dodogowipamu pubemech balan echebuk douk isave chanahlagul meyoh umu elpechich yeguh uli. Echudakmali elpech douk wo chunahlagul umu pasin nyape numun echechip ulkwip uli e, wak. \v 13 Wakuli sapos adul apakin balan o pasin nyatoglu kobi chagugakali echechin umu, o anyenekech. Enyudak douk monek God ananin moul atin. Ali sapos apak ulkwip pulu duldul umu, orait apak douk magimeh namudak umu mugakomu ipak. \v 14 Krais anan douk nanubu ulkum manosuh apak. Ali enyudak isave nyapahul umu munek enyudak apakin moul. Umu moneken, apak douk amadukemech umu, atunu alman meyoh nalau apak manatimaguk apakiyu outib nagak. Namudak ali apak manatimaguk douk magak uli atupu. \v 15 Anudak alman douk nagak umu manatimaguk elpech. Nagak umu apak watak mape uli umu apak kobi wata ulkwip pulamu mugipech apakin atin laik, wak. Apak imas ulkwip pulamu anudak douk nalau apakiyu outib nagak wata naitakili ali mugipech ananin atin laik. \v 16 Namudak ali nameitu apak douk wo mupemu mugipech chapemu chagipech apudak atapinyi pasin uli echechin tinytin ali munek skel umu enech elpech echechin pasin e, wak. Adul, likuk apak douk magipech enyudakmali tinytin ali mape mechakomech umu mudukemu Krais ananin pasin, wakuli nameitu awak mugimah namobuk ati e, wak. \v 17 Namudak ali sapos enen elpen nyunek pas Krais umu, orait God douk aneneken nyatoglu naminyi. Pugamu pumnek! Nameitu, seiwakinyi yowenyi pasin douk anyanak nyawichuk ali nupolein nyatoglu nyape. \v 18 Enyudak nyanatimaguk nupoleinyi pasin douk God meyoh nenekenyumapu. Seiwak douk mape ananipu birua. Wakuli anan wata nenekapu manu anan mape atum atugun umu enyudak Krais ananin moul atin. Ali nameitu douk nakapu enyudak moul umu mugakomu ananich birua chutanamali chunu Anan chupe atugun. \v 19 Apakin balan douk namudak. God nape nalawali chanatimaguk elpech chatanamali chanu anan chape atugun umu enyudak Krais ananin moul atin. Anan douk wata nuklimu ulkum mulomu echech cheneken uli yowenyi e, wak. Ali douk nakapu moul apak umu muklipech enyudak balan umu nyuhul ananich birua wata chutanamu chunu anan chupe atugun. \v 20 Namudak ali apak douk enyudak malau Krais ananitu yokwatu ali maklipepu ananin balan. Enyudak douk kobi God anan meyoh nakwu apakig yowatog nohwalali chanatimaguk elpech umu. Apak douk malau Krais ananitu yokwatu ali maklipu chanatimaguk elpech namudak. Makli, “Aipo, ipak aputukemu agundak penek biruamu God umu ali wata putanamu punu Anan pupe atugun.” \v 21 Krais anan douk duldulinali. Wak nuneken ati e yowenyi. Wakuli God douk nakli nugakomapu, namudak ali ihenyumali apak moneken uli yowenyi douk neneken nyalto Krais atunu ali nanubu natoglu kobi nenek yowenyi atin ulimu. God nenek namudak umu apak munek pas Krais ali mutoglu God ananipu duldulipali elpech. \c 6 \s1 Amam Aposel Hanak Haklipech God Ananin Balan Ali Halau Wolobainyi Hevi \p \v 1 Apak douk isave manu God monechlepu monek moul. Ali nameitu douk dodogowipu atupu makli muklipepu namudak. “God douk nagakomepu meyoh. Ali ipak kobi pukli enyudak douk enen meyaluhin moul, wak. Ipak imas punek yopinyi pasin.” \v 2 God douk nakli namudak. “Yek yet yatalih nyultab umu wata inalawepu ali putanamali pupe kalbu. Aliga douk banubu ababuk nyultab yek yemnekepu ali yagakamepu.” Ali douk pumnek! God nunelekapu ali nugakomapu meyoh umu douk banubu abudak nyultab. Nunalawapu mutanamali mupe kalbamu douk anameitu. \p \v 3 Apak douk wo munek enen pasin douk nyunek enech elpech chugoul chunek yowenyi ali kipahechi chutulich chuhwalu apakin moul yowenyi e, wak. \v 4 Wakuli apak moneken uli moul, apak magilapu ihech elpech ali chadukemech umu apak douk masuh God ananin moul uli. Apak douk magilapech namudak. Isave meyotu dodogowipu atupamu enenyi enen nyatogloma-paluli hevi, agundak chenekapu anagu anagamu, chenekapu apaluh yoweluh malau nebehi nyih umu, apak douk meyotu dadag. \v 5 Chapu chowechikapu monek kalabus, chalihi chalihapu ali chohwalu chaklipagapu, apak isave monek nebenyi moul, wo michuh kalbu ati e, nyulub blapu mape, \v 6 isave monek duldulinyi pasin, madukemu God kalbu, wo nyihihichipu wisnabul ati e, isave monek yopinyi atin umu elpech magakomech, malau strong God ananin Michin, wak mulal ati e. Wakuli apak douk manubu magilapech enyudak pasin umu ulkwip panosuh kipahechimu. \v 7 Isave maklipech adulin atinyi balan ali monek moul umu God ananin strong, isave masuh duldulinyi atin pasin kobi masuh wanohwich echudak apakich anin algan loguh ali manamu wanoh mabo yowenyi nyabihuk umu. \v 8 Enech isave chatuk apakich yeguh, enech chechege-yapaguk, enech cheneyegeyapu, enech isave chaklipu kipahechi chakli apak monek yopinyi moul, enech chakli maulal uli. Wakuli echechin balan douk wak adulin e, wak. Apak isave meyagwleh adulin atin balan. \v 9 Apak douk mape kobi wak enech elpech chudukema-pamu e, wakuli wak. Chanubu wolobaichi chadukemapu. Mape kobi elpech chakli chugak ulimu, wakuli wak. Wata mape ati. Chapu cheleyapu echudak, wakuli wo chunubu chopu mugak e, wak. \v 10 Nebik umu apaluh hlanubu yoweluh, wakuli monehilawamu douk monehilau mape namudak ati. Apak douk mape kobi echudak wakapalimu, wakuli apak isave magakomu wolobaichi elpech chonogwatu wolobaichi yopichi echudak. Nebikumu manubu echudak wakapu, wakuli apak douk moglemu ihechumali God ananich yopiyopichi echudak. \v 11 O ipak God ananipu elpech pape Korin uli, apakip ulkwip douk panubu panosuh ipak. Namudak ali apak douk amaklipepu ihenyumali balan douk nyape numun apakiluh apaluh uli. Wo mubechukuk enen e, wak. \v 12 Apak wo muwechikuk apakip ulkwip umu ipak e, wak. Apak douk ulkwip panohwepu. Wakuli ipak douk powechikuk ipakip ulkwip umu apak. \v 13 Nameitu douk iklipepu kobi ananu aninu naklipu ananich batowich umu. Apak douk ulkwip panosuh ipak. Namudak ali ipak imas punek enyudak atin pasin kobi apak moneken umu ipak umu. Ipakip ulkwip chopuk imas punubu punosuh apak. \s1 Apak Douk Kobi God Ananitu Wilpat Umu \p \v 14 Ipak kobi punu echech haiden punechlepu o punek moul atugun ati, wak. Umu moneken, echech douk enech sik. Nyumnegwih uli webus douk wo chunalamati chutoglu e, wak. Namudak ati, yopinyi douk wo nyunu yowenyi alagein e, wak. \v 15 Krais douk wo nunu Satan hupe atugun husuh atin e, wak. Ati ipak pakli chenek bilip umu Krais uli deke chunu echudak wo chunek bilipumanu uli e chupe atugun chusuh atin, waka? O wak meyoh. \v 16 Atudak chenek lotumu God atali wilpat douk wo tunu ogwudak onog chenek lotumu meyaluhim god umu alageig e, wak. Ipak douk padukemech. Apak atin ati douk anudak nanubu nape eheh nyumneh uli God napenyugwi wilag. Kobi likuk anan yet nakliyuk umu. Nakli, “Yek eke inech mupe ali ipe inek yowi kale echech. Yek eke ipe echechiwe God ali echech chupe yekich elpech.” \v 17 Namudak ali Diginali wata nakli, “Ipak putukemechuk punak pupeik sik. Kobi pupe pusuh echudak douk yek yatulich yakli chanabosusih uli, ali yek eke inalawepu pupe yekipu elpech. \v 18 Yek eke ipe ipakiwe Aninu ali ipak pupe yekipu batowich. Yek yanubu Dodogowiwe atuweli Digiweli yakli namudak.” \c 7 \p \v 1 O ipak panubu yekipali elpech, God douk nowemu enyudak dukwechuk yaklipepu enyi adulin atinyi balan umu apak. Namudak ali apak amunogapech apak yet mukwleik ihenyumali enenyi enen yowenyi. Enyudak yowenyi douk isave nyenek apakiluh yegechiweluh uli michich chanobosusih chape sisahw uli. Apak imas elgeipu mupe chakamomu God ali dodogowipu atupamu munek yopinyi duldulinyi pasin agundak God nutulupamu. \s1 Pol Nenehilaumu Echech Korin Chatanamu Chakanu Apaluh God \p \v 2 Apak douk wo munek enen yowenyimu enen ipak Korin e, wak. Wo munek bagarapumu enen e. Wo munek loh umu enen munoluken enech echudak meyoh e, manubu wak. Namudak ali apak makli ipakip ulkwip imas punubu punosuh apak. \v 3 Mnek, yek douk wo ikli enyudak balan umu ichegeik ipak e, wak. Douk ayakli, apakip ulkwip douk panubu panosuh ipak. Mugak o watak mupemu, apakip ulkwip eke punubu punohwepu namudak ati. \v 4 Yek isave yenehilau yalikuk umu ipak. Yanubu yadukemech umu ipak eke punek yopinyi atin. Ali douk yatuk ipakich yeguh chakih. Enyudak nyanatimaguk hevi nyatoglomapu, wakuli yekihw apahw douk wo yowehw e, wak. Yanubu yenehilau yalikuk. \p \v 5 Abudak nyultab matoglu mape enyudak povins Masedonia abali, apak douk wo kwalowi mupemu wikap ali apaluh hlulu kalbu e, wak. Mape agnabuk ali enenyi enen hevi nyapemu nyatoglomapu wolobaih atih. Chanaki chanopu malpak balan. Apakich michich chanubu yowech ali elgeipu. \v 6 Wakuli meichi elpech douk apaluh isave yoweluh uli, God isave nenekech chape kalbu chenehilau. Douk anan nakagasu Taitas nanaku ali namudak anan God douk nenek apakiluh apaluh wata hlalu kalbu monehilau. \v 7 Apak douk wo apaluh hlulu kalbamu agundak Taitas nanakumu atugun e, wak. Anan douk neneyagamu agundak ipak penek ananihw apahw hwolu kalbamu. Apak memnek namudak ali apaluh hlalu kalbu. Naklipapamu agundak ipak panubu pakli putik yek umu. Umu agundak ipak apaluh yoweluh umu likuk ipak penekume enen pasin ali yekihw apahw yowehw umu. Neneyaga-mapamu agundak cheyagwleh-ume enen enen ali ipak panaklimeik umu. Neneyagamapu namudak ali yek douk yanubu yenehilau yalikuk. \p \v 8 Yek yadukemech. Yalik yenekas uli pas douk senekepu ipakiluh apaluh yoweluh. Wakuli yek wo ulkum yowem umu agundak ipak apaluh yoweluh umu e, wak. Adul, likuk douk wosik yekim ulkum yowem, wakuli nameitu wak. Yadukemech umu, asudak pas senekepu apaluh yoweluh ali palau ablan. Wakuli ipak douk apaluh yoweluh banabu nyultab meyoh. \v 9 Wakuli nameitu douk yenehilau. Yenehilawamu douk wo inehilawamu agundak ipakiluh apaluh yoweluh umu e, wak. Yek douk yenehilau umu moneken, ipak douk apaluh yoweluh palau ablan. Douk namudak ali ipak panubu pekenyuk agabus peneken uli yowenyi. Enyudak douk God meyoh naklien umu nugakomepu ali dakio nyatoglomepu. Apak yet douk wo munekumepu enen yowenyi e, wak. \v 10 Agundak God nunekapu apaluh yoweluh mulau ablan umu douk nagimeh-umapamu munubu mutukemu apak moneken uli yowenyi. Mutukemen ali anan wata nunolawapu mutanamali mupe kalbu. Namudak ali enyudakmali nyukli nyutogloma-pamu, apak kobi mukli apaluh yoweluh, wak. Wakuli agundak echech haiden apaluh yoweluh chulau ablan umu douk isave gnenekech chagak. \v 11 Ipak pugamu ulkwip pulomu agundak God nenekepu apaluh yoweluh umu. Enyudak douk nyatoglu nyokwalmumepu wolobainyi yopinyi pasin. Enyen douk enyudakmali. God nanalakumepu ali paitak pagapech enyebuk ipakin balan. Nepahul paitak pahu anabuk douk nenek yowenyi ali nenekepu elgeipamu God uli. Nameitu ipak douk panubu pakli punu apak mupe atum boglom. Dodogowipu atipu pagapech anudak douk nenek yowenyili ananin pasin. Ihenyumali pasin peneken umu pugapech enyudak yowenyili douk nyanubu nyagilapapu duldul umu ipak adul wak enen yowenyi nyupenyipu e, wak. \v 12 Likuk yeneku asabuk pas umu, yek douk wo inekasumagu inek stretim umu anudak nenek yowenyili o anudak douk anan nenekumanu yowenyili e, wak. Yek douk yenekasumagu yakli ipakin pasin nyutoglu yopugunmu God nutulipu ali ipak pugamu pudukemech umu ipak douk ulkwip panubu panosuh apak. \v 13 Douk namudak ali apak apaluh hlalu kalbu monehilau mape dadag. \p Ali chopuk apak douk manubu monehilau malikuk umu agundak ipak pagapech-umanu apahw Taitas ali penekanu nenehilau nalikuk umu. \v 14 Ali Taitas, yek douk ayaklipanamu agundak yek yanahlagul umu ipak umu ipakin yopinyi pasin. Ali ipak douk wo puneke ilau ablan umu agundak yanahlagul umu e, wak. Ihenyumali balan yaklipanamu ipak umu douk adulin atin. Ali douk namudak ati. Nameitu Taitas douk anadukemech umu, enyudak balan apak manahlagul umu ipak umu douk adulin atin. \v 15 Ababuk nyultab anan nanak natoglomagu ipak abali, ipak douk palawanu ali panubu pemnek ananin balan pagipechen kalbu. Ababuk nyultab, ipak douk panubu elgeipamu pakli kedeke pugakomanu sisahw ali Diginali nutulipu nukli ipak penek yowenyi. Nameitu anan douk wata nenek tinyumaguk namobuk ali ananim ulkum manubu manohwepu nechalakuk kobi likuk umu. \v 16 Nameitu yek Pol douk yanubu yenehilau. Umu moneken, yek yanubu yadukemech umu ipak eke punubu punek yopinyi atin pasin. \c 8 \s1 Echech Korin Chatalmu Utabal Umu Chugakomu God Ananich Elpech Chape Judia Uli \p \v 1 O ipak yekipali elpech, apak douk makli muklipepu ali pudukemech umu agundak God nanubu nenekumech yopinyi echech ananich elpech douk chape ihalub walub enyudak provins Masedonia uli. Anan douk nagakomech meyoh. \v 2 Nebenyi hevi nyatoglomech, ali enyudak douk nyanubu nyechakamu echechin pasin umu bilip. Wakuli echech douk chapemu chenehilau chalikuk. Adul, echech douk chanubu echudak wakech, wakuli chenehilau namudak ali chanubu chatalmogeh nebebali utabal umu chugakomu echudak enech God ananich elpech. \v 3 Adul ati yaklipepu. Echech douk cheyabal chabalubuk chanubu chechalakuk mak douk echech deke chukech umu. Apak douk wo munalak-umech umu chiyabal namudak e, wak. Echech meyoh cheneken. \v 4 Echech douk chanubu chakli chugakomu echech God ananich elpech chape enyudak provins Judia uli. Namudak ali chobuk utabal iyuh ali chanalak umu apak umu mulawabal-umech. \v 5 Echech douk chabalubuk chanubu blechalakuk kobi apak makli eke blutoglomu. Ali echech douk wo chubuk utabal atubal e, wak. Susubati echech chalik chakanu echech yet Diginali cholu ananis wis. Douk chenek enyudak iyuh, ali chagipech kobi God naklimu chanaki chemnek apakin balan chahwen chagipechen. \v 6 Likuk douk Taitas nanaku nalik nohul enyudak moul umu patalmu utabal pagakomu kipahechimu. Ali nameitu douk wata manalakumanu umu nunaku nugakomepu piyatak enyudak moul umu pugakomu kipahechi meyoh umu. \v 7 Ipak douk pechalakuk kipaichi God ananich elpech umu ihenyumali yopinyi pasin. Pechalakuk umu agundak pasuh Krais ananin balan dadag umu, umu agundak paklipech Diginali ananin balan umu, padukemu God ananin balan kalbamu, oub baitak umu punek God ananin moul umu. Ali chopuk pechalakuk umu agundak ipak ulkwip panubu panosuh apak umu. Ali nameitu, apak makli ipak imas punubu pichalakuk umu agundak putalmageh utabal ali pugakomu God ananich elpech meyoh umu. \p \v 8 Enyudak douk wo iklipepu enen dodogowinyi balan umu ipak pugipechen e, wak. Yek ati yakli iklipepamu pudukemech umu agundak kipahelubi walubich God ananich elpech chanubu oub baitak umu chugakomu kipahechimu. Umu yakli ichakamepu ali idukemech umu ipak pekech pechalakuk kipahechi chekech umu o echech chechalakuk ipak. \v 9 Ipak douk padukemech, umu agundak apakinu Diginali Jisas Krais nanubu ulkum manosuh apak ali nagakomapu meyoh umu. Anan douk neglemu chanubu wolobaichi yopichi echudak uli, wakuli wata natukemaguk ihechumali echudak natoglu ananu nanohwagagun umu echudak uli alman umu nugakomu ipak. Natoglu nanohwagagun umu echudak uli, umu nugakomu ipak pulau wolobaichi God ananich yopichi echudak ali pupe kalbu. \p \v 10 Nameitu douk yakli iklipepu yekin balan umu agundak utabal blunatal-mogeh umu. Nubuwakihin yohwlegul, susubati ipak palik oub baitak umu punek enyudak moul ali douk palik peneken. \v 11 Namudak ali doumun yakli kalbu ipak dodogowipu atipu punek enyudak moul piyaten. Enyudak moul douk susubati ipak oub baitak umu puneken ali douk penyuhul nyape uli. Ipak pabaluluk utabal malmu, ali piyabal namobuk kobi panabaluluk umu. \v 12 Elpech douk enech echudak chakus ali oub banubu baitak umu chuku God umu, God isave nenehilaumu nunatulich echebukmali. Anan wo nusolik atimu chukanu echudak douk echech wakech umu e, wak. \v 13 Yek douk wo iklimu ipak piyak blunatimaguk ipakibal utabal puku chanoh-wagagun uli, umu echech chupe kalbu ali ipak wata punohwagagun, namudak wak. Yek yaklimu mugakomech umu echech apak mupe alagun ati. \v 14 Nameitu, ipak douk patik echudak ali ipak wosik pugakomu echudak wakechi elpech. Namudak douk luhut ipak pukli punak pubihuk echudak wakepu ali echech chutik echudak umu, echech douk eke wata chubemepu be. Douk punogakogamu namudak ali eke pupe alagun ati. \v 15 Enyudak douk kobi balan nyetemu God ananik buk uli nyaklimu. Nyakli namudak. “Elpen nyanatalmu wolobaichi echudak uli douk chanubu chanokwnumen. Wak enech chunek lep chukusuk meyoh e, wak. Enyudak enen elpen douk nyanatalmu gwodich uli, echech douk chanokwnumen. Wak chutuh e.” \s1 Pol Naklipu Taitas Nanu Anam Hanamu Korin \p \v 16 Yek Pol douk yanubu yenek tenkyumu God. Yenek tenkyumanu umu agundak nohul Taitas ali anan nanubu oub baitak umu nakli nugakomu ipak Korin. Nakli nugakomepu kobi yek yakli igakomepamu. \v 17 Apak masolikanamu nunaku nutik ipak abali, anan douk nakli wosik. Umu moneken, anan nanubu oub baitak umu nugakomepu. Ali douk anan meyoh nanatalih umu nunaku nutulipu. \v 18 Apak douk monek salimumagu ananu umu apak God ananipamu nanamonogu. Anabuk alman douk yeul nyakihanamu naklipech God ananin balan kalbu. Chanatimaguk God ananich elpech ihalub walub douk chatuk ananin yeul nyakih. \v 19 Ali douk wo namudak ati e, wak. Analub walubich God ananich elpech douk chatalih-anamu nunapu mulahe ali nugakomapamu enyudak moul umu mutalmogeh utabal munak mugakomu echudak wakechimu. Apak douk monek enyudak moul umu Diginali nulau nebenyi yeul. Ali chopuk umu mugilapu elpech umu agundak apak manubu oub baitak umu mugakomu God ananich elpech douk echudak wakech uli. \v 20 Apak douk manubu monek yologimu agundak masuh abaludak blanubu nebebali utabal douk ipak panu kipahechi pabalubuk umu pugakomu kipahechimu. Makli kedeke enech chunekapu balanyumabal. Namudak ali matukulmagu anabuk alman nanu Taitas hanamopogu. \v 21 Apak douk manubu makli munek yopinyi atin pasin. Wakuli makli wak umu muneken agundak God ananis nabes atus umu, wak. Makli muneken duldul umu elpech chopuk chutulin. \p \v 22 Apak douk monek salimumagu anabuk ananu apakinamu neilomu chopuk. Wolobaihi apak mechako-manamu enenyi enen moul ali matik umu anan wosik dodogowinu ali oub baitak neneken. Anan douk nadukemech umu ipak eke punek yopinyi atin pasin. Namudak ali nameitu douk anudak nanubu oub baitak umu nunek enyudak moul nichalakuk agundak likuk anan oub baitak neneken umu. \v 23 Taitas ipak douk padukemanu. Anan douk nanu yek wonechlepu wonek God ananin moul wagakomu ipak uli. Amabuk anam apakimi heilanoguli almam, amam douk henek makim umu wolobaichi God ananich elpech douk chape analub walub uli. Amamin pasin douk isave heneken ali elpech chatulin chatuk Krais ananin yeul nyakih. \v 24 Namudak ali yek yakli ipak Korin imas punekumom yopinyi pasin amabuk biam atunu almam. Umu yakli kipahelubi walubichi God ananich elpech chutik namudak ali chudukemech umu ipak douk panubu ulkwip panosuh amam. Namudak ali echech eke chudukemech umu agundak apak manahlagul umu ipak umu douk wo munek loh e, wak. \c 9 \s1 God ananich Elpech Chape Korin Uli Imas Chubuk Utabal Umu Chugakomu Echudak Enech God ananich Elpech \p \v 1 Ipak douk apadukemech umu agundak utabal blanatal-mogeh umu, umu pugakomu God ananich elpech chape enyudak provins Judia ulimu. Namudak ali yek eke kobi iwemagu lowinyi balan umu enyudak, wak. \v 2 Umu moneken, yek yadukemech. Ipak douk oub baitak umu pugakomu kipahechi God ananich elpech. Yanu echech Masedonia mape abali, yek isave yanahlagul umu ipak Korin yaklipech yakli, “Aipo, echech enyudak provins Akaia douk nubuwakihin yohwlegul meyoh chenek redi chapemu enyudak moul.” Douk echech Masedonia chemnek namudak umu ipak Korin oub baitak umu putalmageh utabal pugakomu echudak wakechi umu, ali enyudak nyohulech oub wolobaichi chopuk umu chakli chubuk utabal chugakomu kipahechi. \v 3 Ali yek douk yakli wak umu enyudak apak meyagwleh enyi balan umu manahlagul umu ipak umu nyunak nyubouk atap meyoh, wak. Yakli ipak punek redi pupemu amudak apakimi hunak hutoglogu ali pukami echudak kobi yaklipam-umagu. Namudak ali douk enyudak yenek salimumom hanaku. \v 4 Apak douk madukemech umu ipak douk apenek redi papemu pukech utabal echudak wakechi. Yakli namudak douk kedeke enech Masedonia chukli chile munaku ali chutulipamu wo punek redi e, ali apak eke mulaumepu ablan. Ali ipak chopuk eke pulau ablan. \v 5 Namudak ali yakli kalbamu ikagasu amudak biam atunu apakimi hulik hunaku. Yakli hulikumagu hugakomepu punek redimu yopichi echudak douk likuk ipak palik pakli adulin atinyi balan umu punek salimumech chunamu echech Judia uli. Yakli yek ikli inak itoglogu ali echudak douk apunek redimech chukus. Umu yakli elpech chutik namudak ali chukli apak wo munalak-umepamu putalmageh utabal e, wak. Ipak meyoh penehilau ali pabalubuk. \p \v 6 Ipak ulkwip pugamu pulomu enyudak balan. Elpen nyunou gwodich kakwich uli eke wata nyunalak gwodich. Elpen nyunou wolobaichili eke nyunalak wolobaichi. \v 7 Namudak ali yakli ipak atin ati imas pugamu punek tinytin ali ipak yet oub bitak umu pukli pukech malmu malmu. Ipak kobi apaluh yoweluh o kipahechi chunalak-umepu ali dakio pukech, namudak wak. Umu moneken, God isave ulkum manosuh elpech douk echech meyoh oub baitak ali chenehilaumu chukanu echudak uli. \v 8 Ali God anan douk nanokwnumu eke nunubu nukepu ihechumali yopichi echudak ali ipak eke punubu pusuh wolobaichi. Namudak ali wihlu wehlu ipak eke puneinap umu ihechumali echudak. Ali enech eke chutukwle chukus meyoh umu punek ihenyumali enenyi enen yopinyi moul. \v 9 Kobi God ananin balan nyetemu ananik buk uli nyaklimu. Nyakli namudak. “Elpen douk nyukech wolobaichi yopichi echudak echebuk elpech douk chanoh-wagagun umu echudak uli, enyebuk elpen enyenyin duldulin pasin eke kobi nyunak nyuwichuk, wak. Eke nyupe eheh nyumneh.” \v 10 God isave nakapu mawech uli kakwich mawech. Wata nakapu machah uli machah. Ali anan eke nukepu ihechumali chunowoluli kakwich ipak puwech ali eke nunekech chutoglomepu. Ali namudak ati. Anan eke nukepu echudak ipak punubu puneinap ali pugakomu wolobaichi kipahechi elpech. \v 11 Anan eke nupemu nugakomepu putik wolobaichi echudak umu ipak wata pupemu pugakomu echudak wakechi elpech. Namudak ali wolobaichi elpech eke chunek tenkyumu God umu ipakich yopichi echudak douk pokopu mahwech manak mokechech uli. \p \v 12 Enyudak peneken uli moul douk wo puneken umu pugakomu God ananich chanoh-wagagun uli elpech atich e, wak. Enyen douk chopuk peneken umu wolobaichi elpech chutulin chunubu chutuk God ananin yeul ali chunek tenkyumanu chulikuk. \v 13 Enyudak ipak peneken uli moul umu pagakomu echudak wakechimu, enyen douk eke nyuwoleh ipakin yopinyi pasin. Ali echech eke chudukemech chukli enyudak ipak pahwen pagipechen uli Krais ananin yopinyi balan douk panubu pagipechen duldul. Eke wata chutik wolobaichi echudak ipak poku echech chanu ihech elpech umu, ali echech eke chutuk God ananin yeul nyukih. \v 14 Ali eke chudukemech chukli God nanubu nagakomepu meyoh nenekumepu yopinyi. Namudak ali echech eke ulkwip punohwepu ali chusolik God umu nunekumepu yopinyi. \v 15 Apak imas munek tenkyumu God. Umu moneken, anan douk nakapali ananin nyanubu susubein yopinyi presen. Enyen douk ananinu Nuganinu. Ali apakin balan douk wak nyunokwnumu muneyagamu enyudak yopinyi presen e, wak. \c 10 \s1 Pol Nebemech Balan Echudak Chakli Chichege Ananin Moul Uli \p \v 1 Enech ipak Korin isave chakli abudak nyultab yek yanu ipak mape abali, chakli yek isave yaunih yek yet. Wakuli chakli abudak nyultab yanak yapeik kipaigunmu abali, chakli yek isave yeneku-mepagu pas yaklipepu dodogowin atinyi balan. Wakuli douk yakli ipak ulkwip pulomu enyudak Krais ananin yopinyi pasin umu naunih anan yet ali neyagwleh chokwin balan umu. Yek douk yakli igipech enyudak atin pasin ali nameitu douk yasolikepamu pumnek yekin balan. \v 2 Ali douk yakli iklipepamu punenek yologi. Ikli inak itoglomagu, yek yakli ipak kobi puneke didigichiwe otuwe iklipepu dodogowinyi balan, wak. Echebuk enech douk chakli apak mapemu magipech echudak elpech douk wo chudukemu God uli e echechin pasin uli, yek adul ayaklimu eke didigichiwe otuwe iklipech dodogowinyi balan. \v 3 Adul, apak douk mape apudak atap. Wakuli ohwudak wanoh douk malpakoh umu mubouk enenyi enen yowenyumali, apak douk wo mulpakoh kobi echudak wo chudukemu God ulimu e, wak. \v 4 Echudak douk mahwech malpak ohwudak wanoh uli douk wo mukwu enech apudak atapichi wanohwich echudak e, wak. Makwu God ananich chanubu dodogowich atichi echudak monekoh. Echech douk chanubu dodogowich atich chanokwnumu chubo Satan ananin dodogowin atinyi yowenyi pasin nyubihuk. \v 5 Enech Satan ananich elpech chanu anan isave chowechik-umech yah echudak almam almagou douk chakli chulau savemu God uli. Wakuli apak dodogowipu mablomechuk yah umu mechegeik ihenyumali echechin balan nyanu echechin pasin. Apak isave mowechik ihenyumali elpechin tinytin ali isave magakomech mohul echechip ulkwip umu chunubu ulkwip pulu duldul ali chugipech Krais atunu. \v 6 Apak wata mape mechukabal ipak umu pusuh nyanatimaguk God ananin balan pugipechen iyuh. Douk ipak pugipechen iyuh ali ababuk nyultab, chanatimaguk echebuk douk chechegeik balan uli, apak eke kobi munek larimumech, wak. Eke muklipech dodogowinyi balan umu kobi chuwich chutanuh God ananich elpech chunek lotu atugun, wak. \p \v 7 Ipak patik aduk yekihw yegenyihw ali pakli yek douk wo dodogowiweli alman e. Wakuli douk yakli. Sapos ipak enen elpen nyukli enyen douk adul nyenek Krais ananin moul ulimu, orait yek yakli enyen nyugamu nyunek tinytin. Apak douk chopuk monek enyudak Krais ananin moul atin kobi enyen umu. \v 8 Diginali Jisas Krais douk nakapu namba ali nautupamu mupe nebepalimu ipak mugakomepu. Nakli wak umu mukwu enyudak namba ali munekepu pubihuk, wak. Nakli mugakomepu piyotu dodogowipu atipamu bilip. Namudak ali sapos yek ikli inahlagul ilikuk umu namudak ele, yek deke kobi ablan nyile, wak. \v 9 Ali yek yakli ipak kobi punek tin pukli pas yek yape yenekas uli douk yenekasumagu inek ipak elgeipu, wak. Kobi punobuk ulkwip namobuk. \v 10 Ipak enepu isave pakli namudak. Pakli, “Anudak Pol nenekasili pas douk nowemali enenyi enen dodogowin atinyi balan nyetemali. Wakuli abudak nyultab nanapu mape matulunamu, anan douk nanubu wo dodogowinu e, wak. Neyagwleh enyi balan chopuk wo nyugakomapu e.” \v 11 Peyagwlehume enyudak uli douk yakli pudukemech. Enenyi enen balan mape lougun menyemagu pas uli douk padukemen. Meibali nyultab mukli munaku munepu mupe abali, orait pasin apak muneken uli eke nyunubu nyunokwnumu balan douk malik menyemu-mepagu pas uli. \p \v 12 Apak manubu makli wak umu mukli apakin pasin douk kobi echudak elpech douk isave chatuk echechich yeguh chakih uli, makli wak. Echech isave chanatitimu ali chenek skelim echechin pasin umu chadukemech echech chape malmu malmu. Chagipech echechin tinytin atin ali chenek skelim umu echech yet. Echebukmali elpech douk chanubu lahahaich. \v 13 Apak eke kobi munahlagul michalakuk agudak mag douk God nautugamu apak munek enyudak ananin nakapeyen uli moul munak miyotumu, wak. Apak eke muneken munak miyotu agudak God nautugoluli mak atugu. Ali apak eke munahlagul umu enyudak atin moul douk moneken aliga manak matoglomagu ipak agnabuk Korin uli atin. \v 14 Likuk apak manaku agnabuk Korin ali maklipepu Jisas Krais ananin yopinyi balan. Ali ababuk nyultab manakumagu ipak umu, apak douk wo michalakuk God ananigu mak e, wak. Ipak Korin douk patanuh abudak amnab douk God nautu apak umu munek moul munak mutoglomu. \v 15 Ali apak wo munahlagul umu enyudak moul douk kipahechi cheneken ali chechalakuk agudak mag douk God nautugamu apak uli e, wak. Apak isave monek God ananin moul duldul. Umu makli ipak eke pusuh Krais ananin balan dadag pichalakuk agundak likuk palik pahwen pagipechen umu. Namudak ali apakin moul eke nyutoglu nebeben agnabuk. \v 16 Ali ababuk nyultab, apak eke adakio munak muklipech God ananin yopinyi balan albudak lougunilub walub douk blape blagimali ipak uli. Apak eke kobi munak albudak analub walub douk kipahemi ahanak henek moul alubi, wak. Umu moneken, apak douk makli wak umu munahlagul umu enyudak moul douk amam hanak henekenyuk uli. \v 17 Kobi enen balan nyetemu God ananik buk uli nyaklimu. Nyakli, “Elpen nyukli nyunahlagul umu enech echudak uli, enyen imas nyunahlagul umu Diginali atunu.” \v 18 Apak madukemech. Diginali natik elpech douk chatuk echechich yeguh chakih ulimu, anan nakli echebuk elpech douk yeguh wakech. Wakuli elpech douk Diginali nutulich nuhwalech yopichili, echech adul chanubu yeguh chakihech. \c 11 \s1 Pol Nenekenyi Pasin Douk Wo Alagein Umu Enyudak Pasin Amudak Henek Loh Uli Aposel Heneken Uli E. \p \v 1 Yek Pol yakli ipak pugamu pumnek enen alagun enyudakmali balan. Yek eke iyagwleh kobi lahahaichi cheyagwleh umu. Enyen douk lahahain, wakuli yalikepamu pubuk aligas. \v 2 Yek douk yanubu ulkum molomu ipak kobi God anan ulkum molomepamu. Yek yakli ipak punek pas Krais ali pupe ananipu atipu. Ipak douk yek meyoh yaklipepu balan umu Krais ali yagakomepu yalawepumanu. Yalawepumanu kobi yalau onok kwanubu kwape duldul uli yanpoleikwi almatok kwanamu alaminamu nuhwak ulimu. \v 3 Enyudak idul Satan douk nyanubu yologin atin umu agundak chenek loh umu kipahechimu. Seiwak susubati nyenek loh umu Iv ali yek douk elgeiwemu ipak. Yakli kedeke nyugimeh-umepu namudak ati ali nyublanaguk ipakin tinytin. Yakli kedeke putukemaguk agundak panubu pape duldul ali ulkwip pulomu Krais atunamu. \v 4 Apak douk manaku maklipepu aduligeinyi balan atin umu Jisas. Wakuli anam wata hanaku haklipepaguk enen sik balan umu Jisas. Douk pemnekuk amamin balan pahwen ali palau enen sik michin. Enyebuk michin douk wo nyuduk enyudak God ananin Michin likuk palik palawen ulimu e, wak. God ananin yopinyi balan douk papemu palau enen kipainyi. Wo nyuduk enyudak apak malik maklipepeyen ulimu e, wak. Ali douk yadukemech. Abudak nyultab amam hanaku haklipepu amamin balan abali, ipak douk penehilau papemu pumnekam. \v 5 Ipak mnek. Yek yadukemech umu, amabuk anam aposel douk ipak pohwalam nebemili, amamin save nyanu pasin douk wak nyichalakuk yekin e, wak. \v 6 Sapos yek wo igamu iyagwleh kalbamu e, anyenekech. Wakuli yekin save douk nebeben. Wihlu wehlu ihenyumali moneken uli pasin, apak douk magilapepu patulin ali padukemech kalbu. Padukemech umu agundak apak madukemech malikuk umu. \p \v 7 Ipak douk padukemech. Yek yaklipepu God ananin yopinyi balan ali wo ihwalepamu ilau utabal umu enyudak moul e, wak. Yek yagimeh namudak yaunih yek yet umu ituk ipak pukih. Ali douk malmu? Ipak pakli yek yagimeh namudak ali yenek yowenyi, waka? Aduligu atugu wak. \v 8 Abudak nyultab yanaku yanu ipak mape ali yenek moul yagakomu ipak abali, yek douk kipahelubi walubich God ananich elpech chagakome cheke utabal. Ali namudak douk kobi yakumabal aluh echechibal utabal umu igakomu ipak umu. \v 9 Abudak nyultab yanu ipak mape ali tukwahemu enech echudak abali, yek douk wo inalak ipemu enen ipak umu nyukeyech e, wak. Yek douk amudak anam apakimi almam hapeli enyudak provins Masedonia ali hanakili atum isave hagakomemu ihechumali echudak yek tukwahemech uli. Kobi likuk umu, nameitu aliga kwali yek eke kobi iwemeyepu enen enyudakmali hevi, wak. \v 10 Yek douk enyudak Krais ananin adulin atin balan nyapenyuwe ali nameitu douk yakli adulin atin. Ihalub walub enyudak provins Akaia, yek eke kobi yokwatu tichuke umu agundak iyagwleh umu, wak. Yapemu yaklipu ipak panu wolobaichi elpech enyudak God ananin yopinyi balan meyoh meyoh. Yek wo isolikepamu puke enech echudak e, wak. \v 11 Ipak pakli yek yeyagwleh enyudak umu moneken? Ati pakli yek ulkum wo munosuh ipak e? Adul ati wak. God nadukemech umu yek yanubu ulkum manohwepu. \p \v 12 Wakuli enyudak yenek enyi pasin umu agundak yaklipepu God ananin balan ali wo inatulipu anabal utabal umu e, yek douk eke ipemu igipechen. Yakli igimeh namudak umu amabuk anam aposel hutik ali yah wakam umu hunahlagul hukli amam douk henek moul kobi apak moneken umu. \v 13 Amudakmali almam douk henek loh uli aposel. Amam wo husuh Diginali ananin moul duldul uli e, wak. Isave honobechuk amamin yowenyi pasin ali henek loh umu elpech hakli amam adul Krais nohwalam ali hanak haklipech ananin balan uli. \v 14 Ali ipak kobi loguh hwunechluk-epamu amamin pasin, wak. Ipak douk padukemech. Satan anan yet isave nobechuk ananin yowenyi pasin ali nawichi enen God ananin nyanubu nyaglak uli ensel. \v 15 Sapos henek moulamu Satan uli hunobechuk amamin yowenyi pasin ali hunek loh hukli amam adul henek moulamu duldulinyi pasin ulimu, apak douk kobi loguh hwunechluk-apamu amam, wak. Kwali amam eke hulau yowenyi pe nyunokwnumu enyudak amam heneken uli pasin. \s1 Pol Nanahlagul Umu Nasuh Diginali Ananin Moul Ali Wolobainyi Hevi Nyatoglo-manamu \p \v 16 Wata igamu iklipepu. Yek douk yakli wak umu enen elpen nyumnek enyudak yekin balan ali nyukli yek douk onowe lahahaiweli, wak. Wakuli sapos ipak pukli yek douk lahaha-iwelimu, enyebuk wosik. Wakuli yakli ipak imas pukwleyeik igamu inahlagul umu yek yet. \v 17 Adul, enyudak nameitu iyagwlehen uli balan umu inahlagul umu yekin moul umu, yek douk wo iyagwlehen igipech Diginali ananin tinytin e, wak. Yeyagwleh kobi ananu lahahainamali. \v 18 Wolobaichi elpech douk chagipech enyudak wo chudukemu God uli e echechin pasin ali chanahlagul chatuk echechich yeguh. Nameitu yek douk chopuk eke igipech enyudak atin pasin ali inahlagul. \v 19 Ipak douk wosik yologipali. Namudak ali ipak panubu pakli wosik umu pumnek lahahaichi echechin balan. \v 20 Elpech chunekumepu enyudak-malimu, ipak isave pakli wosik. Enyudakmali. Chugimeh-umepu kobi chonowechik uli elpech umu, chiyatak-umepu enech ipakich echudak umu, chunek lohumepamu enech echudak umu, chuhwalepu chokwipali echech nebechimu, chugoni-pemepu ipakigas yamagas umu. Chenekumepu enyudak-malimu, ipak isave pakli wosik pape panatulich meyoh. \v 21 Yek Pol douk ablanyigeiwe umu yeyagwleh namudak umu. Umu agundak yakli apak wo dodogowipamu mugimeh-umepu kobi balan dukwechuk yaklien ulimu. Kobi douk amabuk henek loh uli aposel heneken-umepu ulimu. \p Wakuli sapos amam hupemu hunahlagul umu enech echudak umu, yek douk chopuk eke inahlagul kobi amam umu. Nameitu enyudak douk yeyagwleh-enyuk kobi lahahaich-umali. \v 22 Amabuk aposel hakli amam douk Hibru? Yek chopuk onowe Hibru. Sapos amam douk Isrel umu, yek chopuk onowe Isrel. Sapos amam haitak Ebraham ananip awilop umu, yek douk chopuk yaitak apabuk atup awilop. \v 23 Amam douk hasuh Krais ananin moul uli, waka? Nameitu douk yanubu yakli iyagwleh kobi chagu-gakalimu. Yek douk yechalakamuk umu agundak yenek Krais ananin moul umu. Adul, yanubu yechalakamuk yenek nebenyi moul. Yechalakamuk umu agundak chowechike yechuh haus kalabus wolobaih atih umu. Yechalakamuk umu agundak chae cheleye echudak wolobaih atih umu. Yechalakamuk umu agundak chae wolobaih atih halakatimu igak umu. \v 24 Echech Juda douk cheleye enech wanohwichi echudak umu 39-poleih. Enyudak douk nyatoglome 5-poleih silisilih nyumneh. \v 25 Bieh atuh silisilih nyumneh echech Rom chasake lowas. Anah echech Juda chakwume utabal. Bieh atuh silisilih nyumneh yalaheyowali kalahliyal yoweu waglukuk yous. Ali anah umu ehudak nyumneh douk yenek trip yolu yous umu anah nyumnah chuknih wab aliga gagluk wehluwih. \v 26 Wolobaihi nyumneh yalahe ati. Yalahe wolubus sau halakatimu se. Almam hanabechuk yegwih hanatulich echudak uli haklimu he hunatiwe echudak. Yekichi bawogeich echech Juda chopuk chaklimu che igak. Kipahelubi walubichi namudak ati chakli che. Yawich nebelubi walub chaklimu che. Yalaheik wohigunmu elpech wak umu anam hakli he hunatuliwe echudak. Yous yoweg halakatimu inak iwichuk. Anam yekimi yet heyagwlepe loh halakatimu he igak. \v 27 Yenek nebeben atinyi moul umu inogwatu echudak. Yapemu yagimeh namudak ali wolobaibusi webus wo ichuh ati e. Nyulub blae yape. Abal blagahege. Wolobaihi wo iwak kakwich e. Wolobaihi nyumneh nyuglus sanuwe yape. Inekeh uli luseh wak eneh e. \v 28 Wolobainyi kipainyi enyudakmali hevi douk nyatoglome. Ali wihlu wehlu yek douk chopuk yanabuk ulkum umu chanatimaguk God ananich elpech chape ihalub walub uli. Yakli echech eke chape kalbu o malmu. \v 29 Yek douk yanubu ulkum molomu echebuk douk wo dodogowich umu bilip uli e. Isave yemnek umu hevi nyatoglomu echech uli douk kobi nyatoglomu yek umu. Ali ababuk nyultab enen pasin nyutoglu nyunek enen God ananin elpen nyunek enen yowenyi abali, yek douk gnokiyokemu enyebukmali pasin yanubu yakliwaken. \p \v 30 Sapos yek ikli inahlagul ele, orait yek eke inahlagul umu echudak atich, douk chatoglome ali chagilapapamu agundak yek wo dodogowiwemu e. \v 31 Anudak God apakinu Diginali Jisas Krais ananinu Aninu, apak imas mutuk ananin yeul nyukih eheh nyumneh. Anan douk nadukemech umu enyudak yek yeyagwleh enyi balan douk adulin atin. \v 32 Likuk yape numun nebebuli wabul Damaskas abali, anudak alman douk king Aretas nautunamu nupe nebenalimu ablabuk wabul uli nape natimemu nuhwe nuwechike. Namudak ali douk nautu amam soldia heyotu hape hatime agundak chawich abuldak wabul umu. \v 33 Wakuli enech God ananich elpech chautuweli anatu basket ali chokubul chape chautuweli enen windua iluh yape yaglukuk adukahis umu asudak lousi dodogowisi banis douk chalas chalihi chalih ablabuk wabul uli. Namudak ali yalhwasumaguk anudak nebenalimu abuldak wabul uli. \c 12 \s1 God Nagilapanu Wolobaichi Echudak Pol Kobi Nechuh Nanabek Yomnis Natulich Umu \p \v 1 Enyudak pasin umu yanahlagul umu douk adul wo nyunek enen yopinyi pasin nyutoglu e, wak. Wakuli yek imas inahlagul, kobi wak. Ali nameitu eke ineyagu-mepamu echudak douk yape kobi yonobek yomnis ali Diginali nagilapemu. Enech echudak, likuk douk wo itulich idukemech uli e. \v 2 Likuk anabu nyultab, God douk nalau yek yalto yakih gani iluh gnape gnagikumaguk namba 3 heven. Enyudak nyatoglomu, nameitu douk 14-poleich yohwleguh chanak chadiyuk. Ali douk wo inubu idukemech e. Nalawemu ohwudak yegenyihw waka michin meyoh nyalto. God atunu nadukemech. \v 3-4 Wakuli agundak yaltomu dudukabul wabul heven umu, enyen douk adul yalto. Wakuli douk wo inubu idukemech e. Yaltomu yegenyihw waka michin meyoh nyalto. God atunu nadukemech. Yakih iluh ali yemnek enen balan douk God naklipemu kobi iklipu enech elpech umu. Enyudak enen sik balan, apak elpech douk wo munokwnumu mukwu apakin balan mupe muneyegeyen e, wak. \v 5 Yek douk deke inahlagul umu enyudak God nagilapemu, wakuli eke kobi inahlagul-umen, wak. Eke inahlagul umu agundak yek wo dodogowiwe umu atugun. \v 6 Adul, ikli inahlagul ele, yek deke kobi inahlagul kobi ananu lahahai-nalimu, wak. Umu moneken, enyudak ikli inahlagul-umenyi, enyen douk nyanubu adulin atin. Wakuli eke kobi inahlagul namudak, wak. Umu moneken, yakli kedeke elpech chumneke umu agundak inahlagul umu echudak yatulich ulimu ali chutuk yekin yeul umu namobuk. Yakli kedeke chutuken meyoh chichalakuk enyudak adulin yeneken uli pasin. \s1 God Nenek Pol Nalau Nebehi Nyih Umu Kobi Nukli Nunahlagul Nulikuk, Wak \p \v 7 Yek douk yape kobi yonobek yomnis umu ali God nagilape wolobaichi chanubu yopiyopichi echudak. Wakuli anan douk nakli wak umu yek inahlagul ilikuk. Namudak ali neneke yalau nebehi nyih yekihw yegenyihw. Ali ehudak nyih douk hape namudak. Eheh douk kobi enen elpen nyasuh Satan ananin moul uli nyae umu imnek nyih ali kobi inahlagul ilikuk, wak. \v 8 Bieh atuh dodogowiwe otuwe yohwalu Diginalimu nunekumeik ehudak nyih. \v 9 Yohwalanu wakuli nebeme balan namudak. Nakli, “Yek douk yanubu ulkum molomenyu ali yape yagakomenyu meyoh. Ali enyudak douk julug nyanokwnu-menyu. Umu moneken, ababuk nyultab yekich elpech chanubu wo dodogowich abali e, ababuk nyultab yek douk yanubu dodogowiwe otuwe ali eke inubu igakomech.” Diginali naklipe namudak ali yek douk yanubu yenehilawamu agundak yek wo dodogowiwemu e. Yakli kalbu ipe namudak umu itik agundak Jisas Krais nanubu dodogowinu atunu ali nagakomemu. \v 10 Yek douk yasuh Krais ananin moul. Namudak ali yenehilawamu agundak sig geneke wo dodogowiwemu e, o chuklipoge chuneke enen enen umu o chuneke anagu anagu ipe sisahw umu, o agundak echudak wakemu. Enenyi enen hevi nyatoglomemu, yek douk yanubu yenehilau. Umu moneken, ababuk nyultab yanubu wo dodogowiwe abali e, Krais douk nagakome ali yanubu dodogowiwe. \s1 Pol Ulkum Molomu Nakli Nugakomu Echech Korin \p \v 11 Enyudak adukwechuk yeyagwleh enyi lahahainyi balan douk ipak Korin meyoh peneke dakio yeyagwlehen. Douk deke ipak Korin meyoh pupe puneyagamu yekin yopinyi pasin, wakuli wak. Adul, yek douk yeul wakeli, wakuli yek wo inubu ipe chakamomu amabuk aposel douk ipak pohwalam umu yeguh hwakiham uli e, wak. \v 12 Abudak nyultab yanu ipak mape ali enenyi enen hevi nyatoglome abali, yek douk yanubu yeyotu dadag. Namudak ali God neyohul yenek enenyi enen Anan atunu neneken uli moul nyanu enyudak enen sik pasin douk yeneken nyatoglu patulin ali loguh hwonechluk-epamu. Ali enyudak moul douk nyanubu nyagilapepamu yek douk yenek God ananin moul uli. \v 13 Ipak Korin panu God ananich elpech chape kipahelubi walub uli douk panatimaguk yenekumepu atin pasin meyoh. Kipahelubi walubichi God ananich elpech, yek douk wak inekumech enen yopinyi pasin chichalakuk ipak e, wak. Ipak Korin douk atin pasin meyoh wo inekenyumepu e. Umu agundak wo ikepu hevi umu puke utabal umu enyudak yeneken uli moul umu e atugun. Sapos yek yenek yowenyi umu agundak wo isolikepamu echudak umu e, orait nameitu yalikepamu kobi punohwen pupe, wak. Pukwleyenyuk. \p \v 14 Nameitu douk yape yenek gibe gabemu inaku itulipu anah alagun ali hutoglu bieh atuh. Yek douk eke inaku, wakuli eke kobi ikepu hevi umu puke enech ipakich echudak, wak. Yek douk yakli wak umu ilau enech ipakich echudak, yakli wak. Yakli ilau ipak yet putanamalimu God. Ipak douk padukemech. Batowich douk wo chutimu echudak chichluk umu mamechich ati e, wak. Mamechich atich isave chenek timu luk umu batowich. \v 15 Yek douk kobi ipakiwe aninamu. Ali douk yenehilawamu ikepu ihechumali yekich echudak o ikepu yek yet. Ikepu yek yet umu inek moul dodogowiwe atuwemu igakomu ipak atipu. Nameitu yek douk yakli namudak. Yakli yek douk yapemu ulkum manosuh ipak dodogowiwe otuwe yechalakuk kobi likuk umu. Wakuli ipak ulkwip panohwe kwalowi ati aliga ali eke wak. \v 16 Ipak douk padukemech. Abudak nyultab yek yanu ipak mape abali, yek douk wo isolikepamu puke enech echudak e, wak. Wakuli ipak enepu douk peyagwlehume enyudak. Pakli yek douk yechakamu kipaihi yah ali yabowepu michuluh yanatulipu ipakibal utabal. \v 17 Likuk yek douk yakagasu amabuk hanaku. Hanaku ali wo iklipamumagu hunaku hunek lohumepu hutulipali enech echudak hunaki huku yekech e, wak meyoh. \v 18 Douk yakagasu Taitas nanaku ali yaklipu anudak ananu apakinamu neilanagu. Taitas nanaku, wakuli anan wo nunek lohumepu nunatulipali enech echudak e, wak. Anan nanu yek douk wanubu atip ulkwip wagipech atin pasin. \p \v 19 Ipak douk patalih balan nyetemu asudak pas uli ali penek tin pakli apak manalpaluhuk umu apakin pasin. Wakuli wak. Apak douk mape Krais ananipu ali God natulupu nadukemech umu apak meyagwleh adulin atin. Yekipu elpech, ihenyumali moneken uli moul douk moneken umu mugakomu ipak piyotu dodogowipamu bilip. \v 20 Yek douk elgeiwemu yakli kedeke ikli inak itoglogu ali itulipamu pugipechuk enen sik pasin yek yakli waken uli. Namudak ali ipak chopuk eke putiwe igipech enen sik pasin ipak pakli waken uli. Umu agundak inek stretim umu echebuk chenek yowenyilimu. Elgeiwemu yakli kedeke itik enyudakmali yowenyi pasin nyupenyipu. Enyudak. Punechi-chilak puwich putoglomu, punek hinyigimu kipahechich echudak umu, nyihihichipu wisnabul umu, punadiyagulmu pukli pugipech ipakin atin tinytin umu, punaklipa-gamomu, pubowech chukwigas kipahechimu, punatuk ipakich yeguh umu, pusuh sagas umu. \v 21 Abudak nyultab yek eke wata inaku itik ipak abali, yek douk elgeiwemu yekinu God eke nichegeyeik. Elgeiwemu nichegeyeik agundak ipakis nabes umu ali eke ilaumepu ablan umu ipakin peneken uli pasin. Namudak ali eke puneke ileh umu agundak ipak wolobaipali papemu panasonukeh-umomu, penek nyanubu nyanabosusih uli pasin umu nyanu enenyi enen oub baitakumen uli yowenyimu. Enyudak douk alikuk papemu peneken ali watak puklimu pukenyuk agabus e, wak. \c 13 \s1 Echech Korin Imas Chunenek Yologimu Chusuh Krais Ananin Balan Dadag Umu \p \v 1 Nameitu inaku itulipu ali eke hutoglu bieh atuh. God ananin balan nyetemu ananik buk uli nyakli namudak. Nyakli, “Sapos biech o biech atin elpech chutik enen elpen nyunek enen yowenyimu, orait enyebuk balan wosik iken pukli adulin ali punek skelumen.” \v 2 Likuk yanaku yatulipu bieh ali hagikumaguk douk yaklipepaguk dodogowinyi balan. Nameitu douk enyudak yapeik lougun ali yakli igamu inekumepagu enyudak atin balan. Enyudak. Ababuk nyultab ikli inakumogu, echebuk elpech douk likuk chalik chenek yowenyili chanu chanatimaguk echebuk enech elpech, yek eke kobi inek larimech, wak. \v 3 Abudak nyultab inek stretim-umech abali, ipak eke putik namudak ali pudukemech pukli yek adul Krais isave neyohul yeyagwleh ananin balan. Ali mnek! Krais eke nukwu yek dodogowinu atunu ali nunek stretim umu echebuk elpech douk chenek yowenyili. Eke nukwu yek ali nugilapepamu agundak anan nanubu dodogowinu atunamu. \v 4 Adul, likuk ababuk nyultab chanu chenek nyilimumanu kruse abali, anan douk wo dodogowinu e, wak. Wakuli God anan douk nanubu dodogowinu atunu uli, ali wata nanahul naitak ali nameitu douk nape. Kobi douk Jisas nape apudak atap ali wo dodogowinamu e, nameitu apak chopuk monek pas anan wata mape apudak atap ali wo dodogowipu e. Wakuli abudak nyultab apak munaku agnabuk Korin abali, Krais eke nunapu mupe munechlepu ali God eke nugakomapu dodogowipamu mugakomu ipak. \p \v 5 Ipak atin ati imas punatik ipak yet ali punasolik-agas umu ipak pasuh Diginali ananin balan dadag o wak. Imas punek skel umu ipak yet. Adul, ipak imas pudukemech umu Jisas Krais douk nape ipakiluh apaluh. Douk kobi nunepu pupele, ipak deke kobi pupe ananipu elpech, deke wak. \v 6 Yek yakli ipak eke punek skel umu apak ali eke punubu pudukemech umu apak adul manubu masuh Krais ananin moul uli. \v 7 Apak isave masolik God umu nugakomepu ali kobi punek enen yowenyi, wak. Ali apak douk wo munek enyudak umu enech elpech chutulupu ali chukli apak monek ananin moul kalbaluli e, wak. Sapos enech elpech chutulupu chukli apak wo munek moul kalbamu e, enyebuk anyenekech. Apak douk manubu maklimu ipak punek duldulin pasin. \v 8 Ipak padukemech. Apak eke kobi munek enech echudak umu michageik aduligein balan, wak. Munek moul mugakomen nyutoglu dodogowin atin umu douk wosik. \v 9 Apak douk monehilau umu meibali nyultab apak wo dodogowipu abali e, ipak douk patoglu dodogowipamu bilip. Ali apak douk masolik God umu nugakomepu punubu putoglu duldulipali elpech pichalakuk kobi likuk palik patoglu duldulipamu. \v 10 Yek Pol douk Diginali nautuwemu isuh enyudak moul ali neke namba umu ineken. Ali nameitu watak yapeik lougun umu ipak ali yenekumepagu enyudak balan. Umu yakli abudak nyultab ikli inak itoglomepagu abali, yek yakli wak umu didigichiwe otuwe inek stretim umu ipakin pasin, wak. Diginali neke enyudak namba umu igakomepu piyotu dodogowipu atipamu bilip. Wo nukeyen umu inekepu pubihuk e, wak. \s1 Pol Nenemech Gude Echech Korin \p \v 11 O yekipu elpech, yek douk enyudak yakli iyatak yekin balan ali yakli ikli, “Yopuhi nyumnah ipak.” Ipak imas punek moul dodogowipu atipu umu putoglu dodogowipamu bilip. Yakli pusuh yekin balan punubu pupe atum boglom ali apaluh hlulu kalbu. God anan douk nanubu bawagas umu agundak ulkwip panosuh kipahechi ali apaluh hlalu kalbu chape kalbamu. Ipak pugimeh namudak kobi yaklimu ali Anan eke nunepu pupe. \p \v 12 Yakli ipak atin ati imas pugipech apak God ananipu apakin pasin ali punehilau punokomu loguh.\f + \fr 13:12 \ft Bawogenyumu balan nyetemu ganagain balan Grik uli douk nyakli chanoplikech nugwuliluh meyoh. Apakigamu, umu monek sigal umu douk monokomu loguh meyoh.\f* \p Chanatimaguk God ananich elpech chape agundak uli douk chenemepagu gude ipak. \p \v 13-14 Ali yakli Diginali Jisas Krais wosik nugakomepu meyoh. Yakli God anan nunubu ulkum munohwepu ali ananin Michin nyugakomu ipak punatimaguk umu punubu pupe atum boglom.