\id TIT - Aguacateco [agu] NT (Guatemala) -2011 (DBL 2013) \h Tito \toc1 Yi Cart Yi Ben Stz'ibal Pawl Tetz Tito \toc2 Tito \toc3 Tit \mt1 YI CART YI BEN STZ'IBAL PAWL TETZ TITO \c 1 \s1 Yi xe'tzbil yol Pawl \p \v 1 I ina'tz, in Pawl. In ẍchakum Ryos. In apostl tetz Jesucristo. Yi wetz in munl i'tz tan chiquiwse'n yi e' yi txa'ij che't tan Ryos. Nin ncha'tz yi wetz inmunl i'tz tan xtx'olche'n xo'l yi bintzi scyetz, bantz tele'n mas chitxum tetz yi xe' yi xtxolbil yi na kocsaj. \v 2 Ya'stzun na imban bantz chicambal yi itz'ajbil yi quinin bajsbe'n tetz. Na Kataj Ryos nsukin yi jun itz'ajbila'tz sketz. Ej nin qui'c nin mu'ẍ la'jil tuch'. \v 3 Na yi ntaxk cu' xe'tzbil yi wuxtx'otx' suk i' yi itz'ajbila'tz sketz. Poro jalu' te tiempe'j tzan lajluchaxe'n yi tajbil i' ẍchiwutz wunak tan yi na tzan xtxole'n scyetz. Nin ncha'tz in, chakij chin tan Ryos, yi colol ketz, tan xtxole'n yi jun balaj stziblala'tz. \p \v 4 Yi carte'j i'tz tetz atz Tito, na chi aẍk incy'ajl tane'n na junit na kocsaj. Tak' tzaj Kataj Ryos tu yi Kajcaw Jesucristo yi colol ketz yi banl tu yi tzatzin paz tzawibaj. \s1 Yi e' yi ba'n cho'c tetz wi' banl wi' \r (1 Ti 3.1) \p \v 5 I bin jalu' Tito, ja ẍcyaj cyen wuk'ol le ama'l Cret tan awoque'n tan chichusle'n yi e' kajwutz te yi chusu'n yi txe'n chijepon tuch'. Nin tan chibixbaje'n yi e' yi ba'n cho'c tetz wi' banl wi' lakak tnum. Banaj bin tane'n yi e'chk ca'wl yi cyajnak cyen intxolil tzatz. \v 6 Ba'n che' abixbaj yi e' yaj yi qui'c yolbil cyetz, yi e' yi junintzi' quixkel, yi e' yi ate' nin chinitxa' tk'ab Kataj, na qui na yub kol che' abixbaj yi e' yaj yi tu na chipa'ca'p tu' chinitxa'. \v 7 Na chin tajwe'n cunin yi quil jal yolbil tetz jun wi' banl wi', yi at sju' tak'un Kataj. Qui'c cu tan cyoque'n yi e' kajwutz yi na cyocsaj quib nim tu cyajtza'kl; nka yi e' yi at chimacle'n; nka yi e' yi na oc a' chiwi'; nka yi e' yi chin chigan nin oyintzi'; nka yi e' yi xkantzaj nink na cyaj. \v 8 Ma na ba'n che' abixbaj yi e' kajwutz yi e' ak'ol posar; scyuch' yi e' yi na el chik'ajab scye'j wunak; scyuch' yi e' yi puntil cu'n chitxumu'n; scyuch' yi e' balaj, yi tz'aknak cu'n e'; scyuch' yi e' yi qui na cyocsaj quib nim tu cyajtza'kl. \v 9 Tajwe'n yi cho'n ajlij chic'u'l te yol Kataj yi ba'n k'uke' kac'u'l te'j. Tajwe'n yi cho'n ajlij chic'u'l te'j, bantz chixcyewe'n tan chichusle'n yi e' yi ba'n ate't, nin tan makle'n chiwutz yi e' yi juntlen chitxumu'n. \p \v 10 Chin tajwe'n cunin yil chibixe' wi' banl wi' yil chixom te yi xtxolbila'se'j, na wi'nin pajol ca'wl ate'. Wi'nin e' yi qui'c xtxolbil chijilon. E' cu'n subul nak. Ej nin yi jun jilwutz wunaka'tz, cho'n na jal mas ẍchixo'l yi e' judiy yi ate' tajlal cmon creyent. \v 11 Chin tajwe'n cunin tan makle'n chiwutz, na at na ban cu'n yi na chixcye' tan chisuble'n jujun najal. Yi cyetz chichusu'n qui'c xac. Na ntin na chitzan tan xtxole'n tan tu' yi xkantzaj nink na cyaj. \p \v 12 Juntlen cyajtza'kl yi e' aj Cret kale atixe't, na je yol talnak jun scyeri cyetz chinachol: “Yi e' weri intanum, e' cu'n la'j. Chin cachi' nin cyajtza'kl. Chin xo'j nin e' tan wa'a'n, nin chin cy'aj nin e',” stzun i' ban cyen. \v 13 Bintzi yi talnak i'. Cha'stzun te makaj chiwutz bantz chixome'n te yi bintzi. \v 14 Na qui na yub kol chixom kajwutz te e'chk ajtza'kl yi txumij cuntu' cyak'un yi e' judiya'tz yi ate' tzixo'lwok, na yi cyetz na chitzan tan cyajse'n cyen yi bintzi. \p \v 15 Na skawutz ketz yi tx'ajij cu'n te kajtza'kl, na el katxum tetz yi qui'c nin jun takle'n yi xank yil kabajsaj. Nin qui'c nin jun takle'n yi xank yil kamac. Poro ẍchiwutz yi e' yi nk'e'tz tx'ajij cu'n te cyajtza'kl, yi e' yi qui k'uklij chic'u'l, qui'c nin jun e'chk takle'n yi nk'e'tz xan ẍchiwutz, na qui na chinachon te'j yi ko ba'n na chiban nka qui'. \v 16 Na cyal cyetz yi na cyek ẍchi' Ryos, poro tan yi e'chk takle'n yi na chiban, na lajluchax yi qui na cyocsaj yi mero xtxolbil. Chin juntlen nin e' tu cyajtza'kl. Qui'c chixac, na e' len cu'n pajol ca'wl Ryos. \c 2 \s1 Xtx'olche'n xo'l yi balaj chusu'n \p \v 1 Inti aẍ Tito yi na cẍo'c tan xtxole'n yol Kataj, tajwe'n yil cxom te yi mero chusu'n yi qui'c paltil. \v 2 Alaj scyetz yi e' tijlc'u'lal yi quil tz'oc a' ẍchiwi', ma na toque'n cu'n sban yi cyajtza'kl tan cyak'ol wunak chik'ej. Nin alaj scyetz yi puntil cu'n sban chitxumu'n nin yi tajwe'n tan chixome'n te yi chusu'n yi qui'c paltil. Nin alaj scyetz yi tajwe'n tan chichajol yi at lok' ib scyuch'. Nin alaj scyetz yi tajwe'n yil jal chipasens tan muc'le'n q'uixc'uj. \v 3 Ma yi e' xna'n tijlc'u'lal, alaj scyetz yi puntil cu'n cyulej cyajtza'kl. Nin alaj scyetz yi qui tu' chitzantu' tan ẍchaq'ue'n yol, nin quil cyak' quib tan kba'ni'n. Ej nin alaj scyetz yi tajwe'n tan chichusul yi e' xna'n yi e' xune't te e'chk balaj xtxolbil. \v 4 Je tajwe'n tan cyalol scyetz: “Chin tajwe'n cunin tan ilok'il wutz ichmil scyuch' e' initxa'. \v 5 Nin chin tajwe'n cunin yi toque'n cu'n sban itajtza'kl. Ej nin chin tajwe'n cunin tan iq'uicy'lel itib. Ej nin chin tajwe'n cunin yi c'asc'uj tziban xe ica'l. Nin chin tajwe'n cunin tzichajwok yi ibalajil tu iputzpal. Tajwe'n cu'n yil cẍo'cwok c'ulutxum jak' ca'wl ichmil.” Ya'stzun tajwe'n tan cyalol yi e' tijlc'u'lal. Nin kol chiban tane'n yi e' kajwutz xna'na'tz yi xtxolbila'se'j, qui't tzun tz'el xtx'ix yi balaj stziblal cya'n. \p \v 6 Ma yi e' xicy, tajwe'n cunin yil tzawal scyetz yi qui tu' chitzantu'. \v 7 Banaj tane'n yi e'chk takle'n balaj tan chixome'n yi e' xicy te'j. Nin yil cẍo'c tan chichusle'n te yi mero bintzi, qui na taj xk'e'l. \v 8 Toque'n cu'n cẍjilon tan qui jale'n yolbil awetz. Nin ko ya'tz tzaban, chitx'ixwok tzun yi e' acontr. \p \v 9 Ma yi e' mas yi ate' jak' ca'wl chipatrón, alaj scyetzak tan cyoque'n c'ulutxum jak' chica'wl, nin tan cyak'ol tzatzin scyetz. Nin alaj scyetz yi quil chitzolnin yi yol chipatrón. \v 10 Ej nin alaj scyetz yi quil chalk'ij scye'j chipatrón, ma na tajwe'n tan chichajol chic'ulutxumil tu chibalajil. Ko ya'tz chiban sjalok k'ej yi ẍchusu'n Ryos cya'n. \p \v 11 Chin tajwe'n cunin tan awalol yi xtxolbila'se'j scyetz, na ja wi't lajluchax yi banl talma' Ryos skawutz. Nin i'tz yi at rmeril tan chiclaxe'n cyakil wunak. \v 12 Na yi tajbil Ryos i'tz tan cyaje'n cyen kilol cyakil e'chk takle'n yi na el k'ej i' ta'n; nin tan kaq'uicy'lel kib te e'chk takle'n cachi'; nin tan kachajol kabalajil ẍchiwutz cyakil wunak; nin yil kek ẍchi' i' te yi tiemp yi ak'ij sketz tzone'j wi munt. \v 13 Ej nin te yi na katzan tan banle'n tane'n yi e'chk xtxolbila'se'j, ba'n tz'oc te kajal yi skacambok te yi balaj tiemp yi at kach'iw te'j. Na yil tz'ul tzaj yi jun tiempa'tz slajluchaxk yi k'ej yi kaRyosil, tu yi k'ej Cristo Jesús yi colol ketz. \v 14 Na yi Jesúsa'tz, ya'stzun yi jun yi tak' tib tan kacolpe'n tk'ab kil. Nin ja ko' xansaj bantz koque'n tk'ab i' tan kabnol tane'n e'chk takle'n balaj. \p \v 15 I bin jalu' Tito, txolaj bin cyakil yi xtxolbila'se'j. Joyaj puntil tan makle'n chiwutz yi e' kajwutz. Quil cxob tan chimakle'n te e'chk takle'n cachi', na ak'ijt ca'wl tan Ryos tak'ab. Ej nin eli'ch len bin ak'ej cya'n. \c 3 \s1 Tan tu' banl Ryos na jal kabalajil \p \v 1 Ncha'tz tajwe'n tan ana'wsal scyetz yi e' creyent tan cyoque'n c'ulutxum jak' ca'wl yi gobierum, scyuch' yi e' ajcaw tetz tnum. Na tajwe'n yi list e' tan chibnol yi e'chk takle'n balaj yil tz'alchij scyetz. \v 2 Ncha'tz tajwe'n tan ana'wsal scyetz yi qui na yub kol cho'c tan telse'n k'ej jun, nka tan oyintzi', ma na tajwe'n tan xcone'n putzpuj yol cya'n. Ej nin tajwe'n tan chichajol chic'ulutxumil ẍchiwutz cyakil wunak. \p \v 3 Nin tajwe'n tan ana'wsal scyetz tan chibnol yi e'chk xtxolbila'se'j. Na ncha'tz o', o' len cu'n yab tenẍchan. O' pajol ca'wl. Subij cho't. Ato' jak' ca'wl tajbil kawankil tan banle'n yi e'chk takle'n cachi'. Chin cachi' nin o'. Ilenin ja el cyen kalma' te e'chk takle'n. Chin juntlen nin o', cha'stzun te ja chi'ch chic'u'l wunak ske'j. Nin ncha'tz o' ja chi'ch kac'u'l scye'j. \v 4 Poro yi lajluchaxe'n yi at banl talma' Ryos ske'j, yi colpinl ketz, nin yi tele'n katxum tetz yi na pek' i' scye'j cyakil jilwutz wunak, ja ke'l tzaj tcy'al tk'ab yi jun yab ajtza'kla'tz. \v 5 Quinin nkacolpij tan e'chk takle'n balaj yi nkaban cyen. Ma na jalen cu'n yi mme'l k'ajab Ryos ske'j, ja tx'ajxij yi kil nin ja cuy kapaj. Nin tan yi porer yi Espíritu Sant ja ko' xansaj, nin ja ko'c tetz ac'aj wunak. \v 6 Nin tan tu' yi mbi banak Kajcaw Jesucristo yi colol ketz ja saj ẍchakol yi Espíritu Sant ske'j. \v 7 Ja bin ko'c balaj tan tu' banl talma' i'. Ej nin jalu' at te kajal yi sketzaj yi itz'ajbil yi quinin bajsbe'n tetz, yi suki'nt ta'n sketz. \p \v 8 Yi xtxolbila'se'j yi na wal nin tzatz, i'tz yi mero bintzi. Ilenin txolaj, bantz cyoque'n yi e' yi ja wi't cyocsaj tan banle'n e'chk pawor tu e'chk takle'n balaj scyetz wunak. Yi chusu'ne'j chumbalaj nin. Ej nin na ak'on ba'n scyetz wunak. \v 9 Il cyen yi e'chk wak' ib te yi e'chk takle'n yi qui'c xe'. Il cyen yi e'chk wak' ib te chicstumbr kamam kate' tu yi e'chk chica'wl yi txumij cuntu' cya'n, na qui'c na tak' sketz. \p \v 10 Ko at jun yaj yi na tzan tan xite'n yi cmon, ba'n cẍben cob nka ox tir tan makle'n wutz nin tan xtx'olche'n xo'l yi puntil tetz. Poro ko quil sc'ul, ba'n tzalajlen.\f + \fr 3:10 \ft At junt traducción tetz yi griego yi na tal: “Ba'n tcu'n tzawil cyen nin quil tzatz'ak mas tiemp tan wak' ib tuch'.”\f* \v 11 Na ja wi't je txalpuj tajtza'kl. Nin i' te'n nin i' na tzan tan juchle'n til. \s1 Ak'ij ca'wl tetz Tito \p \v 12 I bin jalu' Tito, yil tzinchak nin kajwutz Artémas nka Tíquico tzawe'j, ba'n tzawojkel tzaj tan awopone'n le tnum Nicópolis, na ja wi't intxum yi ya'stzun tz'icy'pone't yi k'alaj wa'n. \v 13 Ch'eywe' nin kajwutz Zenas yi abogado tu kajwutz Apolos te chipyaj. \v 14 Ej nin alaj scyetz cyakil kajwutz tan chibnol e'chk balaj pawor. Tajwe'n cu'n tan chibnol yi e'chk pawora'tz tan chiwutzine'n swutz Kataj. \s1 Stzajsbil wi' yol \p \v 15 Cyakil yi e' kajwutz yi ate' tzone'j na cyal nin jun yos tzawetz. Ncha'tz aẍ al cyen jun yos scyetz cyakil yi e' kajwutz yi ate' le ama'la'tz na na chipek' ske'j tan tu' yi junit o' scyuch' tk'ab Cristo. Tak' tzaj bin Kataj banl tzawibaj scyuch' cyakil kajwutza'tz yi atiẍ ẍchixo'l. Amén.