\id 1CO  
\h 1 Korintus 
\toc1 Naiꞌ Paulus in surat ahunut neu apirsait ein et kota Korintus 1 Korintus 
\toc2 1 Korintus 
\toc3 1Kor 
\mt2 Naiꞌ Paulus in surat ahunut  
\mt2 neu apirsait ein et kota Korintus  
\mt1 1 Korintus  
\c 1  
\s1 Saloom  
\p
\v 1 Surat reꞌ ia naꞌko au, naiꞌ Paulus kau, tua. Uisneno npiir inrair kau he ꞌjair Yesus Kristus In haef. Ma naiꞌ Sostenes nsonuꞌ haan tabes ma haan buseet neu ki msaꞌ.  
\v 2 Au ꞌtui ma ꞌsonuꞌ surat reꞌ ia ꞌeu ki, es reꞌ Uisneno In atoin apirsait ein abitan kota Korintus. In npiir naan ki he mjair In tuaf akniunꞌ ein, natuin hi mpirsai mrair Yesus Kristus. In nakninuꞌ ki on reꞌ In nakninuꞌ apirsait ein ok-okeꞌ et mee-mee jah amsaꞌ. Fin sin ntotin turun-babat naꞌko hit Usiꞌ Yesus Kristus amsaꞌ, reꞌ Uisneno nbaꞌan nain naꞌko unuꞌ he nreek Ee neem. Rarit In njair hit Usiꞌ, ma In njair sin Uis amsaꞌ.\x + \xo 1:2 \xt Haef ein sin Retaꞌ 18:1, Naiꞌ Joel 2:32\x*   
\p
\v 3 Au ꞌonen ꞌeu hit Amaꞌ Uisneno, ma hit Usiꞌ Yesus Kristus. Au ꞌtoit he Sin naruruꞌ ma nakriraꞌ Sin nekak arekot neu ki, maut he hi bisa mmoin nok mamut, rameꞌ es nok es, ma taininaꞌ.   
\s1 Naiꞌ Paulus antoit sukuur, natuin atoin Korintus sin  
\p
\v 4 Ansuun oras au umnau ki, au uꞌuab ꞌok au Usiꞌ mꞌak, “Makasi kouꞌ-koꞌu natuin atoin Korintus sin rais pirsait!” Fin Uisneno naruruꞌ ma nakriraꞌ In nekan arekot neu ki, natuin hi mpirsai piut meu Yesus Kristus, reꞌ In nreek Ee neem.  
\v 5 Rarit In nfee ki ꞌbeꞌif ma maꞌtanif he minaob mepu ma reꞌot humaꞌ-humaꞌ, natuin hi mmafuut mok Ne. Naan anmoeꞌ ki mjair atoin amuꞌit ambi hi neekm ein. Es naan ate, hi mihiin batuur-batuur rasin reꞌ pentiing anneis anmatoom nok In raan aꞌhonis. Hi mihiin ranan mee es reꞌ reko nneis he mitoon amsaꞌ meu tuaf anmatoom nok Kristus.  
\v 6 Rasin naan ok-okeꞌ naruruꞌ ma nakriraꞌ mnak, rasin reꞌ hai mitoon sin meu ki nmatoom nok Kristus, naan naꞌuu ma naꞌbaaꞌ maꞌtaniꞌ nrair et hi neekm ein. Etun hi mpirsai ma hi neekm ein naꞌkiꞌin feꞌ, mak rasin reꞌ naan ro batuur.  
\v 7 Onaim hi mtoupu mrair areꞌ rais arekot sin reꞌ Uisneno In Asmanan anbatin nfee neu Iin na. Ka nabait fa saaꞌ es aꞌkreꞌo msaꞌ. Rarit hi mpa-pao neno naan, reꞌ of Uisneno nfei je he naruruꞌ ma nakriraꞌ hit Usiꞌ Yesus Kristus, neu mansian ii ok-okeꞌ.  
\v 8 Kristus naan, es reꞌ anhaꞌtain ki he hi maran ma mtahan piut tar antea In nkoen On anfain neem anbi pah-pinan ia. Nok ranan naan, hi ka mmouf fa, ma ka nmuiꞌ fa tuaf reꞌ bisa nait ma nasaeb sanat neu ki.  
\v 9 Hit bisa tpirsai Uisneno In Kabin ma Prenat, fin saaꞌ reꞌ In naꞌuab ee naan, In nmoeꞌ je te, njair. Rarit ro tebes In of anmoeꞌ rasin reꞌ ia neu ki. Fin In es reꞌ anfei ranan he hi bisa mihiin mirek-rekoꞌ In Anah, es reꞌ hit Usiꞌ Yesus Kristus.   
\s1 Jemaꞌat ki arki ro he mjair meseꞌ, kais ampeeꞌ ma msisaekn om  
\p
\v 10 Aok-bian manekat arki! Anbi rasi ia, au uꞌuab ꞌeik hit Usiꞌ Yesus Kristus In kanan. Onaim au ꞌtoit batuur-batuur he hi misnasab matoes nai. Mes amꞌusaha he mmoin nekaf meseꞌ, ma kais ampeeꞌ ma msisaekn om. Hi ro he mitenab mirek-rekoꞌ ma namnuut mibu-bua, maut he hi mihiin mak, hi mpooh ma mnaaꞌ sarit meseꞌ.   
\p
\v 11 Fin anmuiꞌ tuaf naꞌko bi Kloe in uim je nanan reꞌ neem natoon kau mnak, naꞌko hi arki, bian anmatoen piut.  
\v 12 Au sairt ii on nai: hi bian mak, “Au reꞌ ia, naiꞌ Paulus iin na!” Bian nak, “Au reꞌ ia, naiꞌ Apolos in tuaf ein na.” Ma nmuiꞌ bian antein anmaktoon ein am nak, “Au reꞌ ia, utuin aam Peꞌu!”\f + \fr 1:12 \ft Suur Akninuꞌ uab Yunani ntuiꞌ mnak, “Kefas”. Kefas naan, naiꞌ Petrus in kanan es antein.\f* Bian antein nak, “Au reꞌ ia, aꞌneen ma utniin ꞌeu Kristus anmees jah!”\x + \xo 1:12 \xt Haef ein sin Retaꞌ 18:24\x*   
\p
\v 13 Hi teenb ein, on mee? Kristus In nonot-asar ka bisa nbaits ok fa. Aiꞌ hi mitenab am mak, au es reꞌ amates aꞌbi hau nehe ꞌeu ki? Kaah fa, joo! Aiꞌ, oras sin nasrain ki npaek au kanak he nataam ki mjair au ngguin? Ka on fa naan, tua!  
\v 14 Au ꞌtoit makasi ꞌeu Uisneno, fin oras au ꞌbi naan ꞌok ki, au ka usrain fa tuaf. Suma au usrani haa naiꞌ Krispus ma naiꞌ Gayus.\x + \xo 1:14 \xt Haef ein sin Retaꞌ 18:8, 19:29, Roma 16:23\x*  
\v 15 Nok ranan naan, ka nmuiꞌ fa tuaf nak, “Sin nasrain kau npaek naiꞌ Paulus in kanan, rarit au ꞌjair naiꞌ Paulus iin na.”  
\v 16 (Au feꞌ umnau. Au usrain tuaf bian aꞌbi naiꞌ Stefanus in umi msaꞌ. Mes au ka umnau fa karu nmuiꞌ tuaf bian antein reꞌ au usrain, aiꞌ kaah.)\x + \xo 1:16 \xt 1 Korintus 16:15\x*   
\p
\v 17 Fin Kristus ka nreek haefan kau fa he ꞌnao usrain tuaf. Au mepu reꞌ he uꞌteesn ee ji, es reꞌ ꞌnao utoon Uisneno In Rais Reko. Mes karu au utoon tuaf on naan, In ka nroim fa he uꞌuab ꞌeik mahinif, he ururuꞌ ma ukriir ahaa ꞌeik uab hinef ma manoef. Fin karu au uꞌuab on naan, naan nabait kuasa naꞌko retaꞌ reꞌ anmatoom nok Kristus In aꞌmaten anbi hau nehe.   
\s1 Kristus antoup In kuasa naꞌko Uisneno  
\p
\v 18 Anmuiꞌ tuaf natenab nak, areꞌ kanan rasin reꞌ hit taretaꞌ sin anmatoom nok Kristus In aꞌmaten anbi hau nehe naan, mono ꞌmaten. Mes tuaf human on reꞌ naan, of anbaits on naꞌko Uisneno. Te kaah, neu kit, Kristus In aꞌmaten naan naruruꞌ ma nakriraꞌ Uisneno In kuasa he nsoi nafetin kit naꞌko hit sanat ma penu sin.  
\v 19 Naan on reꞌ Uisneno In mafefa kninuꞌ naiꞌ Yesaya ntui niit am nak,  
\q1 “Uisneno nak,  
\q1 ‘Areꞌ kanan rasi reꞌ ahiint ein nahiin sin,  
\q2 Au of aꞌpukai ma ꞌsisaꞌen ꞌain sin,  
\q3 he njair rasi reꞌ ka maꞌosaꞌ fa.  
\q1 Sin mahiink ein nahuumb on, on mee-mee msaꞌ,  
\q2 Au of ꞌait iꞌporin ꞌain sin,  
\q3 he njair rasi reꞌ ka mapakeꞌ fa.’ ”\x + \xo 1:19 \xt Naiꞌ Yesaya 29:14\x*   
\p
\v 20 Unuꞌ te, Uisneno ro tebes naꞌuab on reꞌ naan. Rarit oras ia, anjair on mee? Ahiint ein, anjarin on mee? Tunggur agaam ein, anjarin on mee? Ma reꞌ tuaf reꞌ naꞌsitiꞌ nahiin rasi ma niis, anjarin on mee? Amneen miit! Uisneno nmoeꞌ sin on reꞌ amonot! In nfaki nrair tenab ma ronef reꞌ naꞌuu ma naꞌbaaꞌ anbi pah-pinan ia, ma nmoeꞌ sin he ka maꞌosaꞌ fa saaꞌ-saaꞌ.\x + \xo 1:20 \xt Naiꞌ Ayup 12:17, Naiꞌ Yesaya 19:12, 33:18, 44:25\x*   
\p
\v 21-22 Uisneno In mahinin, maꞌtain reꞌuf. Maski mansian ii naan in tuan ee ahinit, mes sin tenab ma roenk ein kuuk ka nanokab fa he sin bisa nahiin batuur Uisneno. Maski on naan amsaꞌ, mes Uisneno anpaek In mahinin he nfei ranan neu mansian. Fin unuꞌ te, In natenab am nak, “Maski mansian ii nak Au haef ein amoont ein, mes on mee-on mee msaꞌ, Au ro he ꞌreek haefan tuaf he nnao natonan sin rasi reꞌ batuur anmatoom nok Kau.” Fin Uisneno nafeek anrair he npaek haan beno reꞌ In haef ein neik je naan, he tuaf bisa npirsai Je. In he npaek ranan naan he nsoi nafetin tuaf naꞌko sin sanat ma penu sin.  
\p Mes mansian ii naan Uisneno In ranan naan nak, mono. Etun sin ka nromin fa he ntoe natuin Uisneno In haef ein. Fin atoin Yahudis sin suma ntoitn ahaa rais sanmakat humaꞌ-humaꞌ, he sin bisa nkius Uisneno In kuasa. Ma atoin Yunanis sin suma nromin he nnenan kuuk rais mahiin ein reꞌ matopuꞌ ma ntaam neu tenab ma ronef, natuin sin teenb ein kuuk.  
\v 23 Maski on naan amsaꞌ, mes hai reꞌ amjair Uisneno In haef ein, suma mnao he mitoon meu tuaf am mak, “Uisneno nreek anrair Kristus, es reꞌ Tuaf reꞌ In nbaꞌan nain he nreek Ee neem. Rarit tuaf bian ankuus naꞌmaet Je nbi hau nehe.” Oras atoin Yahudis sin anneen retaꞌ naan, sin he ntorak ma nporin rasi naan, fin natuin sin tenab, Tuaf reꞌ Uisneno he nreek Ee neem, ka bisa nmaet fa on reꞌ naan. Oras atoin Yunanis sin anneen retaꞌ naan, sin nateenb ein am nak, “Retaꞌ naan ro mono batuur-batuur!”  
\v 24 Mes anmuiꞌ tuaf reꞌ Uisneno npiir nain je he njair Iin na. Bian sin naꞌkon atoin Yahudis, ma bian ka atoin Yahudis fa. Natuin sin reꞌ naan, Kristus In aꞌmaten naruruꞌ ma nakriraꞌ nrair sin am nak, Uisneno In kuasan kouꞌ reꞌuf ma In mahinin, maꞌtain reꞌuf.  
\v 25 Maski mansian ii naan Uisneno In ranan naan nak, amonot, mes In nahini nneis naꞌko sin. Ma maski sin natenab Uisneno ka nmuiꞌ fa kuasa saaꞌ-saaꞌ, mes In kuasa koꞌu nneis naꞌko sin.   
\p
\v 26 Aok-bian manekat arki! He hi bisa mihiin au uab reꞌ ia, mimnau oras hi ꞌhakem ma hi ꞌnaom, oras Uisneno npiir naan ki he mjair Iin na. Tatuin mansian ii in ꞌresit ma taibaꞌ, anbi hi tnaanm ein ka nmuiꞌ fa tuaf namfau reꞌ nahiin, ka nmuiꞌ fa tuaf reꞌ nmuiꞌ pengaru, ma ka nmuiꞌ fa tuaf amfaun naꞌko nonot-asar reꞌ makanaꞌ.  
\v 27 Mes Uisneno npiir he npaek tuaf reꞌ mansian ii naan ee amonot, he namaebaꞌ tuaf reꞌ naan in tuan ee ahinit. Ma In npiir he npaek tuaf amsaꞌ reꞌ mansian ii naan ee ka nmuiꞌ fa kuasa saaꞌ-saaꞌ, he namaebaꞌ tuaf reꞌ naan in tuan ee nmuiꞌ kuasa.  
\v 28 Rarit In npiir naan aꞌbaut reꞌ ka makanaꞌ fa, reꞌ mansian ii nkanaꞌpaar sin. Fin Uisneno he npaek sin he nmoeꞌ tuaf reꞌ naan in tuan ee maꞌtaniꞌ, njair on reꞌ ka maꞌosaꞌ ntein fa.  
\v 29 Henatiꞌ, oras atoniꞌ anbaisenu nꞌain Uisneno, ka nmuiꞌ fa tuaf es amsaꞌ reꞌ bisa npaas in aꞌbasan nak, in reꞌ naan, ro maꞌtaniꞌ.   
\p
\v 30 Fin Uisneno nmees kuun es reꞌ nfei ranan he hi bisa mtaam amjair Yesus Kristus Iin na. Uisneno es reꞌ nmoeꞌ Naiꞌ Yesus anjair Tuaf reꞌ nfee kit In mahinin. Naiꞌ Yesus naan, es reꞌ nmoeꞌ kit bisa tmarameꞌ tok Uisneno. Naiꞌ Yesus naan, es reꞌ nmoeꞌ kit bisa tmoni kninuꞌ ma tamnoon. Ma In es reꞌ nsoi nafetin kit naꞌko saant ii in kuasan.  
\v 31 Naan on reꞌ matuꞌi nbi Uisneno In Suur Akninuꞌ mnak,  
\q1 “Sekau nroim he npures ma nboꞌis,  
\q2 reko nneis sin npures ma nboꞌis hit Usiꞌ In aꞌmoꞌen ma taos.  
\q2 Kais naikas ma nanaib sin tuak ein kuuk!”\x + \xo 1:31 \xt Naiꞌ Yeremias 9:24\x*   
\c 2  
\s1 Hit ro he tatoon maat-maat teu areꞌ kanan mansian anmatoom nok Usif Yesus In aꞌmaten anbi hau nehe  
\p
\v 1 Aok-bian manekat arki! Unuꞌ te, oras au ꞌuum ꞌeu ki, au ꞌfei ma utoon ꞌeu ki Uisneno In rais maꞌnifaꞌ reꞌ unuꞌ feꞌe te, mansian ii ka nahiin je fa. Mes au ka ꞌeik fa uab ein naan he uꞌuab beꞌo. Ma au ka ꞌpaek fa uab boo msaꞌ he ururuꞌ ma ukriraꞌ au mahiin ki kuuk.  
\v 2 Oras au ubua ꞌok ki, au uꞌtenab on nai: au suma ururuꞌ rasi meesꞌ aah, es reꞌ Yesus Kristus. In reꞌ naan, Tuaf reꞌ Uisneno nbaꞌan nain Je naꞌko unuꞌ he nreek Ee neem. Mes oras Naiꞌ Yesus anpoi ma nboor neem, mansian ii nkuus naꞌmaet Je nbi hau nehe. Fin suma rasi naan ahaa, reꞌ au uhiin je batuur.   
\p
\v 3 Neno naan, oras au ubua ꞌok ki, au ꞌnaben ate, au ka ubeiꞌ fa, ma au umtau ma uꞌtaꞌi msaꞌ.\x + \xo 2:3 \xt Haef ein sin Retaꞌ 18:9\x*  
\v 4 Au uabak ma au haan beno naan, bisa tahiin je nok akninuꞌ. Fin au ka ꞌpaek fa uab reꞌ bainesiꞌ he ꞌfuriꞌ ki. Kaah fa, tua! Mes oras au uꞌuab naan, kninuꞌ nrair neu tuaf nak, Uisneno In Asmaan Akninuꞌ anꞌator kau, ma In kuasa nbi kau msaꞌ.  
\v 5 Fin au utenab, ka reko fa karu hi mpirsai Uisneno, natuin hi mneen ma mitniin mansian ii in uab mahiin ein ahaa. Reko nneis hi mpirsai Uisneno, natuin In naruruꞌ ma nakriraꞌ In kuasan neu ki.   
\s1 Uisneno nanoniꞌ kit anmatoom nok rais mahinif reꞌ batuur  
\p
\v 6 Te kaah, oras hit taꞌuab tok tuaf reꞌ in rais pirsait ee namnais jen, hit tanoniꞌ tpaek uab ein reꞌ ntaam neu tenab ma ronef. Mes ka ntaam fa neu teenb am ronef reꞌ natuin mansian pah-piin ii in tenab, aiꞌ natuin saaꞌ reꞌ anaaꞌ apreent ein nanoniꞌ sin oras ia. Fin noinꞌ ein naan, of namnekun okeꞌ.  
\v 7 Mes hai suma minoniꞌ meu tuaf, rais mahinif reꞌ nsaun neem naꞌkon Uisneno. Fin un-unuꞌ te, oras pah-pinan ka njair fa feꞌ, Uisneno naꞌnifaꞌ rasin naan. Mes oras ia, In nafeek he nfei rais maꞌniif ein naan neu kit, he hit tapein sapaaf anbi In pinan ma krahan.  
\v 8 Mes tuaf reꞌ oras ia annaaꞌ aprenat, sin ka nahiin fa Uisneno In mahinif reꞌ batuur. Fin karu sin nahinin, ka neu fa he sin nkuus naꞌmaet hit Usiꞌ reꞌ mapinaꞌ-makrahaꞌ nbi hau nehe.   
\p
\v 9 Anbi Suur Akninuꞌ Uisneno matuꞌi nmatoom nok Uisneno In rais maꞌnifaꞌ reꞌ unuꞌ te maꞌkoroꞌ mnak,  
\q1 “Anmuiꞌ rasi reꞌ mansian ii ka nkius niit ee fa feꞌ nok in matan fuan,  
\q2 ma nmuiꞌ rasi reꞌ mansian ii ka nneen niit ee fa feꞌ nok in rukin,  
\q2 reꞌ mansian ii ka bisa natenab naan ee fa.  
\q1 Te kaah, Uisneno nabarab ma naroitan nain rasin reꞌ naan ok-okeꞌ,  
\q2 neu tuaf reꞌ anneek Ee.”\x + \xo 2:9 \xt Naiꞌ Yesaya 64:4\x*   
\p
\v 10 Batuur unuꞌ te, tuaf ka nahiin fa rasin naan, mes oras ia Uisneno npaek In Asmaan Akninuꞌ he nfei rasin naan neu kit.  
\p Uisneno In Asmaan Akninuꞌ naan, nahiin nain areꞌ kanan rasin reꞌ naan. In anparikas tar namnuut amsaꞌ Uisneno In nekan nanan.  
\v 11 Hit es-es ate, atmuiꞌ kuuk asmanaf atbi hit nekak. Etun hit mansian ii tatenab ma tmoeꞌ rasi humaꞌ-humaꞌ, es-es ate nok iin ja. Ma ka tiit fa tuaf aꞌtetaꞌ reꞌ nahiin batuur hit nekak nanan, suma hit asmaank aa kuuk. On naan amsaꞌ Uisneno. Ka tiit fa tuaf es amsaꞌ, reꞌ nahiin Uisneno In nekan nanan. Suma In Asmaan aa kuun es reꞌ nahiin Je batuur.   
\p
\v 12 Hit ttoupu trair Uisneno In Asmanan, ma In es reꞌ anꞌator kit. Etun hit ka tatuin fa mansian pah-pinan ia sin tenab. Natuin Uisneno In Asmanan et hit nekak nanan, etun hit bisa tahiin areꞌ kanan rais reko reꞌ In nmoeꞌ sin neu kit.   
\p
\v 13 Natiꞌ te, hit taꞌuab rasin naan. Fin hai mitoon rasin reꞌ Uisneno In Asmanan nanoniꞌ sin neu kai. Rarit hai ka minoniꞌ fa tuaf ampaek uab reꞌ antaam neu mansian ii tenab. Mes hai minoniꞌ mpaek uab naꞌko Uisneno In Asmanan, neu tuaf reꞌ nahiin Je.  
\v 14 Mes karu nmuiꞌ tuaf reꞌ ka nahiin fa Uisneno In Asmanan, rarit in nneen hai uab ein, in ka ntoup reko fa. In natenab, “Saaꞌ na es reꞌ naan? Ka ntaam fa neu tenab ma ronef!” Te kaah, maski on naan amsaꞌ, tuaf naan ka bisa nahiin fa rasin naan, fin In ka nmoni nmafuut fa nok Uisneno In Asmanan.  
\v 15 Tuaf reꞌ nmoni nmafuut nok Uisneno In Asmanan, es reꞌ bisa nahiin areꞌ kanan rasin naan, ma bisa nahiin mee es reꞌ batuur. Mes tuaf bian sin nꞌukur ate ka niis naan fa tuaf naan.  
\v 16 Bisa on mee? Fin matuꞌi nbi Suur Akninuꞌ mnak:  
\q1 “Sekau bisa nahiin ma nakeo Uisneno In tenab?  
\q2 Aiꞌ sekau es reꞌ bisa nꞌator ma nreun Uisneno,  
\q3 he In nmoeꞌ natuin tuaf naan in fainekat?  
\q1 Ka tiit fa tuaf meseꞌ msaꞌ, tua!”\x + \xo 2:16 \xt Naiꞌ Yesaya 40:13\x*  
\p Te kaah, hit bisa tahiin rasin naan, natuin Kristus anturun ma nbaab kit he hit bisa tatenab tatuin In tenab.   
\c 3  
\s1 Hit apirsait ii ro he tmeup nekaf meseꞌ teu Uisneno, ma kais atmatoe es nok es  
\p
\v 1 Aok-bian manekat arki! Neno naan oras au ꞌbi naan, hi on reꞌ tuaf reꞌ ka mmafuut fa feꞌ mok Uisneno In Asmanan. Fin hi suma mroim mituin hi roim ein kiim, on reꞌ mansian biasa. Es naan ate, au ka bisa uꞌuab ꞌok ki fa on reꞌ atoni mnasiꞌ, fin hi on reꞌ riꞌaan ein feꞌ.  
\v 2 Au ro he unoniꞌ ki anmatoom nok rasi reꞌ maꞌkaaf aah, fin hi ka mibarab fa feꞌ he mtoup rais maꞌfenaꞌ reꞌ he taknutuꞌ tteniꞌ on reꞌ riꞌanaꞌ reꞌ ka bisa fa feꞌ he neuk sisi. Te kaah, hi ro he miꞌbeiꞌ on reꞌ atoni mnasiꞌ reꞌ biasa neuk sisi. Mes oras ia, hi feꞌ on reꞌ riꞌana kruꞌuf reꞌ suma nahini haa he nsuus.\x + \xo 3:2 \xt Atoin Ibranis 5:12-13\x*  
\v 3 Fin hi feꞌ mitenab on reꞌ tuaf reꞌ suma natuin sin roimk ein kuuk. Karu nmuiꞌ tuaf reꞌ anneis ki, hi mitiun goe, ma mmatoe es nok es! Es naan ate, au ꞌak hi suma mituin hi roim ein kiim. Nok ranan naan, hi on reꞌ mansian biasa nbi pah-pinan ia goah.  
\v 4 Natuin hi bian mak, “Au reꞌ ia, naiꞌ Paulus iin na!” Ma bian mak, “Au reꞌ ia, naiꞌ Apolos iin na!” Ansuun oras hi miꞌuab on naan, hi miruruꞌ ma mikriraꞌ mak, hi humaꞌ meseꞌ on reꞌ mansian biasa goah.\x + \xo 3:4 \xt 1 Korintus 1:12\x*   
\s1 Hi reꞌ naan on reꞌ pooꞌn es  
\p
\v 5 Te kaah, naiꞌ Apolos naan, sekau? Ma au, naiꞌ Paulus reꞌ ia, sekau? Fin hai nua kai reꞌ ia, suma mjair aan reun ahaa. Hai es reꞌ miruruꞌ ma mikriraꞌ ranan he hi bisa mpirsai Kristus. Naiꞌ Apolos nanaobaꞌ mepu natuin Usiꞌ In aprenat. Ma au on naan amsaꞌ.  
\v 6 Au es reꞌ utoon uhun-huun ꞌeu ki anmatoom nok Kristus. Naan on reꞌ au es reꞌ aꞌseen fini. Rarit naiꞌ Apolos neem nanoniꞌ ki. Naan on reꞌ in es reꞌ anpoin finin reꞌ au ꞌseen aꞌrair sin. Mes Uisneno naan, In es reꞌ anmoeꞌ finin naan natoron, nmonin, naꞌnaen ma namrian.\x + \xo 3:6 \xt Haef ein sin Retaꞌ 18:4-11,24-28\x*   
\p
\v 7 Onaim tuaf reꞌ anseen finin, in ka maꞌosaꞌ fa. Ma reꞌ anpoin finin naan, in ka maꞌosaꞌ fa msaꞌ. Suma rais jes reꞌ maꞌosaꞌ, es reꞌ Uisneno. Fin In es reꞌ anmoeꞌ finin naan anmonin ma namrian.  
\v 8 Tuaf reꞌ anseen, ma tuaf reꞌ anpoin, sin anmepun nabu-buan, sin on reꞌ ameput bubu meseꞌ. Ma too mfaun reꞌ nanaobaꞌ Usiꞌ In mepu, of In nbaras sin suus-haet ein naan.  
\v 9a Fin hit tbuꞌ-buaꞌ atjair Uisneno In ameput. Ma hi mjair on reꞌ Uisneno In poꞌon reꞌ In he nmeup naan.   
\s1 Hi reꞌ naan, on reꞌ uim jes  
\p
\v 9b On naan amsaꞌ, hi on reꞌ uim jes, reꞌ Uisneno he nafenaꞌ.  
\v 10 Uisneno naruruꞌ ma nakriraꞌ In nekan arekot neu kau. Etun au on reꞌ aꞌnaak tukan. Rarit Uisneno nturun ma nbaab kau he au unoniꞌ ki ꞌeik rasi ꞌsuik fein naꞌko unuꞌ, he uhakeꞌ fanderen reꞌ maꞌtaniꞌ ꞌbi hi ꞌmonim. Rarit tuaf bian nanoniꞌ ki, he sin nafeen ein anbin fanderen naan in tunan reꞌ au ꞌmoꞌe. Mes tukan meseꞌ-meseꞌ ro he nmeup rek-reko he nafenaꞌ rek-reko ma batuur.  
\v 11 Fanderen reꞌ maꞌtaniꞌ nhake nrair, es reꞌ Yesus Kristus. Onaim ka nmuiꞌ fa tuaf es, reꞌ bisa nafenaꞌ fanderen bian anbi hi neekm ein, fin Uisneno nahakeꞌ nrair fanderen reꞌ maꞌtaniꞌ ma batuur.   
\p
\v 12 Tebes, of anmuiꞌ tuaf reꞌ he nafenaꞌ anbi fanderen naan npaek ramuan humaꞌ-humaꞌ. Bian anromin he npaken ramuan on reꞌ noni mnatuꞌ, noin mutiꞌ, aiꞌ faut arimat. Bian he npaken ramuan biasa on reꞌ hau, huun, aiꞌ huu-musu.  
\v 13 Mes ansuun-suun ameput in meup goe of mamnitaꞌ, ma too mfaun ein niit ma nahiin in mepu naan, reko aiꞌ kaah? Fin oras Uisneno of nafeek ansuun tuaf in rasi, Uisneno he nꞌui je, nahuum on reꞌ In npaek ai he nakriraꞌ tuaf-tuaf in meup goe bisa ntahan aa oo, aiꞌ kaah?  
\v 14 Karu anꞌui nrair tuaf es in meup goe npaek ai, ma ramuan reꞌ in npaek je naan bisa ntahan feꞌ, Uisneno of anfee in upan anbi neon goe tnanan.  
\v 15 Mes karu anꞌui nrair tuaf-tuaf in meup goe npaek ai, ma ramuan reꞌ in npaek je he nahakeꞌ nbi fanderen naan anputu te, Uisneno ka nfee fa neu tuaf naan upan saaꞌ-saaꞌ. Mes tuaf ameput naan bisa napein fetin feꞌ, maski in on reꞌ tuaf reꞌ naen anpoi naꞌko uim aputus, ma in he noi nmaet.   
\s1 Hi reꞌ naan, on reꞌ Uisneno In uim onen es  
\p
\v 16 Hi ro he mihiin mak, hi on reꞌ Uisneno In uim onen es amsaꞌ, ma In Asmaan ee natua nbi in nanan\x + \xo 3:16 \xt 1 Korintus 6:19, 2 Korintus 6:16\x*  
\v 17 Ma karu nmuiꞌ tuaf reꞌ nareuꞌ Uisneno In uim onen, es reꞌ In bareꞌ ꞌtua-haꞌ naan, ampaant om, oo! Uisneno of nareuꞌ niis ne msaꞌ! Fin Uisneno In uim onen naan, kninuꞌ. Es naan ate hi ro he kninuꞌ msaꞌ.   
\p
\v 18 Ho kais mupoi ho tuam aan! Karu ho maan ho tuam aan ahinit, ma muhiin main areꞌ saaꞌ-saaꞌ ii ok-okeꞌ mutuin abitan pah-pinan oras ia sin mahiink ein, naan makriraꞌ maat-maat anrair nak, ho ka muhiin fa rasi meseꞌ msaꞌ. Karu ho mukeo ma msadaar mak, ho ka muhiin fa saaꞌ-saaꞌ, naꞌ ho bisa mmurai munoniꞌ.  
\v 19 Mansian pah-pinan oras ia sin tenab naan, Uisneno naan ee amoont ahaa. Fin matuꞌi et Suur Akninuꞌ mnak,  
\q1 “Anmuiꞌ tuaf reꞌ naan in tuan ee, ahinit ma amanoet,  
\q2 mes Uisneno of anpaek sin tenab ma roen reuꞌf ein naan kuuk,  
\q3 rarit nakreo ma namouf nafaniꞌ he nareuꞌ sin!”\x + \xo 3:19 \xt Naiꞌ Ayup 5:13\x*   
\p
\v 20 Matuꞌi nbi surat bian am nak,  
\q1 “Hit Usiꞌ nahiin ma nakeo nrair saaꞌ reꞌ atoin ahiint ein natenab,  
\q2 ma tuaf reꞌ ro tebes nahiin he nmoeꞌ on mee,  
\q1 In nahini nrair nak, sin suma natenab areꞌ rasi reꞌ ruum am parsuum aah.”\x + \xo 3:20 \xt Siit Pures-Boꞌis sin 94:11\x*   
\p
\v 21-22 Onaim hi kais maikas ma minaib tuaf es mak, in ro maꞌtaniꞌ. Fin Uisneno es reꞌ nait nanaib tuaf he naꞌnaak ki. Areꞌ saaꞌ-saaꞌ ii ok-okeꞌ anjair hi ngguin een. Onaim hi aꞌnaakt ein, on reꞌ: au, naiꞌ Apolos, ma naiꞌ Petrus,\f + \fr 3:21-22 \ft Suur Akninuꞌ uab Yunani ntui nak, \ft \+it Kefas\+it*. Kefas naan, naiꞌ Petrus in kanan bian.\f* hai ok-okeꞌ mjair hi ngguin. Ma areꞌ kanan rasi nbin pah-pinan ia, anjair hi ngguin amsaꞌ, maski hi mmoin aiꞌ mmaet, oras ia aiꞌ amnemat, areꞌ saaꞌ ii ok-okeꞌ njair hi ngguin.  
\v 23 Ma hi mjair Kristus Iin na. Ma Kristus anjair Uisneno Iin ja.   
\c 4  
\s1 Kristus In haef ein reꞌ In nreek ma nsonuꞌ sin neun mee-mee  
\p
\v 1 Onaim hi ro he maan kai on nai: kais maikas ma minaib kai, fin hai reꞌ ia, suma Kristus In aan renuꞌ ma aan rekaꞌ. Ma Uisneno anpirsai kit he tpafaꞌ ma tpanat In rasin reꞌ unuꞌ feꞌe te maꞌniif ein.  
\v 2 Tuaf reꞌ anpao in uisn ee in baerꞌ ein, in ro he njair tuaf reꞌ anmoeꞌ natuin saaꞌ-saaꞌ reꞌ batuur ma namnoon.  
\v 3 On mee nok au? Au ꞌmeup utuin saaꞌ-saaꞌ reꞌ batuur aa oo, aiꞌ kaah? Au ka ꞌrae utuin fa hi mnilei ma mitaib meu kau, on mee. Ma au ka ꞌrae utuin fa biak ein sin rais taibaꞌ neu kau, on mee msaꞌ. Au ka ꞌrae utuin fa au rais taibaꞌ ꞌeu au tuak.  
\v 4 Fin maski au neek ii natenab nak, au reok goen, naan ka neu fa he in aꞌmoufn ii nak, au reko kau goen. Reꞌ pentiing ii, Uisneno nnilei ma ntai kau on mee.  
\v 5 Onaim hi kais ammoeꞌ jom on reꞌ afeek rasi, he mnilei ma ntai biak ein. Ampao Usiꞌ ankoen On anfain neem. Fin In es reꞌ anfei nain areꞌ kanan rasi. In es reꞌ anheer ma npoe napoitan areꞌ kanan rais maufinu reꞌ atoniꞌ nmoeꞌ ma naꞌkoroꞌ sin anbin meisꞌokan. In nroim he nakriraꞌ areꞌ kanan rasi anbi atoniꞌ in tenab ma in nekan. Rarit Uisneno nroim he natoon rais rekon reꞌ tuaf ein anmoꞌe nrair sin.   
\p
\v 6 Aok bian arki! Au uꞌuab anmatoom nok au baꞌe naiꞌ Apolos, nahuum on reꞌ au ꞌfee ꞌtopeꞌ he hi bisa minoniꞌ rais jes naꞌko kai, on nai: \it Ammoeꞌ mituin rasin reꞌ matuꞌi anbi Suur Akninuꞌ Uisneno nmees jah. Kais ammoeꞌ mituin bian antein\it*. Karu hi minoniꞌ rasi naan, hi kais ammapeis, ma mifeef koꞌu natuin hi mituin tuaf es, ma mkanaꞌpaar biak ein.  
\v 7 Onaim on mee? Hi maan hi tuam ein atoniꞌ ꞌtet-tetaꞌ, oo? Kaisaꞌ on naan! Fin areꞌ kanan saaꞌ-saaꞌ ein ok-okeꞌ reꞌ hi mtoup sin, hi mipein sin naꞌkon Uisneno. Onaim karu on naan, nansaaꞌ am es hi mpaas hi ꞌbaasm ein, nahuum on reꞌ hi mꞌusaha mmees-mees kiim?  
\v 8 Nahuum on reꞌ saaꞌ-saaꞌ ein ok-okeꞌ reꞌ hi mperluu sin, hi mipein sin een. On reꞌ hi amuꞌit amrair jen! Hi mmoeꞌ jom on reꞌ kaes koꞌu, on reꞌ uisf aan, ma hai ka mseroꞌ fa msaꞌ. Te kaah, Uisneno es reꞌ anfee saaꞌ-saaꞌ ein ok-okeꞌ reꞌ hi mperluu sin. Mes karu hi mjair usif batuur ate, of oniꞌ hai bisa mnaaꞌ aprenat mibu-bua mok ki, oo?   
\p
\v 9 Hai reꞌ ia, Uisneno anhaefan kai mnao meu mee-mee mbi pah-pinan ia, he mꞌeut ma mitoon meu tuaf-tuaf anmatoom nok Kristus. Mes neot es-neot es au utenab ꞌak of oniꞌ Uisneno anreun kai mhake mbi koit reꞌ-reꞌuf, nahuum on reꞌ atoin bui reꞌ anpao hukun aꞌmaten. Rarit In nfee neu too mfaun ein ok-okeꞌ anbin pah-pinan, ma In ameput sonaf neno tunan sin, he sin nkius ma nnonton kai.  
\v 10 Hi maꞌtain reuꞌf ein ki, aiꞌ! Anmuiꞌ tuaf naan ki nak, atoin ahinit, natuin hi arki mmafutuꞌ mbi Kristus. Mes sin naan kai, amonot rek-reko, natuin hai mjair Kristus Iin na. Sin nateenb ein nak, of oniꞌ hi arki reꞌ naan, maꞌtain reuꞌf ein ki. Mes hai arkai, aperot ma akrait aah. Of oniꞌ sin naikas ma ntunaꞌ naꞌrat-ratan ki. Mes sin ka nhormaat kai fa kreꞌo msaꞌ. Ro bainesiꞌ!  
\v 11 Antea oras ia msaꞌ, hai mnaben neu hai mimnaah ma mmeon. Hai tai-paekn ein nakroen reꞌun. Biak ein anbeos kai piut-piut. Hai mjair atoin atoes reꞌ ka nmuiꞌ fa umi.  
\v 12 Hai mhae mate mbi mepu meik hai ꞌniim ein kiim. Karu atoniꞌ naꞌuab rafuꞌ-rafuꞌ anmatoom nok kai, hai mitaah am mak, “Hai mtoit he Uisneno nmoeꞌ ma ntao rais reko neu ki.” Karu tuaf nasusab kai, hai mifeek he mhaek mibaar, maran ma msabaar aah.\x + \xo 4:12 \xt Haef ein sin Retaꞌ 18:3\x*  
\v 13 Karu atoniꞌ naꞌuab naꞌreꞌuf hai kaanm ein, hai mpiir maan ranan he mbaras sin meik uab reko ma maminaꞌ. Maski on naan amsaꞌ, atoniꞌ feꞌ naan kai on reꞌ skukuꞌ aiꞌ makrafuꞌ, reꞌ anꞌoemetab reꞌ he tait itpoirn aah ee.\x + \xo 4:13 \xt Atoin Ibranis 11:38\x*   
\p
\v 14 Au ꞌtui rasin reꞌ ia, ka neu fa he umaebaꞌ ki. Mes au ꞌroim he ukain ki, natuin au ꞌneek ki nahuum on reꞌ au aanh aa kuuk. Etun au utoon ki, he mtebi mfain mituin raan reko ma batuur.  
\v 15 Maski anmuiꞌ too nifun reꞌ naruruꞌ ranan neu ki anmatoom nok Kristus, mes suma au kuuk es reꞌ aꞌjair hi amaꞌ. Fin au reꞌ ia, es reꞌ utoon uhun-huun ꞌeu ki anmatoom nok Yesus Kristus In Rais Reko. Etun hi mpirsai meu Ne. Au ꞌmoeꞌ on naan, natuin au ꞌmafuut maꞌtaniꞌ ꞌok Ne.  
\v 16 Onaim au ꞌtoit ꞌeu ki he hi mituin mirek-rekoꞌ au ꞌhetaꞌ ma ꞌtopeꞌ.\x + \xo 4:16 \xt 1 Korintus 11:1, Filipi 3:17\x*   
\p
\v 17 Es naan ate, au ꞌreek ma ꞌsonuꞌ naiꞌ Timotius he nturun ma nbaab ki. Au ꞌneek ee nahuum on reꞌ au aanh aa kuuk. Au ꞌpirsai je, fin in nmoni nmafutu nbi hit Usiꞌ. In of anturun ma nbaab ki he namnaub ki, anmatoom nok au ꞌmonik. Au ꞌmoink ii on naan, natuin au ꞌmafuut ꞌok Kristus, reꞌ Uisneno ansoun Ee ntaam neem. Ma rasi naan humaꞌ meseꞌ on reꞌ au unoniꞌ msaꞌ ꞌeu too sraniꞌ sin reꞌ nabuan pukan-pukan anbin mee-mee.   
\p
\v 18 Anmuiꞌ tuaf naꞌko ki natenab am nak, au ka ꞌjair fa he ꞌeit ꞌeu naan. Es naan ate, sin naꞌnaeb ok.  
\v 19 Mes karu hit Usiꞌ nroim, ka ꞌroo fa ntein ate, au ꞌuum ꞌeu kota Korintus. Rarit au of uhiin ain, kar-karu atoin ein reꞌ ia suma nafeefn ahaa oo, aiꞌ batuur sin nmuꞌin kuasa!  
\v 20 Fin Uisneno naan, Usif reꞌ anmuiꞌ kuasa. Rarit Iin na ka npaek fa feef maminaꞌ he nafenaꞌ atoniꞌ in rais pirsait, mes sin npaek kuasa reꞌ batuur.  
\v 21 Rarit hi roim ein on mee? Karu au ꞌuum ate, au uꞌuab maꞌtaniꞌ ma ꞌfee hukun ꞌeu ki? Aiꞌ au ꞌuum ukriraꞌ rais manekat nok neek maꞌnuraꞌ?   
\c 5  
\s1 Anmuiꞌ tuaf et jemaaꞌt ii anmakoin  
\p
\v 1 Au ꞌneen nak, anmuiꞌ tuaf es et hi jemaꞌat naan, anmakoin. Te kaah, reꞌ in nmoeꞌ je naan, maufinu nneis naꞌko atoniꞌ reꞌ ka nahiin fa Uisneno. Fin in ntuup nok in aamf ee in fee muniꞌ.\x + \xo 5:1 \xt Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 22:30\x*  
\v 2 Mes hi beoꞌm ein ii kah een, nahuum on reꞌ hi jemaaꞌt ii reko kuun! Batuurn ii, hi ro he mimaeb om ma msuus. Tuaf on reꞌ naan, hi ro he mriuꞌ mipoitn ee nnao naꞌroo-ꞌroo!   
\p
\v 3 Maski hit makaꞌronaꞌ es nok es, mes au neek ii natua nabaar nok ki. Onaim au ufeek aꞌrair amaufinut naan in rasi, nahuum on reꞌ au ꞌbi ꞌain naan.  
\v 4 Au ꞌmuiꞌ hak he ufeek on naan, natuin Naiꞌ Yesus hit Usiꞌ, ma au reꞌ ia, In haef. Rarit hi ro he mtook mibua he mifeek rasi naan, meik Usiꞌ In kanan. Ma au neek ii nabua nok ki msaꞌ.  
\v 5 Rarit hi mnonaꞌ ma mfee tuaf naan meu niut reuꞌf ein sin aꞌnakat, he ꞌroo-ꞌroo te, tuaf reꞌ naan nait inporin rais maufinun reꞌ etan in nekan. Rarit karu hit Usiꞌ ankoen On anfain neem ate, In bisa nsoi nafetin tuaf naan naꞌko in saant ein.   
\p
\v 6 Ka reko fa karu hi mifeef! Kais amnikan mak, hit tseroꞌ raur teif aꞌkreoꞌ goah, he tasaeb uut anjair utunuꞌ no mes-meseꞌ. Raur teif naan on reꞌ atoniꞌ in maufinun. Rarit, karu hi mkoon ee he nmoeꞌ rais maufinu anbi hi sonam ma hi tnanam, of too sraniꞌ bian sin anmoꞌen maufinu msaꞌ!\x + \xo 5:6 \xt Galatia 5:9\x*  
\v 7 Amriuꞌ atoin maufinu naan naꞌko hi jemaꞌat, on reꞌ unuꞌ te, atoin Yahudis nait inporin raur teif ein ok-okeꞌ naꞌkon sin uimn ein he sin nabaarb ein bukae fesat Paska. Nok ranan naan, naꞌ hi bisa mfani mjair on reꞌ tuaf reꞌ ka nmuiꞌ fa sanat anbi in nekan antein. Hi ro he mjair on reꞌ naan. Unuꞌ te, sin nroro ꞌbib-kaes anaꞌ reꞌ ka nmuiꞌ fa sanat he nfee fuaꞌ-turuꞌ Paska. Namuni te, sin naꞌmaet Uisneno In Tuaf Akninuꞌ, he njari ꞌturuꞌ reꞌ nakninuꞌ hit nekak.\x + \xo 5:7 \xt Anpoin naꞌkon Pah Masir 12:5\x*  
\v 8 Unuꞌ te, atoin Yahudis sin nbukaen fesat Paska npaken utunuꞌ reꞌ ka npaek fa raur teif. Oras ia, hit on reꞌ utunuꞌ reꞌ ka npaek fa raur teif. Es naan ate, hit ro he tpafaꞌ ma tpanat hit tuak ii kuuk he kais atmoeꞌ rais maufiun ein, ma kais atmoeꞌ biak ein neek ein namenan. Hit ro he taꞌuab namneo piut-piut. Nok ranan naan, atoniꞌ niit nak, hit tmoeꞌ saaꞌ-saaꞌ ii tatuin hit nekak arekot.\x + \xo 5:8 \xt Anpoin naꞌkon Pah Masir 13:7, Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 16:3\x*   
\p
\v 9 Unuꞌ te, au ꞌtui ꞌiit surat ꞌak, “Kais amseor gom mok tuaf-tuaf reꞌ anmakoin nok tuaf reꞌ ka in fee ja fa, aiꞌ ka in moen ja fa.”  
\v 10 Au ka ꞌmuiꞌ fa sarit he hi kais amseor gom mok \it too mfaun ein ok-okeꞌ\it* nbi pah-pinan reꞌ ka ntae natuin fa Uisneno, aiꞌ atoin akomat, aiꞌ aputa-kriut reꞌ nputa-kriu naan atoniꞌ in bareꞌ, aiꞌ araut ein. Fin karu on naan ate, hi ro mbaits om miꞌko too mfaun ein ok-okeꞌ anbin pah-pinan.  
\v 11 Mes oras ia, reꞌ au uꞌuab ee naan, es reꞌ: hi kais amseor gom mok tuaf reꞌ nak in njair atoni sraniꞌ, te kaah, in amakonit, aiꞌ akomat, aiꞌ araut, aiꞌ naꞌuab naꞌreꞌuf atoniꞌ in kanan, aiꞌ amauf raru, aiꞌ aputa-kriut he ntoup naan biak ein sin baerꞌ ein. Hit kais atseor gok tok atoniꞌ human on reꞌ naan. Kais ambukae mibua mok sin amtein!   
\p
\v 12 Hi mmuiꞌ hak he mtai ma mnilei atoni sraniꞌ sin aꞌmoink ein. Mes au ka ꞌmuiꞌ fa hak he ufeek rasi ꞌeu tuaf reꞌ ka npirsai fa Uisneno.  
\v 13 Fin In kuun of es reꞌ nafeek rasi neu tuaf reꞌ ka npirsai Je fa. Mes hi kais amnikan Uisneno In Suur Akninuꞌ reꞌ matuꞌi mnak, “Tuaf reꞌ anteek in tuan anjair Uisneno Iin na, mes in nmoeꞌ rais maufinu piut-piut, amriuꞌ mipoitn ee, tua!”\x + \xo 5:13 \xt Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 13:5, Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 17:7, Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 19:19, Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 22:21,24, Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 24:7\x*   
\c 6  
\s1 Atoin apirsait kais ammatrakan meu afeek rasi mok aom-bian apirsait bian  
\p
\v 1 Karu tuaf asraint es anmakaꞌrasiꞌ nok tuaf asranit bian, nansaaꞌ am es hi mnao meu afeek rasi reꞌ ka nahiin fa Uisneno? Nansaaꞌ am es on naan? Reko nneis ambaiseun atoin apirsait ein, he sin es reꞌ nꞌurus hi rasi!  
\v 2 On reꞌ hi ka mihiin fa mmak, atoin apirsait ein reꞌ of nafeek rasi neu areꞌ too nbin pah-pinan ia. Onaim nansaaꞌ am es hi kiim ka mibeiꞌ fa he mꞌurus rais aanꞌ-anaꞌ?  
\v 3 Batuurn ii, hit es reꞌ he tafeek Uisneno In ameupt ein sonaf neno tunan sin rasin. Onaim ro tebes hi es reꞌ amꞌurus rasi nsuun-nsuun neno.  
\v 4 Saaꞌ antein, karu hi apirsait ammakaꞌrasiꞌ nok rais aanꞌ-aanꞌ ein, nansaaꞌ am es hi mpaek afeek rasi reꞌ atoni sraniꞌ sin ka nhormaat sin fa?   
\p
\v 5 Au he uꞌuab rasi piis es, reꞌ anmoeꞌ ki he hi ro he mmae mmaet. On mee? On reꞌ ka tiit tain fa tuaf es anbi hi sonam ma hi tnanam, reꞌ bisa nꞌurus nahiin hi rais aanꞌ-aanꞌ ein, on reꞌ rasi reꞌ anpoi ma nboor anbi hit aok-bian.  
\v 6 Mes apirsait es anheer neik in aon-bian apirsait neu afeek rasi! Te kaah, afeek rasi naan ka npirsai fa Uisneno!   
\p
\v 7 Naan ka batuur fa, oo? Nisan nain ki goen ate, karu hi mmatrakan es nok es. Reko nneis, amkonan ho aom-bian karu in nmoꞌen nsaan neu ko. Ma karu ho aom-bian apirsait nabaak naan ho baer es, maut he in npaar kuun bareꞌ naan!  
\v 8 Mes hi atoin apirsait es anmoꞌe nsaan neu in aon-bian. Ma tuaf es nabaak tuaf es. Te kaah, hi arki atoin apirsait ok-okeꞌ.   
\p
\v 9 Hi on reꞌ ka mihiin fa areꞌ rasin reꞌ ia! Te kaah, tuaf reꞌ ka nroim fa he nmoeꞌ rais amneot ma amnonot, ka neu fa he ntaam anjair Uisneno In nonot-asar sin. Kais amkonan hi tuam ein he mtoup rais poi, he hi misanab! Tuaf reꞌ nmakoin nok ka in fee ja fa, aiꞌ ka in moen ja fa, araut, amakaket, atoniꞌ nkoin atoniꞌ,  
\v 10 abakat, akomat, amauf raru, tuaf reꞌ ankanaꞌpaar es in kanan, aputa-kriut he ntoup naan tuaf es in bareꞌ. Fin tuaf-tuaf ein on reꞌ naan, ka neu fa he ntaam anjarin Uisneno Iin na!   
\p
\v 11 Te kaah, unuꞌ te, hi bian on reꞌ naan amsaꞌ! Mes Uisneno nsaok ma nnoes nain hi saant ein, ma In nakninuꞌ ki. Ma In nfei ranan amsaꞌ he hi bisa mireko mfain mok Ne. In nmoeꞌ areꞌ rasin naan, natuin hi mmafuut mok hit Usiꞌ Yesus Kristus, ma natuin hi mmafuut mok Uisneno In Asmanan amsaꞌ.   
\s1 Karu ho mpijaar ma mpairoir ho aom, naan nakriraꞌ rais hormaat neu Uisneno  
\p
\v 12 Au ꞌmuiꞌ hak he ꞌmoeꞌ areꞌ saaꞌ-saaꞌ. Mes areꞌ saaꞌ-saaꞌ reꞌ au ꞌroim he ꞌmoeꞌ sin naan, ka neu fa he njair reko neu kau. Rarit maski au ꞌmuiꞌ hak he ꞌmoeꞌ areꞌ saaꞌ-saaꞌ, mes au ka ꞌroim fa he rais reuꞌf ii in kuasan naꞌnaaꞌ kau.\x + \xo 6:12 \xt 1 Korintus 10:23\x*  
\v 13 Aꞌtopeꞌ es, es reꞌ anmuiꞌ tuaf nak, “Amnaaht ii nperluu taif, ma taif anperluu mnahat.” Mes mimnau, fin Uisneno of nareuꞌ nain sin nua sin.  
\p Aꞌtopeꞌ bian antein, hit ka tpaek fa hit aok ii he tmakoin tok bifee reꞌ ka hit fee ja fa, aiꞌ atoniꞌ reꞌ ka hit moen ja fa. Hit tpaek hit aok ii he hit bisa tmeup teu hit Usiꞌ. Ma hit Usiꞌ In es reꞌ anpijaar ma npairoir hit aok.  
\v 14 Oras hit Usiꞌ Yesus anmaet, Uisneno es reꞌ namonib nafainꞌ Ee. Onaim karu hit tmate trair, In anmuiꞌ kuasa he namonib nafaniꞌ kit amsaꞌ.   
\p
\v 15 Hi aom ein anjarin Kristus Iin na, nahuum on reꞌ hi mjair biaf miꞌko Kristus In aon. Hi of mihini mrair rasi naan! Onaim karu au ꞌpaek Kristus In aon, ma ꞌnao ꞌseor goe ꞌok bifee aꞌhakeꞌ, naan on mee? Kaisaꞌ! Fin rasi naan, ka pantas fa!  
\v 16 Hi of mihini mrair, karu atoniꞌ ntuup nok bifee aꞌhakeꞌ on reꞌ naan, sin nua sin nmafutu njarin meseꞌ. Fin matuꞌi et Suur Akninuꞌ mnak, “Sin nua sin nmafutun njarin meseꞌ.”\x + \xo 6:16 \xt Retaꞌ Ahun-hunut 2:24\x*  
\v 17 Mes tuaf reꞌ anmoin nekaf meseꞌ nok hit Usiꞌ, anjair meseꞌ nok Ne, nahuum on reꞌ sin nua sin anmafutun nok asmanaf meseꞌ.   
\p
\v 18 Karu ho mupein mainuan he mmakoin mok bifee reꞌ ka ho fee ja fa, aiꞌ atoniꞌ reꞌ ka ho moen ja fa, muꞌrobaꞌ ho tuam aan muꞌko rasi naan! Amoeꞌ sanat humaꞌ-humaꞌ es reꞌ nareuꞌ sin tuak ein kuuk, ma nareuꞌ biak ein imsaꞌ. Mes tuaf reꞌ naꞌhakeꞌ naan, nareuꞌ kuun in aon.  
\v 19 Ho aom aan nahuum on reꞌ uim onen neu Uisneno In Asmanan. In Asmanan naan es reꞌ anmoin et hi neekm ein, fin Uisneno kuun es reꞌ anfee In Asmanan neu ki. Es naan ate, hi kiim ka mmuiꞌ fa hak amtein, he mjair usif meu es-es ate in aon aan kuun. Mes nansaaꞌ am es hi mmoin on reꞌ ka mihiin fa areꞌ rasin reꞌ ia?\x + \xo 6:19 \xt 1 Korintus 3:16, 2 Korintus 6:16\x*  
\v 20 Kristus ansoi naan ki neik baen maꞌoos reꞌuf. Rarit hi ro he mmoin ma mhormaat hi aom ein kiim, he mikriraꞌ am mak, hi mhormaat Uisneno.   
\c 7  
\s1 Rasi anmatoom nok fee-mone sin  
\p
\v 1 Oras ia, au he ꞌtui anmatoom nok areꞌ rasi reꞌ hi mitanan sin imbi hi surat am mak, “On mee? Reko nneis atoin ii, kais ansao, oo?”   
\p
\v 2 On nai: natuin anmuiꞌ mainuan fani-fani he tuaf bisa nmoufu nbi rasi ꞌbuꞌuf amreꞌut, es naan ate, reko nneis atoin es ansao in fee ja kuun. On naan amsaꞌ, bifee jes ansao in moen ja kuun.   
\p
\v 3 Atoin mafeꞌe ki! Kais ampenan ho fee jan in hak he ntuup nabua nok ko. Ma bifee mamoneꞌ ki! Kais ampenan ho moen jan in hak he ntuup nabua nok ko.  
\v 4 Fin bifee mamoen ein annonaꞌ nrair sin aok ein anjarin sin moenk ein sin aꞌmuiꞌk ein. Ma atoin mafeꞌe annonaꞌ nrair sin aok ein anjarin sin feek ein sin aꞌmuiꞌk ein.  
\v 5 Onaim hi kais ammararaꞌkoit, fin hi nua ki ammuiꞌ hak! Onaim karu hi he mꞌonen, ma ka mroim fa he mitenab meu rasi bian, bisa mtahan hi tuam ein akreꞌo, he kais amtuup mibua mbi oors es. Asar fee-mone ki miꞌuab rek-reko nahuun feꞌ, ma hi mꞌakoor. Karu oras onen naan oekꞌ een, reko nneis hi nua ki mibua mfain rabah. Fin karu ka on fa naan ate, ampaant om! Fin niut reuꞌf ein sin aꞌnaakt ee, naꞌokiꞌ tuaf ate rabah, neu tuaf-tuaf reꞌ ka nabeiꞌ fa he ntahan in tuan aa kuun.  
\v 6 Rasi reꞌ ia, au suma ꞌfee je utuin au penit, ka Uisneno In atoorn aa fa.  
\v 7 Utuin au tenab, reko nneis kais amsao, on reꞌ au reꞌ ka ꞌsao fa. Mes Uisneno nfee mahinif ma manoef ansuun tuaf, natai nok tuaf naan. Rarit bian In nkonan sin he nmatsaon. Ma bian In ka nkonan sin fa he nmatsaon.   
\p
\v 8 Au he utoon ꞌeu atoin munif ma bifee munif reꞌ ka nsaon fa feꞌ, ma ꞌeu baun bifee ngguin ꞌak, reko nneis hi kais amsao, on reꞌ au reꞌ ka ꞌsao fa.  
\v 9 Mes karu ka bisa mtahan maan fa hi tuam ein aan, reko nneis amsao. Reko nneis amsao, fin karu kaah fa te, ho snaas reuꞌf ee of naah nafaniꞌ ko.   
\p
\v 10 Rasi reꞌ ia ka naꞌko kau fa, tua. Fin au he utoon saaꞌ reꞌ hit Usiꞌ naprenat anrair neu amatsaos ein am nak, bifee mamoneꞌ ka nabeiꞌ fa he nporin nain in mone.  
\v 11 Mes, karu in nporin in mone, in kais ansao ntein. Reko nneis, in ntebi nfain ma naraem on nok in mone. On naan amsaꞌ, atoin mafeꞌe ka nabeiꞌ fa he mporin in fee.\x + \xo 7:11 \xt Naiꞌ Mateos 5:32, 19:9, Naiꞌ Markus 10:11-12, Naiꞌ Lukas 16:18\x*   
\p
\v 12 Rasi reꞌ ia naꞌko kau, ka naꞌko fa hit Usiꞌ. ꞌEu tuaf bian sin, au he uꞌuab on nai: karu atoin asraint ii in fee je ka npirsai fa Kristus te, in kais anporin bifee reꞌ in nsao naan ee naan, karu bifee saꞌo naan anroim he nmoin naꞌkiiꞌ nok ne piut.  
\v 13 On naan amsaꞌ, karu anmuiꞌ bifee mamoneꞌ, reꞌ in moen je ka npirsai fa Kristus te, in kais anporin atoniꞌ reꞌ ansao naan ee naan, karu atoin saꞌo naan anroim he nmoin naꞌkiiꞌ nok ne piut.  
\v 14 Fin atoin saꞌo reꞌ ka npirsai fa Uisneno kninuꞌ msaꞌ, natuin in nmafuut nok in fee. Ma bifee saꞌo reꞌ ka npirsai fa Uisneno kninuꞌ msaꞌ, natuin in nmafuut nok in mone. Karu kaah fa te, sin aanh ein ka kniunꞌ ein fa. Mes nok ranan ia, sin ntoupu nrair marak akninuꞌ anbi Uisneno In human ma In matan.  
\v 15 Mes karu anmuiꞌ atoin saꞌo aiꞌ bifee saꞌo reꞌ ka npirsai fa Uisneno, reꞌ nporin nain in fee aiꞌ in mone apirsait ate, mkonan sin. Rarit atoin saꞌo aiꞌ bifee saꞌo reꞌ anpirsain neun Uisneno, ka nmafutuꞌ ntein fa on reꞌ naan. Fin Uisneno noꞌen ma nnapen ki, he mjair Iin na, he hi bisa mmoin nok mamut, rameꞌ es nok es, ma taininaꞌ.  
\v 16 Bifee mamoen ein reꞌ apirsait ein! Ho of oniꞌ bisa msoi mufetin ho mone. Of oniꞌ ka bisa fa. Atoin mafeꞌe reꞌ apirsait ein! Ho of oniꞌ bisa msoi mufetin ho fee. Of oniꞌ ka bisa fa msaꞌ. Hi ka mihiin fa namneo, tua.   
\s1 Mituin mirek-rekoꞌ Uisneno In Raan Aꞌhonis  
\p
\v 17 Maski on naan amsaꞌ, mes ansuun-suun tuaf in aꞌtokon ma in aꞌhaken on mee-on mee msaꞌ, oras Uisneno noꞌen naan ki mjair Iin na te, ammoin piut on reꞌ naan nai. Kais miꞌbaniꞌ mteinꞌ ee, fin Uisneno es reꞌ anꞌator anrair je on reꞌ naan. Au unoniꞌ ꞌeu jemaaꞌt ein ok-okeꞌ, atoran reꞌ ia.   
\p
\v 18 On reꞌ hi miꞌheriꞌ miit he mikriraꞌ mmak, hi atoin Yahudis, namuni te naꞌ hi mneen Uisneno noꞌen ki te, kais misuan aꞌheriꞌ naan. Ma atoniꞌ reꞌ ka naꞌheriꞌ fa, oras anneen Uisneno noꞌen sin anjarin Iin na te, kais miꞌheriꞌ he njair tanar nak, sin njarin nrarin Uisneno Iin na.  
\v 19 Karu miꞌheriꞌ miit ate, naan ka maꞌosaꞌ fa. Ma karu ka miꞌheriꞌ fa te, naan ka maꞌosaꞌ fa msaꞌ. Reꞌ maꞌosaꞌ es reꞌ: hit tmoeꞌ tatuin Uisneno In apreent ein.  
\v 20 Oras Uisneno anpiir ma nbetis naan ki mjair Iin na, In ka nreun ki fa he miꞌheriꞌ aiꞌ ka maꞌheriꞌ fa. Onaim maut he hi mibaar on reꞌ naan, tua.   
\p
\v 21 Au ꞌfee ꞌteniꞌ aꞌtopeꞌ es antein. Karu ho mjair atoniꞌ in ate oras Uisneno noꞌen ko te, ho mubaar on reꞌ naan amsaꞌ, ka saaꞌ-saaꞌ fa. Mes on reꞌ ho bisa mjair tuaf reꞌ napein fetin naꞌko ate, amjair on reꞌ naan nai! Karu ka bisa fa he mupein fetin muꞌko ate, ka saaꞌ-saaꞌ fa msaꞌ.  
\v 22 Fin oras Uisneno noꞌen ate he njair Iin ja, ate naan anjair atoni frei reꞌ anmeup neu in Usin et baer aꞌratas. Ma oras atoni frei jes he njair Uisneno Iin ja, atoniꞌ naan anjair Kristus In aan renuꞌ-aan rekaꞌ.  
\v 23 Kristus anbaen nafeek anrair ki neik baen maꞌoos reꞌuf! Onaim hi kais amjair ate meu tuaf bian.   
\p
\v 24 Aok-bian manekat arki! Oras Uisneno noꞌen ma nnapen ki mjair Iin na, hi ꞌtokom ma hi ꞌhakem on mee-on mee te, maut he on reꞌ naan nai. Kais miꞌbaniꞌ mteinꞌ ee. No maut nai on reꞌ naan, neu Uisneno.   
\s1 Rasi anmatoom nok ka amatsaos ein fa  
\p
\v 25 Hi mitaan kau anmatoom nok tuaf-tuaf reꞌ ka ntuup-tuup niit fa he nseor gon nok bifee aiꞌ atoniꞌ. Uisneno ka natoon fa neu kau anmatoom nok rasi naan. Mes hi bisa mpirsai saaꞌ reꞌ au uꞌuab ee ia, natuin Uisneno nakriraꞌ ma naruruꞌ In rais kasian ee neu kau. Au teenb ii on nai:  
\v 26 Oras ia hit tapein haꞌmuꞌit humaꞌ-humaꞌ. Onaim karu atoniꞌ on mee-on mee te, maut he in on reꞌ naan nai. Au sairt ii on nai:  
\v 27 Karu ho msao ma mmafutub ho tuam aan mok ho fee jan ate, kais ampoirn ee. Karu ho ka mmafuut fa heen mok ho fee jan antein ate, kais maim he msao mtein.  
\v 28 Mes karu ho mjair he msao msaꞌ, nana ka nsaan fa. Ma karu anmuiꞌ bifee reꞌ ka ntuup-tuup niit fa feꞌ nok atoniꞌ rarit ansao, in ka nsaan fa. Mes mimnau, fin amatsaos ii of napein susat humaꞌ-humaꞌ anbi pah-pinan ia. Au sairt ii he hi kais amsuus on naan.   
\p
\v 29 Aok-bian manekat arki! Utuin au teenb ii te, on nai: oors ii npaumaak een, ma neon amsoupt ii npaumaak een. Atoin mafeꞌe, in kais natenab ma nakeo naan ahaa in fee jan kuun, mes in ro he natenab ma nakeo Uisneno msaꞌ.  
\v 30 On naan amsaꞌ, karu anmuiꞌ tuaf ankuur ma nkae, reko nneis in nhaꞌtain in tuan he kais ankae, he in naꞌbeiꞌ he natenab ma nakeo Uisneno. On naan amsaꞌ, karu anmuiꞌ tuaf reꞌ neekn ee nmariin, reko nneis in nmoeꞌ in tuan ee he kais on reꞌ naan, he in bisa natenab ma nakeo Uisneno. Karu anmuiꞌ tuaf ansoos naꞌbeiꞌ bareꞌ, reko nneis in nmoin on reꞌ tuaf reꞌ anmaꞌmuiꞌ, he in bisa natenab ma nakeo nahiin Uisneno.  
\v 31 Karu anmuiꞌ tuaf anpaek bareꞌ naꞌko pah-pinan ia, reko nneis in nmoeꞌ in tuan ee nahuum on reꞌ tuaf reꞌ ka nakfiirt on fa neu pah-pinan ia in baerꞌ ein, maut he in natenab ma nakeo nahiin Uisneno. Natuin pah-pinan ia in ranan of namneuk nain.   
\p
\v 32 Au ꞌroim he kais hi teenb ein anꞌainuan ok. Fin tuaf reꞌ ka nsao fa naan, in npaek oras mainuan anneis he natenab ma nakeo nahiin Uisneno In romin. Es naan ate, in bisa naim ranan he nmeup he nharineb Uisneno In nekan.  
\v 33-34 Mes reꞌ anmatsao nrair, ro he nahiin ma nakeo pah-pinan ia in romin amsaꞌ. In nroim he nahiin ma nakeo Uisneno In roimn ee, mes in ro he naim ranan he nharineb in fee je msaꞌ. Naan anmoeꞌ in teenb ee nbaits on neu-mneem.  
\p On naan amsaꞌ bifee reꞌ ka nmatsao ntein fa, ma bifee reꞌ ka nsao niit fa. Sin nahiin ma nakeo Uisneno In romin, he sin bisa nakniunꞌ ein anbin sin neek ein ma sin aok ein. Mes bifee amatsaos ii, in neek ee nbaits on neu-mneem. Fin in nroim he nahiin ma nakeo Uisneno In romin, mes in ro he naim ranan he nharineb in moen je msaꞌ.  
\v 35 Au utoon areꞌ rasin reꞌ ia ꞌeu ki, he hi mipein in arekon. Ma au ka ꞌroim fa he ꞌekaꞌ ki. Au roimk ii, hi mmoeꞌ rais reko, mihiin ma mikeo Uisneno In romin, he hi teenb ein kais anbaits ok.   
\p
\v 36 Karu atoin ii anmuꞌi frei reꞌ in toon anmoin naan ii nanokab he nsao goe, maut he in nsao. Saaꞌ antein atoniꞌ naan ka bisa ntahan naan fa in tuan. Sin ka nsanan fa saaꞌ-saaꞌ on naan. Kais amfeꞌ-feꞌen sin piut, rarit namuni te, atoniꞌ naan anmoeꞌ rais reꞌuf.  
\v 37 Mes karu in bisa ntahan naꞌbeiꞌ in tuan, in kais nanapaꞌ in tuan ee he nsao. Fin in nahiin neu in he nmoeꞌ saaꞌ. Maut he in naran ma ntahan aꞌroo reko msaꞌ.  
\v 38 Onaim atoniꞌ reꞌ ansao in afrei, naan reko. Ma reꞌ ka nsao fa naan, reko nneisi ntein.   
\s1 Rasi anmatoom nok baun bifee ngguin  
\p
\v 39 Bifee mamoneꞌ, ro mafutuꞌ ma naꞌkiiꞌ nok in mone tar antea in nmaet. Mes karu in moen je nmate nrari te, in bole nsao ntein, asar in mone naan, apirsait neu Kristus amsaꞌ.  
\v 40 Utuin au penit, banuꞌ naan in nꞌua reko nneis karu in ka nsao ntein fa. Au utenab ꞌak fainekat ia naꞌko Uisneno In Asmanan reꞌ nok kau.   
\c 8  
\s1 Rasi anmatoom nok mnahat reꞌ anpaek sin he nfuan  
\r (Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 4:35,39, Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 6:4)  
\p
\v 1 Oras ia au he uꞌuab anmatoom nok sisi reꞌ atoniꞌ npaek je he nfua. Hit arkit tahiin rasi mfaun een, anmatoom nok rasin reꞌ ia. In raisn ii, karu atoniꞌ nahini mfaun, in bisa nabeoꞌ, fin in natenab nak in nahini nneis naꞌko biak ein. Reko nneis, hit tmaneek-neek tok biak ein kuuk. Fin naan es reꞌ anmoeꞌ areꞌ tuaf ein ok-okeꞌ anjarin maꞌtaniꞌ ma bisa ntahan aꞌroo.   
\p
\v 2 Karu anmuiꞌ tuaf naan in tuan ee nak, in ahinit anbi areꞌ kanan rasi, naan nakriraꞌ ma naruruꞌ mnak, in mahinin naan ka namtiis fa feꞌ.  
\v 3 Mes karu anmuiꞌ tuaf reꞌ nneek Uisneno, Uisneno nahini nrair je. Naan es reꞌ pentiing.   
\p
\v 4 Onaim karu atoniꞌ nbukae sisi reꞌ anpaek niit ee he nfua, hit arkit tahiin tak, baer fuat ein anbin pah-pinan ia, ka Uisneno batuur fa. Fin hit tahiin tak, “Suma anmuꞌi haa Uisneno meseꞌ es reꞌ batuur.” ma “areꞌ baer fuat ein reꞌ atoniꞌ naꞌbesan neu sin, ka maꞌosaꞌ ma maꞌotaꞌ fa.”  
\v 5 Anmuiꞌ bareꞌ mfaun et neon goe tnanan ma pah-pinan reꞌ atoniꞌ anteek sin im nak, ‘usiꞌ’.   
\q1
\v 6 Mes neu hit arkit, Uisneno suma meesꞌ aah.  
\q2 In reꞌ naan, hit Amaꞌ.  
\q1 Areꞌ saaꞌ-saaꞌ ii naꞌuun ma naꞌbaꞌan naꞌko Ne.  
\q2 Hit tmoeꞌ areꞌ saaꞌ-saaꞌ ii teu Ne.  
\q1 Ma hit Usiꞌ, suma meesꞌ aah.  
\q2 Es reꞌ, Yesus Kristus.  
\q1 Uisneno npaek Naiꞌ Yesus,  
\q2 oras In nmoeꞌ areꞌ saaꞌ-saaꞌ ii.  
\q1 Ma hit tmoin,  
\q2 natuin Naiꞌ Yesus es reꞌ anfee kit aꞌmonif.   
\p
\v 7 Mes anmuiꞌ tuaf reꞌ ka nahiin fa rasin naan. Sin feꞌ natenab piut-piut anmatoom nok baer fuat ein, nahuum on reꞌ saaꞌ reꞌ sin natenab niit ee oras unuꞌ. Etun ansuun oras sin nbukae sisi reꞌ atoniꞌ npaek je he nfua, sin natenab am nak, “Bukaet reꞌ ia, anjari nrair fuaꞌ-turuꞌ he nfuan! Karu au uah mnaaht ein reꞌ ia, au feꞌe mafuut ꞌok rais maufinun!” Onaim rasi naan nareuꞌ sin teenb ein, tar antea sin ka bisa fa he nateenb ein namnoon ma namneo nteinꞌ ein, natuin sin neek ein anꞌoren ma nakrait ein.  
\v 8 In raisn ii saaꞌ? Bukaet ii ka bisa neik kit fa he tbaiseun Uisneno, aiꞌ? Karu ka tbukae fa te, hit ka tmaufiun fa. Ma karu tbukae te, ka nmoeꞌ kit fa tjair atoin reko, aiꞌ?   
\p
\v 9 Mes ampaant om! Maski ho mmuiꞌ hak he mmoeꞌ rasi piis es, rasi naan ka neu fa he njair reko neu ko. Karu anmuiꞌ ho aom-bian apirsait es, reꞌ in neekn ee nꞌoer, karu in niit ko mmoeꞌ moꞌet naan, rarit in nastuun anbi naa te, naan ka reko fa!  
\v 10 Ho muhini mrair kuum, rasi pisaꞌ naan, ka njair fa saaꞌ-saaꞌ. Mes karu aok-bian apirsait ein reꞌ ao akrait ein ankius niit ko mtook ma mbukae mbi uim fuat, sin of nateenb ein saaꞌ? In of natenab nak, tbukae mnaah fuat amsaꞌ ka ntaam fa rasi neu ne ntein, maski sin npaek bukaet ein naan he nfuan.  
\v 11 Ho muhini mrair rasi mfaun. Mes karu ho mmoeꞌ on naan, ho mureuꞌ tuaf neek aꞌoert ein. Ma tuaf naan ho aom-bian apirsait. Kristus anmaet neu ne msaꞌ ate!  
\v 12 Reko nneis mitenab on nai: karu ho mmoeꞌ ho aom-bian reꞌ neek ein anꞌoren he nmoꞌen rasi piis es, reꞌ sin naan ee neu nsaan, ho es reꞌ mmoeꞌ sanat meu sin. Ma ho mmoeꞌ sanat meu Kristus amsaꞌ.  
\v 13 Onaim karu au uah amnahat reꞌ anmoeꞌ au aok-bian apirsait ein anmoufu nbin sanat, reko nneis au kais ꞌeuk sisi ma ꞌuah amnahat human on reꞌ naan. Maski tar antea nabar-baar amsaꞌ, kaisaꞌ, tua! Fin au ka ꞌroim fa he sin nmoufun nbin sanat.   
\c 9  
\s1 Oras Uisneno nreek haefan Iin na, In nfeen sin hak ma kuasa  
\p
\v 1 Kais mitenab am mak, au ka ꞌmuiꞌ fa hak he ꞌtui on nai ꞌeu ki. Fin Uisneno anhaef kau ꞌnao ꞌeut ma utoon anmatoom nok Ne. Unuꞌ te, au ꞌiit Naiꞌ Yesus, hit Usiꞌ. Au ꞌmafuut piut ꞌok Ne, rarit hi arki ok-okeꞌ ampirsai Je, natuin au ꞌmeupk aan.  
\v 2 Maski tuaf bian sin ka ntoup kau fa ꞌjair Uisneno In haef, mes hi mihini mrari mmak, Uisneno nhaef kau he utoon In beno ꞌeu ki. Karu hi mroim he maim bukti te, mkius kiim hi ꞌtokom ma hi ꞌhakem. Fin hi arki mmafutuꞌ feꞌ mok hit Usiꞌ.   
\p
\v 3 Au he utaah ꞌeu tuaf-tuaf reꞌ nasaeb kau sanat, on nai:  
\v 4 Kais-kaisaꞌ hi mitenab mak, au ꞌok naiꞌ Barnabas ka mmuiꞌ fa hak he mtoup bukaet miꞌko tuaf-tuaf reꞌ hai minoniꞌ sin.  
\v 5 Kais-kaisaꞌ hi mitenab mak, hai ka mmuiꞌ fa hak he msao bifee Kristen, reꞌ bisa nokan he ntuthae kai nbin bare bian. Te kaah, Uisneno In haef bian sin, nok sin feek ein. Naiꞌ Yesus In oirf ein on naan amsaꞌ. Naiꞌ Petrus anmoeꞌ kuun on naan amsaꞌ!\f + \fr 9:5 \ft Suur Akninuꞌ uab Yunani ntui mnak, ‘Kefas’. Kefas naan, naiꞌ Petrus in kanan es.\f*  
\v 6 Kais-kaisaꞌ hi mitenab mak, suma au ꞌok naiꞌ Barnabas ammees jaah, es reꞌ mmeup he maim roit, he hai bisa mmoin ma minoniꞌ biak ein.  
\v 7 Hi teenb ein naan, in aꞌsuikn ii saaꞌ? Amkius kiim soraurs ein. Sin kais ansosan bukaet ma pake. Amkius kiim ameput anbi pooꞌ anggur. Ka tiit fa es, reꞌ antaar ee mnak, “Ho kais muah hau fua anggur sin!” Amkius kiim atuuks ein. In nmuiꞌ hak he naes susu naꞌko ꞌbib-kasen reꞌ in natuuk sin.   
\p
\v 8 Au ka uꞌuab fa on naan, utuin au mansian biasa ia in teenb aa kuun. Fin Uisneno In Atoorn ein natoon rasi humaꞌ meseꞌ on reꞌ naan amsaꞌ.  
\v 9 Anbi kaꞌo Musa in Atoran matuꞌi mnak, “Oras bijae je anteir makaꞌ he nbaits ee naꞌko in asrakon, kais amfuut miꞌtemeb in fefan he in ka bisa naah fa.” Kais-kaisaꞌ hi mitenab mak, Uisneno nroim he bijae je nmees bisa naah.\x + \xo 9:9 \xt Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 25:4, 1 Naiꞌ Timotius 5:18\x*  
\v 10-11 Kaah fa, tua! In naꞌuab nak he nkius kai msaꞌ! Fin matuꞌi mnak, “Abanit afu ma tuaf reꞌ nbetis maak maꞌpuniꞌ naꞌko srakon, oras sin nmepun sin nahinin nak, sin of napenin sin sapaak ein.” On naan amsaꞌ, reko nneis karu haef atoniꞌ Kristen sin bisa ntoup sin sapaak ein, naꞌkon sin meupk ein sin aafk ein. Fin oras hai minoniꞌ ki areꞌ kanan rasi naꞌko Uisneno In Asmanan, naan nahuum on reꞌ atoin tani tuaf es anseen. Onaim oras hai minoniꞌ mrair ki te, ka saaꞌ-saaꞌ fa karu hai mtoup bukaet aiꞌ saaꞌ-saaꞌ miꞌko ki. Fin reꞌ naan, ro pantas!\x + \xo 9:10-11 \xt Roma 15:27\x*  
\v 12 Tuaf sonaꞌ reꞌ nanoniꞌ ki, anmuiꞌ hak he ntoup bukaet ma bareꞌ bian naꞌko ki, aiꞌ? Rarit, karu hai te, on mee? Hai hak ii anneis naꞌko sin!  
\p Mes hi mihini mrair. Hai ka mpaek miit fa hai hak he miꞌtuiꞌ on naan. Hai maran ma mtahan ambi areꞌ kanan rasi, he kais amtao ekat meu ki. Fin nok ranan naan, hi mroim he mneen ma mitniin Kristus In Rais Reko reꞌ hai mireet Ee meu ki.  
\v 13 Mitenab miit! Aꞌnaak rais pirsait ein, reꞌ antuthaen etan atoin Yahudis sin Uim Onen Uuf, sin nmonin naꞌkon fuaꞌ-turuꞌ reꞌ atoniꞌ nataam sin. Ma tuaf reꞌ antuthae nbi mei fuat, sin bisa nekun sisi naꞌko muꞌit reꞌ tuaf nataam sin.\x + \xo 9:13 \xt Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 18:1\x*  
\v 14 On naan amsaꞌ, Uisneno anbaꞌan nak, tuaf reꞌ nmeup he nanaob Rais Reko, sin bisa nmonin naꞌkon sin mepun naan in afan. Naan es reꞌ batuur.\x + \xo 9:14 \xt Naiꞌ Mateos 10:10, Naiꞌ Lukas 10:7\x*   
\p
\v 15 Maski au ꞌmuiꞌ hak he ꞌmoin on reꞌ naan, mes au ka ꞌroim fa he ꞌmoeꞌ on reꞌ naan. Au ka ꞌtui fa surat ia, nok sarit ꞌak he hi msonuꞌ ma mfee kau bareꞌ. Au ꞌtuthae ki ꞌroo goen, ma ka ꞌtoit ꞌiit fa saaꞌ-saaꞌ uꞌko ki. Onaim reko nneis au ꞌmaet, he atoniꞌ kais natenab nak au ꞌmurai ꞌtoit ma ꞌtoroꞌ.  
\v 16 Maski au utoon atoniꞌ piut anmatoom nok Uisneno In Rais Reko, mes naan ka njair fa ꞌsukif he au bisa uꞌuab beꞌo. Au ro he utoon ꞌeu tuaf anmatoom nok Uisneno, fin Uisneno es anreek kau on naan. Karu au ka ꞌmoeꞌ utuin fa au mepu on naan, au ꞌsuus ma ꞌmeiꞌ ꞌiis ok! Fin au of upein hukun.  
\v 17 Karu au unaob mepu ia suma \it natuin\it* au roimk ii kuuk, bareꞌ reꞌ au upein je naan, nahuum on reꞌ ameput antoup in kai. Mes karu au unaob mepu ia \it natuin\it* Uisneno anreek kau, naan aꞌtetaꞌ. Fin In npirsai kau, he ꞌpanat In baer maꞌosaꞌ.  
\v 18 Onaim karu on naan, au upein upan ma paꞌe saaꞌ? Au ka ꞌperluu fa he ꞌtoup kai! Au utoon Uisneno In Rais Reko, ma ka ꞌtoit fa saaꞌ-saaꞌ. Naan es reꞌ neik rais puas neu kau, tua. Ma rais puas naan, nahuum on reꞌ au upein upan ma paꞌe. Onaim au ꞌmuiꞌ hak amfaun on reꞌ tuaf reꞌ in meup goe es reꞌ natoon Rais Reko, mes au kuuk ka ꞌroim fa he ꞌpaek areꞌ au hak ein naan, tua.   
\p
\v 19 Au reꞌ ia, tuaf reꞌ aꞌator kuuk au tuak utuin au romik. Atoniꞌ ka nmuiꞌ fa hak he nreun kau he ꞌmeup ia, aiꞌ, ꞌmeup nee. Maski on naan amsaꞌ, mes au ꞌmoeꞌ au tuak ii on reꞌ ate, he tuaf-tuaf anmuiꞌ hak he nreun ma naprenat kau. Nok ranan naan, au bisa ꞌturun ma ꞌbaab too mfaun antein he sin naran ma ntahan natuin Uisneno.  
\v 20 Onaim karu au ubua ꞌok atoin Yahudis, au ꞌmoeꞌ au tuak ii on reꞌ atoin Yahudis, he ꞌturun ma ꞌbaab atoin Yahudis he sin nahiin Uisneno. Karu au ubua ꞌok atoniꞌ reꞌ nnaaꞌ naheran Uisneno In Atoran, au ꞌmoeꞌ utuin Uisneno In Atoran, he au bisa ꞌturun ma ꞌbaab sin imsaꞌ he nahiin Uisneno, (maski au uhiin ꞌak, tmoeꞌ tatuin Atoran naan ka bisa fa tareko tfain tok Uisneno).  
\v 21 Karu au ubua ꞌok tuaf reꞌ ka nahiin fa Uisneno In Atoran, au ꞌjair on reꞌ sin, he ꞌeik sin antaam anjarin Uisneno Iin na. (Au ka ufetin ꞌain fa Uisneno In Atoran reꞌ In nasanut sin nanete npeoꞌ kaꞌo Musa, mes oras ia au ꞌmoni ꞌpaek Kristus In Atoran.)\x + \xo 9:21 \xt Naiꞌ Mateos 22:34-40, Naiꞌ Markus 12:28-34, Naiꞌ Lukas 10:25-28, 1 Korintus 13:1-8\x*  
\v 22 ꞌEu tuaf reꞌ neekn ee nꞌoer, au ꞌmoeꞌ au tuak ii on reꞌ au neek ii anꞌore msaꞌ, he au bisa ꞌfuriꞌ sin he sin npaumaak Uisneno. ꞌEu areꞌ too mfaun ein, au ꞌmoeꞌ au tuak ii on reꞌ sin, he on mee-on mee msaꞌ, au bisa ꞌturun he ꞌsoi ufetin ꞌaan bian.  
\v 23 Au ꞌmoeꞌ areꞌ rasin reꞌ ia, maut he areꞌ tuaf-tuaf bisa npirsai Uisneno In Rais Reko. Nok ranan naan, hit bisa tapein sapaaf anbi areꞌ rais arekot reꞌ Uisneno nroim he nfee sin neu kit.   
\p
\v 24 Au ꞌfee ꞌtopeꞌ uꞌko amnaenat. Tuaf namfau nok naenan, mes reꞌ antaam nahuun gui, meseꞌ. Onaim hi arki ok-okeꞌ ro he maen miheer, he mjair tuaf-tuaf ahunut meu Uisneno.  
\v 25 Areꞌ amnokat anbi lomba ro he teb-tebe nmoeꞌ natuin ahaa saaꞌ reꞌ in anoin ee natoon. Batuur, aa oo? Sin anmepun maꞌtaniꞌ on naan, he suma napenin aꞌpiru ꞌnakaf reꞌ of namnene haa. Mes karu hit, hit tmeup he tapein upan ma paꞌe reꞌ ntahan tar antea nabar-baar.  
\v 26 Onaim au ka ꞌaen fa tafiꞌ-tafiꞌ. Mes au ꞌusaha maꞌtaniꞌ he ꞌaen umneo goah tar aꞌtea fenis. Karu tataib kau tok amatufus, au ka ꞌtuuf fa anin, mes au ꞌtuuf uꞌtoom.  
\v 27 Au ꞌmoeꞌ areꞌ saaꞌ-saaꞌ ꞌok maꞌtaniꞌ, ma au ꞌator au aok ii fani-fani he au ꞌbisa ꞌtahan piut. Fin ka reko fa karu au utoon ꞌeu tuaf bian anmatoom nok Uisneno, mes au kuuk aꞌtanhai atoran, rarit Uisneno napoin kau naꞌko ꞌbaꞌet.   
\c 10  
\s1 Ampaant om muꞌko baer fuat ein!  
\p
\v 1 Aok bian manekat arki! Hi kais amnikan main reꞌ retaꞌ un-unuꞌ, reꞌ oras hit beꞌi-naꞌi sin anbin baer ruman. Uisneno naruruꞌ ma nakriraꞌ ranan neu sin ok-okeꞌ, anpaek nope reꞌ nsanu nbi sin humak ma maatk ein. Rarit In nbatis oe tasi, onaim annao naat sin npeꞌon naan tar antean sin npoin anbin oe tais je panin, nok mamut ma ao-minaꞌ.\x + \xo 10:1 \xt Anpoin naꞌkon Pah Masir 13:21-22, 14:22-29\x*  
\v 2 Nope ma oe tasi naan, anjarin aꞌtopeꞌ neu kit. Fin hit beꞌi-naꞌi sin anpirsain neun kaꞌo Musa he naꞌnaaꞌ sin, rarit sin natuin nope naan, ma ntaman neun oe tasi nabu-buan nok ne. Naan on reꞌ hit reꞌ tpirsai teu Kristus, tapeni sraniꞌ msaꞌ, he naruruꞌ ma nakriraꞌ mnak, hit tjair Iin na, hit tneen ma tatniin Ee.  
\v 3 Hit beꞌi-naꞌi sin ok-okeꞌ anbukaen amnahat reꞌ Uisneno In Asmanan nabarab neu sin.\x + \xo 10:3 \xt Anpoin naꞌkon Pah Masir 16:35\x*  
\v 4 Ma sin ok-okeꞌ nbukaen oe reꞌ Uisneno In Asmanan nabarab neu sin. Reꞌ sin nbukaen oe naan, anpoi ma nboor naꞌko faut kouꞌ goes reꞌ Uisneno In Asmanan naruruꞌ ma nakriraꞌ neu sin. Sin nnaon neun mee jah, fatu naan anbi nain naan. Fatu naan, es reꞌ Kristus.\x + \xo 10:4 \xt Anpoin naꞌkon Pah Masir 17:6, Surat Sensus 20:11\x*  
\v 5 Mes Uisneno ka nroim fa nok tuaf amfaun reꞌ anmoꞌen tafiꞌ-tafiꞌ. Rarit, oras sin nnaon nfuun am natefan nbin baer ruman reꞌ mainuan naan ate, anmuiꞌ amates amfaun anbin naan. Onaim sin ansuub sin tuaf ein anbin bare mfaun.\x + \xo 10:5 \xt Surat Sensus 14:29-30\x*   
\p
\v 6 Areꞌ rasin naan anjarin aꞌtopeꞌ neu kit, he hit kais atroim he tmoeꞌ maufinu on reꞌ sin.\x + \xo 10:6 \xt Surat Sensus 11:4\x*  
\v 7 Kais amfua on reꞌ sin bian sin. Anbi Suur Akninuꞌ Uisneno matuꞌi mnak, “Atoin Israelas sin reꞌ ia antokon ma naah-ninun nabu-buan anbin bijae aan marunaꞌ in human ma in matan. Rarit sin anmurai naꞌbesan amsaꞌ.”\x + \xo 10:7 \xt Anpoin naꞌkon Pah Masir 32:6\x*  
\v 8 Hit kais atmakoin tok bifee reꞌ hit ka fee ja fa, aiꞌ tok atoniꞌ reꞌ hit ka moen ja fa. Fin neno naan, sin naꞌhaek ein tafiꞌ-tafiꞌ on reꞌ naan, onaim anmuiꞌ naan tuaf nifun boꞌ nua mteun anmaten neno meesꞌ aah.\x + \xo 10:8 \xt Surat Sensus 25:1-18\x*  
\v 9 Hit kais atsobaꞌ he tmoeꞌ rais maufinu humaꞌ-humaꞌ feꞌ, taim ranan he tahiin tak, Kristus he nhukun kit, aiꞌ kaah. Fin atoin Israelas bian he nsobaꞌ Uisneno on reꞌ naan, rarit In nkonan kaunaꞌ mfa-faun reꞌ nmuꞌin raso, he nrau naꞌmaet sin.\x + \xo 10:9 \xt Surat Sensus 21:5-6\x*  
\v 10 Hit kais taꞌmuaꞌ amsaꞌ. Fin bian sin naꞌmuaꞌ ein piut, rarit Uisneno nreek he In ameput tuaf es naꞌko sonaf neno tunan naꞌmaet sin.\x + \xo 10:10 \xt Surat Sensus 16:41-49\x*   
\p
\v 11 Rasi naan antoom neu atoin Israelas sin, he njari ꞌtopeꞌ neu kit. Sin ntui nrair sin ok-okeꞌ, he hit bisa tanoniꞌ he kais atmoeꞌ tatuin sin saant ein. Fin neon amsoput naan anpaumak-maak he neem een.   
\p
\v 12 Mumnau, he! Oras ia ho mutenab mak, ho bisa mtahan maꞌtaniꞌ. Mes ho ro he mpaant om, he ho kais ammouf.  
\v 13 Ansuun oras, karu ho mnaben mak he mmoeꞌ maufinu, mumnau mak, tuaf bian annaben niit furit on naan amsaꞌ. Mes ho bisa mpirsai Uisneno mak, In nmoeꞌ natuin In uaban kuun. Fin In ka nkonan ko fa he mupein furit anneis naꞌko ho ꞌbeꞌim. Ansuun oras reꞌ ho mupein furit on reꞌ naan, In nfee ko raan aꞌpoꞌi. In nroim he nmoeꞌ ko mtahan muꞌbeiꞌ, he ho kais ammouf.   
\p
\v 14 Onaim aok-bian manekat arki! Karu nmuiꞌ tuaf naꞌsekeꞌ ki, he miꞌbees ma miꞌruriꞌ meu baer fuat ein, maen miꞌroo miꞌko naan! Kais ampao mtein!   
\p
\v 15 Au uꞌuab ꞌeu ki reꞌ mitenab ate, ammanoe. Maut he hi mitaib kiim, he mihiin saaꞌ reꞌ au uꞌuab ee naan, batuur.  
\v 16 Mitenab miit rasi reꞌ ia: karu hit tabua ma tbukae tbi Uisneno In mei, rarit tait iꞌkraas ma ttoit makasi teu Ne, rarit hit tbukae taꞌko kraas naan, in sairt ii nak, hit tmafuut tok Kristus. Oras In nꞌopaꞌ In naaꞌ ee he nmaet, naan nahuum on reꞌ hit tmaet tok Ne msaꞌ. Karu hit tteib utunuꞌ, rarit hit tbukae, in sairt ii humaꞌ meseꞌ, es reꞌ hit tmafuut tok Kristus. Onaim oras In nmaet, naan nahuum on reꞌ hit tmaet tok Ne msaꞌ.\x + \xo 10:16 \xt Naiꞌ Mateos 26:27-28, Naiꞌ Markus 14:22-24, Naiꞌ Lukas 22:19-20\x*  
\v 17 Hit arkit tait namaꞌ taꞌko utunuꞌ fuaꞌ meseꞌ. Onaim areꞌ tuaf-tuaf reꞌ nait namaꞌ naꞌko utunuꞌ fuaꞌ meseꞌ naan, nahuum on reꞌ hit tmafuut tok aof meseꞌ, maski hit arkit tuaf amfaun.  
\v 18 Mitenab miit pah Israꞌel sin un-unuꞌ feꞌ. Oras sin nroor muꞌit anbin mei fuat he naꞌbesan neun Uisneno, aꞌnaak pirsait reꞌ arorot naan, es reꞌ neuk in sisi. In sairt ii nak, sin anmafuut nok Uisneno, ma sin anmafuut nok atoniꞌ reꞌ neik muꞌit naan amsaꞌ he njair fuat.\x + \xo 10:18 \xt Aꞌnaak Rais Pirsait ein sin Atoran 7:6\x*   
\p
\v 19-20 Au sairt ii, on mee? Oras atoniꞌ reꞌ ka nahiin fa Uisneno he nfee fuaꞌ-turuꞌ neu sin baer fuat ein, naan ka maꞌosaꞌ fa saaꞌ-saaꞌ, aiꞌ? Fin baer fuat ein naan, suma faut marunaꞌ reꞌ ka nmonin fa! Kaah fa, tua! Au sairt ii on nai: oras tuaf anroor muꞌit he njair fuaꞌ-turuꞌ neu sin baer fuat ein, sin naꞌbesan neu niut reuꞌf ein. Mes sin ka naꞌbesan fa neun Uisneno reꞌ batuur. Onaim au ka ꞌroim fa he hi mmafuut mok niut reuꞌf ein on naan.\x + \xo 10:19-20 \xt Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 32:17\x*  
\v 21 Karu hi mmafuut mok Uisneno, rarit ambukae miꞌko kraas naan ambi Uisneno In mei, hi ka bole fa mnao mseor gom mok niut reuꞌf ein, ma mbukae miꞌko sin akraas reꞌ oras atoniꞌ naꞌbesan neu sin. Fin in sairt ii nak, hi mmafuut umrair mok niut reuꞌf ein. On naan amsaꞌ, karu hi mbukae mbi Uisneno In mei, hi ka bole fa he mbukae nbi sin mei nggoe msaꞌ. Fin in sairt ii nak, hi mmafuut mok niut reuꞌf ein! Naan mono!  
\v 22 Hi mitenab on mee? He mmoeꞌ hit Usiꞌ natiun, aiꞌ? Naan hit he tmaet een! Of oniꞌ hi mitenab mak, hi maꞌtaniꞌ mneis miꞌko Uisneno, aiꞌ?\x + \xo 10:22 \xt Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 32:21\x*   
\s1 Ammoeꞌ areꞌ saaꞌ ii he mait miꞌrat-ratan Uisneno In kanan  
\p
\v 23 Of oniꞌ hi mak, “Au he ꞌmoeꞌ saaꞌ aha te, bole. Fin au hak ꞌaan es reꞌ naan.” Batuur. Mes mimnau joo, fin areꞌ kanan rasi, ka reko fa neu ko. Ma ka neu fa he areꞌ kanan rasi, bisa nturun he nhaꞌtain ho nekam.\x + \xo 10:23 \xt 1 Korintus 6:12\x*  
\v 24 Kais suma maim upan ma paꞌe meu ho tuam aan kuum. Reko nneis, maim upan ma paꞌe meu bian amsaꞌ.   
\p
\v 25 Onaim au ꞌusul on nai: karu msoos sisi mbi masaꞌ te, mbukae, tua. Kais ammaktanan amtein mak, “Ia siis fuat, aa oo?” Aiꞌ kais mitenab am mak, “Au bole ꞌeuk sisi reꞌ ia, aiꞌ kaah?”  
\v 26 Fin anbi Uisneno In Suur Akninuꞌ matuꞌi mnak, “Pah-pinan ma in aafk ein ok-okeꞌ, hit Usiꞌ Iin na.”\x + \xo 10:26 \xt Siit Pures-Boꞌis sin 24:1\x*   
\p
\v 27 Karu anmuiꞌ atoniꞌ reꞌ ka npirsai fa feꞌ neu Uisneno nak, “Au uskau he mbukae meu au umi!” Karu hi mroim, mnao he mbukae, tua. Ma mbukae areꞌ saaꞌ ii reꞌ sin nfee sin neu ki. Kais ammaktanan mak, “Au bisa uah reꞌ ia, aiꞌ kaah?”  
\v 28 (Mes karu anmuiꞌ tuaf reꞌ naꞌseꞌ-seꞌo mnak, “Kais ambukae reꞌ ia, fin reꞌ ia, siis fuat,” reko nneis ho kais ambukae. Ho ro he mutenab meu tuaf reꞌ neem natoon ko naan, in naben maꞌfenaꞌ, aiꞌ kaah?  
\v 29 Au sairt ii, mutenab murek-rekoꞌ, mutuin atoniꞌ naan in tenab, bole mbukae, aiꞌ kaah. Kais suma mutenab rais reko mutuin ho tuam aan kuum.)  
\p Te kaah, au bole ꞌmoeꞌ utuin au ꞌroimk ii kuuk. Mes karu bian natenab nak naan ka reko fa karu in nmoeꞌ rais jes, nansaaꞌ am es au ka bisa ꞌbebas fa he ꞌmoeꞌ utuin au roimk ii kuuk, suma natuin rasi naan ka reko fa neu tuaf naan?  
\v 30 Karu au ꞌtoit makasi ꞌeu Uisneno, rarit au ꞌbukae, nansaaꞌ am es tuaf naꞌuab namouf kau on naan, tua?   
\p
\v 31 Onaim karu hi he miah, aiꞌ miun, aiꞌ mmoeꞌ saaꞌ aha te, mmoeꞌ areꞌ kanan rasin naan he mtunaꞌ ma miꞌratan Uisneno In kanan arekot.  
\v 32 Kais misusab atoin Yahudis, aiꞌ atoin ka Yahudis fa, aiꞌ Uisneno Iin na.  
\v 33 Ammoeꞌ on reꞌ au. Fin au ꞌsobaꞌ he ꞌharineb sin arsin anbi areꞌ kanan rasi. Au ka ꞌsobaꞌ fa he ꞌmoeꞌ rais reko ꞌeu au tuak ii kuuk. Mes au ꞌsobaꞌ he ꞌmoeꞌ rais reko ꞌeu sin arsin, he sin napenin rais fetin amsaꞌ.   
\c 11  
\p
\v 1 Hi mait iꞌtopeꞌ miꞌko kau, ma mmoeꞌ mituin au ꞌmonik. Fin au ꞌait iꞌtopeꞌ uꞌko Kristus, ma ꞌmoeꞌ utuin Ee, tua.\x + \xo 11:1 \xt 1 Korintus 4:16, Filipi 3:17\x*   
\s1 Karu mꞌibadat ate, bifee-atoniꞌ ro he naruruꞌ ma nakriraꞌ hormaat natuin haart ii in romin  
\p
\v 2 Au ꞌaikas ki, natuin maski on mee msaꞌ, hi mimnau kau piut. Ma areꞌ kanan rasi reꞌ au unoniꞌ ꞌrair ki sin, hi feꞌ mmoeꞌ mituin sin. Reok reꞌuf!  
\v 3 Mes anmuiꞌ rais jes reꞌ au he umnaub ki, on nai: kais amnikan hi miꞌuu miꞌko mee. Ansuun tuaf reꞌ npirsai Kristus, naꞌuu ma naꞌbaaꞌ naꞌko Kristus, ma Kristus anjair in aꞌnakaf. Atoin ii anjair ahunut ma araip ranan neu in fee. Ma Kristus neem naꞌko Uisneno.\f + \fr 11:3 \ft Ahinit-amanoet uab Yunani sin nak, \ft \+it kefale\+it* “aꞌnakaf” in aꞌmoufn ii, esan reꞌ 1) aof ii in aꞌnakan, ma 2) uuf. Mes anbi uab Yunani, \+it kefale\+it* in aꞌmoufn ii ka nak fa “tuaf reꞌ naprenat”.\f*   
\p
\v 4 Atoniꞌ kais ankuub in aꞌnakan oras in nꞌonen, aiꞌ oras in natoon Uisneno In haan beno. Fin naan on reꞌ in namaebaꞌ Kristus, natuin in ka nfee fa rais hormaat on reꞌ biasa hit tmoꞌe.  
\v 5 Mes bifee ji ro he nkuub in aꞌnakan oras in nꞌonen, aiꞌ oras in natoon Uisneno In haan beno. Fin karu kaah fa te, naan on reꞌ in namaebaꞌ in mone, natuin in ka nfee fa rais hormaat on reꞌ biasa hit tmoꞌe. Ma in namaebaꞌ in tuan aa kuun, on reꞌ karu bifee jes nkeu boko.  
\v 6 Fin karu nmuiꞌ bifee reꞌ ka nroim fa he nkuub in aꞌnakan he njair tanar nak, in nfee hormaat neu in mone, reko nneis in kateir naꞌparan in aꞌnaak fuun ein. Mes karu in nnaben nak in aꞌnaak boko naan namaeb in tuan aa kuun, reko nneis in nkuub in aꞌnakan naan.   
\p
\v 7 Mitenab miit on nai: atoniꞌ ka nperluu fa he nkuub in aꞌnakan, fin Uisneno nmoeꞌ atoniꞌ natuin In human ma In masan. Es naan ate, atoin ii ro he naruruꞌ ma nakriraꞌ Uisneno In pinan ma krahan. Ma bifee ji ro he naruruꞌ ma nakriraꞌ atoin ii in pinan ma krahan.\x + \xo 11:7 \xt Retaꞌ Ahun-hunut 1:26-27\x*  
\v 8 Fin oras Uisneno nmoeꞌ pah-pinan ia, In ka nmoeꞌ fa atoniꞌ naꞌko bifee. Mes In nmoeꞌ bifee naꞌko atoniꞌ.  
\v 9 Ma In ka nmoeꞌ fa atoniꞌ neu bifee. Mes In nmoeꞌ bifee neu atoniꞌ.\x + \xo 11:9 \xt Retaꞌ Ahun-hunut 2:18-19\x*  
\v 10 Onaim reko nneis bifee ji nkuub in aꞌnakan, he tuaf bian nahiin nak, in anpaek in hak he nꞌonen ma natoon Uisneno In haan beno, natuin ranan reꞌ batuur. Ameput sonaf neno tunan nahinin on naan amsaꞌ.  
\v 11 Mes karu sin nmafutun nok Uisneno, bifee ma atoniꞌ ka nhaken nmees-mesen fa.  
\v 12 Nahunu te, Uisneno nmoeꞌ bifee naꞌko atoniꞌ. Mes namuni te, bifee ji es reꞌ nahoniꞌ naan atoniꞌ. Ma Uisneno es reꞌ anmoeꞌ areꞌ saaꞌ-saaꞌ ii he njarin.   
\p
\v 13 Hi mitenab miit! Karu bifee ji nꞌonen neu Uisneno, ma ka nkuub fa in aꞌnakan, mituin hi teenb ii te, naan reko, aiꞌ kaah?  
\v 14 Natuin hi atoran harat anbi kota Korintus, karu atoin ii in aꞌnaak fuun ein amnaun ein, naan namaeb ee, oo, aiꞌ kaah?  
\v 15 Mes karu bifee ji in aꞌnaak fuun ein amnaun ein, naan reok reꞌuf, aa oo? Uisneno nfee ne aꞌnaak funuꞌ mnanuꞌ he nkuub naan in aꞌnakan. Naan es reꞌ batuur.   
\p
\v 16 Mes karu anmuiꞌ tuaf reꞌ anmatoen piut anmatoom nok rasi ia, mimnau he, fin naꞌko hit reꞌ atjair aꞌnakat, ma naꞌko jemaaꞌt ein, hit biasa es reꞌ ia nai, tua.   
\s1 Kais ammoeꞌ tafiꞌ-tafiꞌ karu mbukae mbi Uisneno In mei  
\p
\v 17 Oras ia, au he uꞌuab rais jes antein. Anbi rasi reꞌ ia, au ka bisa ꞌboꞌis ki fa. Fin oras hi mibua, hi ka mmoeꞌ mituin fa saaꞌ reꞌ batuur, mes hi miꞌbabaꞌ amreꞌut amteniꞌ.   
\p
\v 18 Nahunu te, au ꞌneen nak, oras hi mibua he mꞌibadat, hi mbaits om. Bian naꞌko reꞌ au ꞌneen sin naan, ro tebes of batuur.  
\v 19 (Ro batuur, natuin hi pukan-pukan on reꞌ naan, of mamnitaꞌ sekau es reꞌ batuur-batuur anneen neu hit Usiꞌ, ma sekau es reꞌ ka nneen Ee fa.)   
\p
\v 20 Fin oras hi atoin asranit mibua ma mbukae mbi Uisneno In mei, hi ro he mimnau Usif Yesus. Naan es reꞌ batuur. Mes hi ka mmoeꞌ fa on naan.  
\v 21 In bukti esan reꞌ: oras hi mtook ma mbukae mibua te, anmuiꞌ tuaf reꞌ ka npao fa tuaf bian, anmuiꞌ aparuꞌ ma akomat, ma bian antein ninun raur mafu. Tar antea tuaf bian ka napenin fa namaꞌ, ma sin namnahan.  
\v 22 On mee es reꞌ ia!? Hi ka mmuiꞌ kiim fa umi he mbukae ambi naan, aa oo? Aiꞌ hi sairt ii he mireuꞌ Uisneno In jemaaꞌt ein sin kaan foo meniꞌ? Aiꞌ hi he mimaebaꞌ amaꞌmuiꞌt ein? Hi mroim he au uꞌuab on mee? Mroim he au ꞌboꞌis ki ꞌbi rasi reꞌ ia, oo? Ka neu fa, tua!   
\s1 Utunuꞌ ma tua min-kase naan, anjair tanar he tamnaub hit Usiꞌ Yesus In aꞌmaten  
\r (Naiꞌ Mateos 26:26-29, Naiꞌ Markus 14:22-25, Naiꞌ Lukas 22:14-20)  
\p
\v 23 Usif Yesus kuun es reꞌ neikn On natoon nain kau rasi reꞌ ia, ma au ꞌnonaꞌ ꞌtein ꞌeu ki. Nak, oras too mfaun ii nabaarb ein he naꞌmaet Je, mabeꞌ naan In nait utunuꞌ fuaꞌ es.  
\v 24 Rarit In nꞌonen ma ntoit makasi neu Uisneno. Ma In natoon neu In atoup noinꞌ ein am nak, “Ambukae utunuꞌ reꞌ ia, fin reꞌ ia, Au aok. Sin of nareuꞌ Au aok ii neu ki. Onaim hi ro he mbukae utunuꞌ reꞌ ia he mimnau Kau.”   
\p
\v 25 Oras sin nbukaen nrarin, In nmoeꞌ humaꞌ meseꞌ nok akraa tua min-kase msaꞌ am nak, “Tua min-kase reꞌ ia in aꞌmoufn ii, es reꞌ: Uisneno he nahakeꞌ rais manbaꞌan feꞌu nok ki. Ma Au ro he ꞌopaꞌ Au naaꞌ ii tar antea Au ꞌmaet feꞌ, naꞌ rais manbaꞌan naan anjair. Rarit, ansuun oras hi mbukae tua min-kase on nai te, hi ro he mimnau Au rasi ꞌmaten naan.”\x + \xo 11:25 \xt Anpoin naꞌkon Pah Masir 24:6-8, Naiꞌ Yeremias 31:31-34\x*  
\v 26 Ansuun oras, oras hi mmoeꞌ harat reꞌ ia, he mbukae utunuꞌ reꞌ ia, ma mbukae miꞌko kraas reꞌ ia, tar antea Usiꞌ ankoen On anfain neem, naan nahuum on reꞌ hi miretaꞌ mifaniꞌ anmatoom nok In aꞌmaten.   
\s1 Karu ho neekm aan ka namnoon fa, kais ambukae mbi Uisneno In mei  
\p
\v 27 On naan ate, karu nmuiꞌ tuaf reꞌ nbukae utunuꞌ reꞌ naan ma nbukae naꞌko kraas reꞌ naan he namnau hit Usiꞌ, mes in neekn ee ka namnoon fa, Uisneno of anhuukn ee. Natuin, reꞌ naan Usif Yesus In aon ma In naaꞌ. Onaim karu tuaf es in neekn ee ka namnoon fa, in ka pantas fa he nbukae nbi mei naan, fin ꞌmoꞌet reꞌ naan anhaiꞌniis kuun Usif Yesus.  
\v 28 Reko nneis, tuaf meseꞌ-meseꞌ anparikas kuun in neekn ee feꞌ. Rarit, karu in tebes nak in neekn ee namnoon, naꞌ in bisa nbukae utunuꞌ ma tua min-kase naan.  
\v 29 Mes anmuiꞌ tuaf reꞌ nbukae nok neek apenut. Fin sin nateenb ein am nak, “Naiꞌ Yesus In aꞌmaten, ka maꞌosaꞌ fa saaꞌ-saaꞌ. Naiꞌ Yesus In aon ka maꞌpakeꞌ fa neu kau.” Tuaf on reꞌ naan nasaah ma nataah kuun in amreꞌun, natuin sin of napenin hukun.  
\v 30 Etun anbi hi sonam ma hi tnaanm ein naan, anmuiꞌ tuaf reꞌ anꞌoer, anmuiꞌ tuaf reꞌ nameen, ma nmuiꞌ tuaf reꞌ anmate nrarin.   
\p
\v 31 Mes karu hit tuaf meseꞌ-meseꞌ atparikas tarek-rekoꞌ hit neek ii feꞌe te, hit ka tapein fa hukun on reꞌ naan.  
\v 32 Karu hit Usiꞌ anhukun kit, In nmoeꞌ on reꞌ naan he nanoniꞌ kit tatuin ranan reꞌ namneo ma namnoon. Fin In ka nroim fa he hit tapein hukun, ma tamreuꞌ tabu-bua tok mansian ii ok-okeꞌ atbi pah-pinan ia.   
\p
\v 33 Onaim aok-bian manekat arki! Karu hi mibua ma mbukae mbi Uisneno In mei, es ro he mpao es.  
\v 34 Karu nmuiꞌ tuaf reꞌ namnaah anmaet, reko nneis in nhaꞌtain naan anbi in uim je feꞌ. Maut he, oras hi mibua ok-okeꞌ te, hi kais mipein hukun.  
\p Anmatoom nok rasi bian reꞌ hi mitaan sin naan, of au ꞌuum aꞌtea naan ate, naꞌ au ꞌator.   
\c 12  
\s1 Uisneno In Asmanan anfee kit kuasa he tmeup humaꞌ-humaꞌ  
\p
\v 1 Aok-bian manekat arki! Au ꞌroim he hi mihiin anmatoom nok kuasat ma manoef ein reꞌ Uisneno In Asmaan ee nfee sin neu kit he hit tpaek sin.  
\v 2 Hi mihini mrair mak, oras hi ka mjair Uisneno Iin na fa feꞌ, hi miꞌbesan piut meu baer marunaꞌ reꞌ anmuu. Hi mitun-tuin ahaa sin.  
\v 3 Es naan ate, au ꞌroim he hi mihiin am mak, ka neu fa tuaf reꞌ anmafuut nok Uisneno In Asmaan Akninuꞌ reꞌ nak, “Kasat neu Yesus naan!” Ma ka neu fa tuaf reꞌ ka nmafuut fa nok Uisneno In Asmaan Akninuꞌ nak, “Naiꞌ Yesus naan, au Usiꞌ!”   
\p
\v 4 Uisneno In Asmanan anfee neu tuaf meseꞌ-meseꞌ nok in mahinif ma manoef kuun, he es-es ate nanaob kuuk sin mepu. Mes areꞌ mahinif ma manoef sin neman naꞌkon Asmanaf meseꞌ.  
\v 5 Tuaf meseꞌ-meseꞌ napenin mahinif ma manoef humaꞌ-humaꞌ he ntuthae tuaf bian, mes sin arsin suma nneen ma natniin naꞌkon Usif meesꞌ aah.  
\v 6 Tuaf meseꞌ-meseꞌ napenin mepu humaꞌ-humaꞌ he nanaob Uisneno In mepu, mes suma Uisneno meseꞌ reꞌ naan, es reꞌ anturun ma nbaab sin he nanaob sin mepun naan.  
\v 7 Uisneno naruruꞌ ma nakriraꞌ In Asmanan anbi tuaf meseꞌ-meseꞌ nok ranan humaꞌ-humaꞌ, mes In sairt ii he sin ok-okeꞌ napenin upan ma paꞌe buꞌ-buaꞌ.  
\v 8 In nfee In Asmaan ee In kuasa neu Iin na. Bian antoupun mahinif ma manoef he sin bisa nateenb ein namnuut, rarit anfee fainekat reꞌ natai nok rasi. Bian antoupun mahinif ma manoef he natoon namnoon goah saaꞌ reꞌ sin nahiin sin.  
\v 9 Bian antein antoupun kuasa he npirsai naheran neun Uisneno, natuin sin nmafutun naher-heran nok In Asmanan. Bian antein antoupun kuasa he narekoꞌ amenat.  
\v 10 Bian atein antoupun kuasa he nmoꞌen rais sanmakat humaꞌ-humaꞌ reꞌ naruruꞌ ma nakriraꞌ Uisneno In pinan ma krahan. Bian antein antoupun mahinif ma manoef he natoon Uisneno In haan beno neu Iin na. Bian antein antoupun mahinif ma manoef he nahinin smanaf mee es reꞌ naꞌuu ma naꞌbaaꞌ anbi Uisneno, ma mee es reꞌ kahaf. Bian antein antoupun mahinif ma manoef he bisa naꞌuab ein anpaken uab humaꞌ-humaꞌ. Bian antein antoupun mahinif ma manoef he natoon uab ein naan sin aꞌmoufk ein.  
\v 11 Mes suma Asmanaf meseꞌ reꞌ nmoeꞌ he sin arsin bisa nmepun on reꞌ naan. In nfee neu tuaf meseꞌ-meseꞌ he sin bisa nmepun natuin Asmanaf naan In romin.\x + \xo 12:11 \xt Roma 12:6-8\x*   
\s1 Aof meseꞌ, nok in namaꞌ humaꞌ-humaꞌ  
\p
\v 12 Au he utaib mahinif ma manoef sin reꞌ naan nok aof. Aof meseꞌ naan nok in namaꞌ humaꞌ-humaꞌ. Mes namaꞌ humaꞌ-humaꞌ naan, anmafuut anjair aof meseꞌ.  
\p Naan on reꞌ Kristus Iin na.\x + \xo 12:12 \xt Roma 12:4-5\x*  
\v 13 Hit arkit tmafuut tok Asmanaf meseꞌ. Es naan ate, oras hit tasrain, hit tjair on reꞌ pah meseꞌ. Maski hit atoin Yahudis aiꞌ ka atoin Yahudis fa, ate aiꞌ ka ate fa, Uisneno nfee neu kit arkit Asmanaf meesꞌ aah. Naan on reꞌ hit tbukae oe reꞌ neiki ꞌhonis naꞌko oe mataꞌ meseꞌ.   
\p
\v 14 Batuur, aof ii ka naꞌko fa namaꞌ meseꞌ. Fin in reꞌ naan, anjair naꞌko namaꞌ amfaun.  
\v 15 Kar-karu ho haem aan nak, “Au reꞌ ia, ka ꞌnimaf fa. Onaim au ka ꞌjair fa namaꞌ es uꞌko ho aom.” Maski in naꞌuab on naan, mes in feꞌ njair namaꞌ naꞌko ho aom. Batuur, aiꞌ?  
\v 16 Ma karu ho ruikm aan nak, “Au reꞌ ia, ka mataf fa. Onaim au ka ꞌjair fa namaꞌ uꞌko ho aom.” Maski in naꞌuab on naan, mes in feꞌ njair namaꞌ naꞌko ho aom.  
\v 17 Mitenab miit! Karu ho aom aan suma njair mataf meesꞌ aah, ho bisa mneen on mee? Ma karu ho aom aan suma njair rukif meesꞌ aah, ho bisa mufoi on mee?   
\p
\v 18 Mes hi mihiin mak, Uisneno nmoeꞌ kit atjair on reꞌ aof meseꞌ, ma In nꞌator in namaꞌ humaꞌ-humaꞌ, natuin In human ma In masan.  
\v 19 Karu hit aok ii suma njair namaꞌ humaꞌ meesꞌ aah, in kaan ee ka ‘aof’ fa ntein, oo?  
\v 20 Mes in batuurn ii, hit aok ii nmuiꞌ namaꞌ humaꞌ-humaꞌ. Naan es reꞌ anmoeꞌ je njair aof aꞌteme-ꞌteme.   
\p
\v 21 Atoniꞌ in matan ka bisa nasmeruꞌ ma nkanaꞌpaar fa neu atoniꞌ naan in aꞌniman nak, “Au ka ꞌperluu ko fa!” Ma atoniꞌ in aꞌnakan ka bisa natoon fa neu in haen am nak, “Au ka ꞌperluu ko fa!”  
\v 22 In batuurn ii, es reꞌ aof ii anmuiꞌ namaꞌ reꞌ hit taan ee anꞌoer ma ka pentiing fa, mes hit tperluu sin feꞌ.  
\v 23 Anmuiꞌ namaꞌ bian reꞌ hit taan sin suma mapakeꞌ kreoꞌ goah, mes hit tpijaar ma tpairoir sin feꞌ nok reko. Ma nmuiꞌ namaꞌ bian reꞌ hit tamaeb ok, ma ka troim fa he takriraꞌ sin, rarit hit tkuub ma tꞌaum sin nok reko.  
\v 24 Mes karu namaꞌ reꞌ ka namaebaꞌ kit fa, hit ka tansaaꞌ sin fa.  
\p Mes Uisneno nabuab naamꞌ ein naan anjair aof meseꞌ. Rarit In nꞌator he naamꞌ ein reꞌ hit taan sin ka pentiing fa, hit tpijaar ma tpairoir sin nok reko,  
\v 25 fin In ka nroim fa karu hit aok ii nbaits on. In nroim he hit arkit atmakius es nok es.  
\v 26 Fin karu naamꞌ es napein susat, sin arsin annaeb ein amsaꞌ. Ma karu naamꞌ es napein hormaat, sin arsin anmarinan amsaꞌ.   
\p
\v 27 On naan amsaꞌ hi arki. Fin hi on reꞌ Kristus In aon aꞌteme-ꞌteme. Ansuun tuaf apirsait es-es ate, anjair on reꞌ naamꞌ es naꞌko Kristus In aon.  
\v 28 Fin anbi apirsait ein sin atnaank ein, Uisneno nfee kuasa he nmepun humaꞌ-humaꞌ.  
\q2 Nahunu te, In nreek haef tuaf bian he nnao natoon In haan beno.  
\q2 No nuan ii, In npaek tuaf bian anjair In mafefa kninuꞌ.  
\q2 No teun ii, In nmoeꞌ tuaf bian nanoniꞌ nahiin tuaf anmatoom nok Ne.  
\q2 Rarit In nfee kuasa neu tuaf bian he bisa nmoeꞌ rais sanmakat humaꞌ-humaꞌ, he naruruꞌ ma nakriraꞌ In pinan ma krahan.  
\q2 Bian napenin kuasa he narekoꞌ amenat.  
\q2 Bian napenin mahinif ma manoef he nturun ma nbaab tuaf.  
\q2 Bian napenin mahinif ma manoef he bisa naꞌhabaꞌ ma nꞌurus tuaf ein he sin nmepun nabu-buan nok reko.  
\q2 Ma In nfee kuasa neu tuaf bian antein, he sin bisa naꞌuab ein anpaken uab humaꞌ-humaꞌ.\x + \xo 12:28 \xt Efesus 4:11\x*   
\p
\v 29 Hi mitenab on mee? Uisneno nreek kit arkit he tnao tatoon In haan beno, oo? Kaah fa, tua. In nmoeꞌ kit arkit atjair In mafefa kniun, aa oo? Kaah fa, tua. In nmoeꞌ kit arkit atjair anoniꞌ ahinit, aa oo? Kaah fa, tua. In nfee kuasa neu kit arkit he tmoeꞌ rais sanmakat, aa oo? Kaah fa, tua.  
\v 30 In nfee kuasa neu kit arkit he bisa tarekoꞌ ameent ein, aa oo? Kaah fa, tua. In nmoeꞌ kit arkit he bisa taꞌuab atpaek uab humaꞌ-humaꞌ, oo? Kaah fa, tua. In nmoeꞌ kit arkit bisa tahiin uab ein naan sin aꞌmoufk ein, aa oo? Kaah fa, tua.   
\p
\v 31 Hi ro he mibarab he mtoup ma mpaek mahinif ma manoef reꞌ mapakeꞌ nneis neu too mfaun ein.  
\p Maski on naan amsaꞌ, mes au feꞌ he ururuꞌ ma ukriraꞌ ꞌeu ki ranan reꞌ reko nneis.   
\c 13  
\s1 Rais manekat reꞌ batuur  
\p
\v 1 Kar-karu au bisa uꞌuab aꞌpaek areꞌ kanan uab, on reꞌ uab mansian, aiꞌ uab naꞌko Uisneno In ameupt ein naꞌkon sonaf neno tunan, mes au ka ꞌmuiꞌ fa rais menakat aꞌkreꞌo msaꞌ, in uupn ii saaꞌ? Au uabak naan ruumn ahaa, on reꞌ ꞌsene reꞌ nahan-haan aah, aiꞌ daroom reꞌ nahaan tang-tang-tang aah.  
\v 2 Kar-karu au ꞌmuiꞌ mahinif ma manoef he utoon Uisneno In haan beno neu Iin na, ma au uhiin ꞌain areꞌ rais maꞌniif ein ok-okeꞌ, ma au uhiin areꞌ kanan rasi reꞌ ahiint ein nahiin sin, ma karu au rais pirsait ꞌeu Uisneon gui naꞌkiiꞌ tar antea au bisa unaniꞌ ꞌtoeꞌf ein, mes au ka ꞌmuiꞌ fa rais manekat aꞌkreꞌo msaꞌ, in uupn ii saaꞌ? Au ꞌmoꞌet naan ka maꞌosaꞌ ma maꞌupan fa saaꞌ-saaꞌ.\x + \xo 13:2 \xt Naiꞌ Mateos 17:20, 21:21, Naiꞌ Markus 11:23\x*  
\v 3 Karu au uꞌsosaꞌ ꞌain au ꞌmuiꞌf ein, rarit au ꞌfee roit ein ok-okeꞌ ꞌeu tuaf amaꞌmuiꞌt ein, aiꞌ au ꞌnonaꞌ au tuak ii aꞌjair fuaꞌ-turuꞌ,\f + \fr 13:3 \ft Anmuiꞌ tuis uab Yunani bian reꞌ ntui nteinꞌ ein am nak, “aꞌnonaꞌ au aok ii aꞌjair fuaꞌ-turuꞌ”.\f* mes au ka ꞌmuiꞌ fa rais manekat aꞌkreꞌo msaꞌ, in uupn ii saaꞌ? Au ka ꞌmuiꞌ fa rasi ꞌsukif he ꞌaikas au tuak ii msaꞌ. Fin reꞌ naan parsuum aah! Ka nmuiꞌ fa upan ma paꞌe kreꞌo msaꞌ.   
\q2
\v 4 Fin rais manekat naan, namiin, tua.  
\q2 Rais manekat naan, sabaar, tua.  
\q2 Rais manekat naan, ka natiun nahiin fa, tua.  
\q2 Rais manekat naan, ka naikas ma naꞌratan nahiin fa in tuan aa, tua.  
\q2 Rais manekat naan, ka nabeoꞌ fa, tua.   
\q2
\v 5 Rais manekat naan, naruruꞌ rais hormaat, tua.  
\q2 Rais manekat naan, ka nroim fa he niis anmees kuun, tua.  
\q2 Rais manekat naan, ka manah fa te natooꞌ, tua.  
\q2 Rais manekat naan, ka natunuꞌ nahiin fa tenab, tua.   
\q2
\v 6 Rais manekat naan, anmariin nok saaꞌ reꞌ namneo ma namnoon,  
\q3 ma ka nroim fa rasi reꞌ ka natai fa, tua.   
\q2
\v 7 Rais manekat naan, naran ma ntahan anbi areꞌ kanan rasi, tua.  
\q2 Rais manekat naan, anpirsai piut, tua.  
\q2 Rais manekat naan, nafnekan ma nharap piut, tua.  
\q2 Rais manekat naan, naran ma ntahan piut, tua.   
\q2
\v 8 Rais manekat naan ka nasnaas fa, tua.  
\p Mes saaꞌ reꞌ Uisneno In mafefa kniunꞌ ein natoon sin naan, noki-noki te, ka tperluu ttein sin fa goen. Ma karu tuaf naꞌuab anpaek uab humaꞌ-humaꞌ, noki-noki te, ka tperluu ttein sin fa goen. Ma karu saaꞌ reꞌ ahiint ein nahiin sin, noki-noki te, ka mapakeꞌ fa goen amsaꞌ.  
\v 9 Oras ia, hit suma tahini kreoꞌ goah. Karu hit tjair Uisneno In mafefa kninuꞌ, hit suma tatoon rasi reꞌ ka nanokab fa feꞌ.  
\v 10 Mes antea in oors ate, areꞌ saaꞌ ii of namtiis. Oras naan, rasin reꞌ ka namtiis fa feꞌ, ka mapakeꞌ fa ntein amsaꞌ.   
\p
\v 11 Tait iꞌtopeꞌ on nai: oras au anaꞌ feꞌ, au uꞌuab on reꞌ riꞌaan aꞌbaut biasa naꞌuab. Au utenab on reꞌ riꞌaan aꞌbaut biasa natenab amsaꞌ. Mes oras ia, au ꞌneek amnasi ꞌrair, es naan ate, au ka ꞌriis nok fa on reꞌ riꞌaan aan antein.   
\p
\v 12 Tait iꞌtopeꞌ bian antein: oras ia, hit bisa tiit aꞌkreꞌo, mes ka nakninuꞌ fa feꞌ, on reꞌ atkisu tpaek ninu reꞌ anreuꞌ. Mes aꞌroo-ꞌroo te, areꞌ saaꞌ ii of nakninuꞌ. Hit tkius tiit on reꞌ baer es natetab anbi hit humak ma hit matak. Oras ia, au suma uhini kreoꞌ goah. Mes aꞌroo-ꞌroo te, au bisa uhiin areꞌ kanan rasi, on reꞌ Uisneno nahiin areꞌ kanan rasi anmatoom nok au tuak.   
\p
\v 13 Onaim oras ia, anmuiꞌ rasi nonoꞌ teun reꞌ hit ro he tmoeꞌ sin, reꞌ ntaahn ein piut. Sin esan reꞌ:  
\q2 hit ro he tpirsai piut teu Uisneno;  
\q2 hit ro he tafnekan ma tharap piut tak, In of anꞌator areꞌ kanan rasi anjarin reko;  
\q2 ma hit ro he tmaneek es nok es piut-piut.  
\p Naꞌko rais noon teun ein ia, reꞌ pentiing anneis ji es reꞌ \it rais manekat\it*. Fin rais manekat naan es reꞌ reko nneisi.   
\c 14  
\s1 Uisneno In Asmaan ee nfee mepu humaꞌ-humaꞌ neu Iin na  
\p
\v 1 Amꞌusaha he mmaneek es nok es ambi areꞌ kanan rasi. Fin ka nmuiꞌ fa rasi bian reꞌ pentiing anneisi ntein. Ma maim ranan amsaꞌ he Uisneno In Asmaan ee anfee ki kuasa nok mahinif ma manoef, he hi bisa mmoeꞌ rais arekot humaꞌ-humaꞌ. Ma reꞌ reok gui, karu hi mipein mahinif ma manoef he mitoon Uisneno In haan beno.  
\v 2 Fin, karu tuaf anmuiꞌ mahinif ma manoef he naꞌuab anpaek uab aꞌtetaꞌ, Uisneno In Asmaan ee anfee ne kuasa he natoon rasin reꞌ ka nakninuꞌ fa feꞌ. Mes in ka naꞌuab fa nok tuaf bian, fin in suma naꞌuab nok Uisneon goah. Ka nmuiꞌ fa tuaf reꞌ nabua nbi naan, reꞌ nahiin tuaf naan in uab naan.  
\v 3 Mes karu tuaf anmuiꞌ mahinif ma manoef he natoon Uisneno In haan beno, in nfee haan beno naan neu tuaf ein ok-okeꞌ reꞌ abitan naan. In nahakeꞌ tuaf-tuaf in rais pirsait neu Uisneno, nhaꞌtain sin neek ein, nseuꞌsaab ma nhaan mau tuaf ein reꞌ neek ein ansusan.  
\v 4 Tuaf reꞌ naꞌuab anpaek uab aꞌtetaꞌ, in nhaꞌtain kuun in nekan. Mes atoniꞌ reꞌ natoon Uisneno In haan beno, in nhaꞌtain too mfaun reꞌ nabuan, he jemaaꞌt ein ok-okeꞌ naꞌbeꞌi nnesin.   
\p
\v 5 Au roimk ii he hi arki bisa miꞌuab ampaek uab aꞌtetaꞌ. Mes au ꞌromi ꞌneis he hi bisa miꞌuab mitoon Uisneno In haan beno. Fin tuaf reꞌ natoon Uisneno In haan beno, mapakeꞌ nneis naꞌko tuaf reꞌ suma naꞌuab anpaek uab aꞌtetaꞌ. Karu miꞌuab ampaek uab aꞌtetaꞌ, naan reko amsaꞌ, asar anmuiꞌ tuaf reꞌ bisa natoon uab naan in aꞌmoufun. Nok ranan naan, haan beno naan bisa naꞌbeꞌib too mfaun ein abitan jemaꞌat, he sin bisa nahinin imsaꞌ.   
\p
\v 6 Aok-bian manekat arki! Mitenab miit rasi ia. Kar-karu au ꞌuum ꞌeu ki, rarit au uꞌuab aꞌpaek uab aꞌtetaꞌ reꞌ hi ka mihiin je fa, hi mipein upan saaꞌ? Ka tiit fa, tua. Mes karu au uꞌuab ꞌeu ki, reko nneis au utoon Uisneno In romin. Reko nneis au ꞌfei rasi reꞌ unuꞌ te, ka nakninuꞌ fa. Reko nneis au ꞌturun ma ꞌbaab ki he mihiin rasi humaꞌ-humaꞌ antea namnuut. Reko nneis au umnaubaꞌ ki ꞌeik Uisneno In Kabin ma Prenat. Reko nneis au unoniꞌ ki. Nok ranan naan ate, naꞌ anmuiꞌ in upan neu ki, tua!   
\p
\v 7 On naan amsaꞌ nok baer musiik ein. Fin sin ka nmonin fa, mes sin nahanan hanaf humaꞌ-humaꞌ. Ampaek bobe, aiꞌ ꞌheꞌo, aiꞌ ꞌrekuꞌ, karu in not ee ka naꞌbaniꞌ fa, atoniꞌ ro ka nahiin fa neu in nreuk siit mee ja, oo?  
\v 8 Ma karu toiꞌs ee haan ee ka nakninuꞌ fa, on mee he soraurs ein bisa nahinin nak, in haan tanar he sin nabaarb ein he nmakenan? Ka bisa fa, tua.  
\v 9 On naan amsaꞌ neu ki. Karu hi miꞌuab ampaek uab aꞌtetaꞌ, aiꞌ mpaek uab reꞌ atoni ka nahiin je fa ma nkeukn ee, naan on reꞌ hi miꞌuab mok anin. Ruum am parsuum aah, fin atoniꞌ ka bisa nheek fa ho sarit!  
\v 10 Anmuiꞌ uab amfaun anbi pah-pinan ia. Uab meseꞌ-meseꞌ te, anmuiꞌ kuun in aꞌmoufun.  
\v 11 Mes karu au ka uhiin fa atoniꞌ bian sin uab, naan ka nmuiꞌ fa upan saaꞌ-saaꞌ neu kau. Au ka uhiin fa sin uab, ma sin ka nahiin fa au uab amsaꞌ. Hit arkit es nok es ate, atjair on reꞌ kase.   
\p
\v 12 On naan amsaꞌ nok ki. Hi he mipein kuasa nok mahinif ma manoef miꞌko Uisneno. Naan reko. Mes reko nneis hi mꞌusaha he mipein kuasa nok mahinif ma manoef reꞌ hi bisa mpaek je he mhaꞌtain apirsait ein amfa-faun!   
\p
\v 13 Onaim karu tuaf reꞌ naꞌuab anpaek uab aꞌtetaꞌ, reko nneis in nꞌonen antoit he Uisneno nfee ne mahinif ma manoef msaꞌ he in bisa natoon uab aꞌtetaꞌ naan in sarit.  
\v 14 Karu au ꞌonen aꞌpaek uab aꞌtetaꞌ, au ꞌonen aꞌpaek au nekak, mes au ka uhiin fa neu au uꞌuab saaꞌ.  
\v 15 Onaim in reokn ii, au he ꞌmoeꞌ on mee? Au ꞌpaek sin nua sin, mes es-es ate nok in tabu. Au he ꞌonen aꞌpaek au nekak. Ma au he ꞌonen aꞌpaek uab reꞌ au uhiin je msaꞌ. Au he ꞌsii siit pures-boꞌis ꞌeu Uisneno ꞌpaek au nekak. Ma au bisa ꞌsii ꞌpaek uab reꞌ au uhiin je msaꞌ.  
\v 16 Fin karu ho mpaek uab aꞌtetaꞌ he mpures ma mboꞌis Uisneno muꞌko ho nekam, rarit anmuiꞌ tuaf bian anbi naan reꞌ ka nahiin fa rasin naan, on mee he in bisa nekaf meseꞌ nok ko? Oras ho mtoit makasi meu Uisneno mpaek uab aꞌtetaꞌ, on mee he tuaf naan bisa nekaf meseꞌ nok ko mnak, “Naan batuur, tua!” Ka bisa fa, aiꞌ? Fin in ka nahiin fa ho uab naan.  
\v 17 Ho bisa mtoit makasi meu Uisneno on naan. Mes rasi naan ka nhaꞌtain fa tuaf bian sin neek ein.   
\p
\v 18 Hi of oniꞌ ka mihiin fa. Au uꞌuab aꞌpaek uab aꞌtetaꞌ aꞌneis uꞌko ki ok-okeꞌ. Ma au ꞌtoit makasi ꞌeu Uisneno, natuin In nmoeꞌ kau bisa uꞌuab on naan.  
\v 19 Mes karu apirsait ein nabuan, reko nneis au uꞌuab aꞌpaek uab tuk-tukaꞌ ma par-paraꞌ niim aah reꞌ he sin bisa nahinin, he au unoniꞌ sin, naan reko nneis naꞌko au uꞌuab amnanuꞌ-mnanuꞌ aꞌpaek uab aꞌtetaꞌ amfa-faun, reꞌ sin ka nahiin je fa.   
\p
\v 20 Aok-bian manekat arki! Karu hi he mroim he mihiin areꞌ kanan rasi, hi ro he minoniꞌ on reꞌ tua neek amnasit. Kais mitenab on reꞌ riꞌaan aꞌbaut ein! Mes anmatoom nok rais maufinu, hi ro he on reꞌ riꞌaan aꞌbaut ein, reꞌ ka nmoeꞌ nahinin fa rais maufinu, fin sin neek ein nakniunꞌ ein.  
\v 21 Anbi Uisneno In Suur Akninuꞌ, matuꞌi mnak:  
\q1 “Hit Usiꞌ naꞌuab am nak,  
\q2 ‘Au he ꞌpaek pah reꞌ naꞌuab anpaek uab aꞌteet ein,  
\q3 he Au uꞌuab ꞌeu pah Israꞌel ia.  
\q1 Maski Au uꞌuab on mee msaꞌ,  
\q2 mes sin ka nromin fa he natniin Kau, tua.’ ”\x + \xo 14:21 \xt Naiꞌ Yesaya 28:11-12\x*   
\p
\v 22 Natuin rasi naan, hi mkius miit kiim, karu tuaf naꞌuab anpaek uab aꞌtetaꞌ, naan anjair tanar neu tuaf reꞌ ka npirsai fa feꞌ neu Uisneno, he sin nkius niit In kuasan. Naan ka nturun ma nbaab fa tuaf-tuaf reꞌ anpirsai nrarin neun Uisneno. Mes karu tuaf natoon Uisneno In haan beno, naan anturun ma nbaab atoniꞌ reꞌ anpirsai nrair neu Ne. Naan ka nturun ma nbaab fa tuaf reꞌ ka npirsai fa feꞌ neu Ne.  
\v 23 Karu hi mibua, rarit hi arki es-es ate ampaek uab aꞌtetaꞌ, rarit anmuiꞌ tuaf reꞌ ka npirsai fa, aiꞌ tuaf reꞌ ka nahiin fa rasin reꞌ ia, antaam anbi hi sonam ma hi tnaanm ein, sin of nateenb ein on mee? Tebes, sin of nak, “Atoin ein ia namanun nrarin, tua!”   
\p
\v 24 Karu hi arki, es-es ate mitoon Uisneno In haan beno, rarit anmuiꞌ tuaf reꞌ ka npirsai fa, aiꞌ tuaf reꞌ ka nahiin fa rasin reꞌ ia, antaam anbi hi sonam ma hi tnaanm ein, ro tebes tuaf naan anroim he nneen ma natniin saaꞌ reꞌ hi miꞌuab ee. Onaim saaꞌ reꞌ hi miꞌuab ee naan, naruruꞌ ma nakriraꞌ tuaf naan in saant ein, tar antea in nparikas namnuut in aꞌmoin aa kuun.  
\v 25 Rais maufinun reꞌ in naꞌnifaꞌ sin anbin in nekan amsaꞌ, of mamnitaꞌ he too mfaun ein niit sin. Rarit tuaf naan of anriꞌtuu he naꞌbesan neu Uisneno mnak, “Ro tebes, Uisneno et hi sonam ma hi tnaanm ein, tua!”   
\s1 Areꞌ kanan rasin reꞌ hit tmoeꞌ sin, atmoe tatuin in batuur aan. Kais atmoeꞌ tafiꞌ-tafiꞌ  
\p
\v 26 Onaim aok-bian manekat arki! Karu hi mibua, tuaf meseꞌ-meseꞌ nok nain kuun in mahinif ma manoef. Anmuiꞌ asiit reꞌ nsii siit pures-boꞌis neu Uisneno. Anmuiꞌ anoniꞌ reꞌ nanoniꞌ tuaf anmatoom nok Uisneno. Anmuiꞌ atoon rais maꞌnifaꞌ naꞌko Uisneno, reꞌ unu feꞌe te maꞌnifaꞌ. Anmuiꞌ aꞌuab reꞌ naꞌuab nok uab aꞌtetaꞌ. Ma nmuiꞌ tuaf reꞌ bisa natoon uab naan in aꞌmoufun. Areꞌ rasin naan, sin ro he nmoeꞌ sin he nhaꞌtain tuaf bian sin rais pirsait.   
\p
\v 27 Karu nmuiꞌ tuaf reꞌ nroim he naꞌuab anpaek uab aꞌtetaꞌ, naan reko. Mes maut he tuaf nua aiꞌ teun goah ate, nanokab nai. Kais amfa-faun. Es naꞌuab anrair feꞌe te, naꞌ es naꞌuab antein. Ma ro he nmuiꞌ tuaf reꞌ bisa natoon uab naan in aꞌmoufun.  
\v 28 Karu ka nmuiꞌ fa tuaf reꞌ bisa natoon uab naan in aꞌmoufun, kais miꞌuab ampaek uab aꞌtetaꞌ ambi too mfaun ein sin humak ma sin matak. Maut he sin naꞌuab ein on naan anbin sin neek ein kuuk. Sin bisa naꞌuab nok Uisneno on naan amsaꞌ.   
\p
\v 29 Karu hi mibua, maut he tuaf nua aiꞌ teun goah esan reꞌ natoon Uisneno In haan beno. Hi bian ii ro he mtai mirek-rekoꞌ sin uabk ein naan.  
\v 30 Mes karu Uisneno nfei neu tuaf es, reꞌ antook ma nneen anbi naan, he nahiin rais jes reꞌ unuꞌ feꞌe te maꞌnifaꞌ, tuaf naan ro he natoon haan beno naan neu abitan naan ok-okeꞌ. Ma tuaf reꞌ naꞌuab anhaek maat ro he nasnaas feꞌ, he nfee mainuan neu tuaf reꞌ feꞌ anneen naꞌko Uisneno, he in bisa naꞌuab.  
\v 31 Amneon ii, hi arki bisa mitoon Uisneno In haan beno. Mes maut he tuaf es naꞌuab feꞌ, rarit naꞌ in partei. Nok ranan naan, hi arki bisa mneen ma mitniin, ma hi arki bisa minoniꞌ, ma hi arki bisa mnaben miit mak hi neekm ein naꞌbeꞌin.  
\v 32 Mimnau, tuaf reꞌ natoon Uisneno In haan beno, in ro he nꞌator nahiin in tuan ee kuun amsaꞌ. Tuaf es naꞌuab, rarit naꞌ tuaf es, fin tuaf bian bisa ntahan in tuan ee.  
\v 33 Fin ka tiit fa taisibu anbi Uisneno. Fin anbi Uisneno, areꞌ saaꞌ ii makikin ma maꞌator nok reko.  
\p Anbi mee-mee, karu apirsait ein nabuan ate, biasa on nai:  
\v 34 Bifee ngguin ro he ntokon ntainiin ein. Kais nafefan. Sin ro he nneen ma natniin neu aꞌnaakt ein. Fin Uisneno In Atoran naꞌuab on naan amsaꞌ, aiꞌ?  
\v 35 Karu nmuiꞌ bifee jes reꞌ he nataan rais jes ate, maut he nfain feꞌ, naꞌ nataan neu in mone. Fin karu bifee ngguin naꞌroton anbin uim onen, naan tamaeb ok, tua!   
\p
\v 36 Hi teenb ein on mee? Fin Uisneno In Kabin ma Prenat ka npoi ma nboor fa naꞌko ki! Ma In Kabin Ma Prenat naan ka nfee je fa neu hi abit Korintus atmees! Mitenab mirek-rekoꞌ feꞌ!  
\v 37 Karu nmuiꞌ tuaf reꞌ naan in tuan ee nak, in bisa natoon Uisneno In haan beno, aiꞌ natenab nak, in ntoup kuasa naꞌko Uisneno In Asmaan ee, in nahiin kuun am nak, rasi reꞌ au ꞌtuiꞌ ꞌeu ki naan, ka atoran naꞌko au kuuk fa, mes naan prenat naꞌko hit Usiꞌ, Naiꞌ Yesus.  
\v 38 Karu nmuiꞌ tuaf reꞌ ka nroim fa he ntoup rasin reꞌ ia, hi kais amtoup goe.   
\p
\v 39 Aok-bian manekat arki! Amhaek miheer he hi mipein kuasa he bisa mitoon Uisneno In haan beno. Ma kais ampenan tuaf am mak, sin ka bole fa he naꞌuab ein anpaken uab aꞌtetaꞌ.  
\v 40 Onaim karu hi mibua, minaob areꞌ kanan rasi natai nok in batuur aan, reꞌ pantas. Rais jes nahuun feꞌ, naꞌ bian natuin ein. Minaob sin arsin nok reko, kais tafiꞌ-tafiꞌ, tua.   
\c 15  
\s1 Kristus anmoni nfain naꞌko In aꞌmaten  
\p
\v 1 Aok-bian manekat arki! Au ꞌroim he hi mimnau Uisneno In Rais Reko reꞌ au utoon ki unuꞌ naan. Hi mtoup maan Rais Reko naan, mhaek mibaar ma mituin ee piut amsaꞌ.  
\v 2 Fin Rais Reko naan, es reꞌ bisa nsoi nafetin ki, asar hi mnaaꞌ miheer piut meu ne. Mes karu hi ka mpirsai fa piut meu Uisneno, hi rais pirsait naan, parsuum aah.   
\p
\v 3 Au unoniꞌ ꞌrair ki areꞌ rasi reꞌ pentiing, reꞌ unuꞌ te, tuaf nanoniꞌ niit anrair kau sin. Sin esan reꞌ: Kristus, reꞌ Uisneno nreek Ee neem naan, anmate nrair he nsoi nafetin kit naꞌko hit sanat ma penu sin, natai nok saaꞌ reꞌ matuꞌi nbi Uisneno In Suur Akninuꞌ naꞌko unuꞌ.\x + \xo 15:3 \xt Naiꞌ Yesaya 53:5-12\x*  
\v 4 Rarit sin nsuub Ee. Anmeu te, Uisneno namonib nafainꞌ Ee, natai nok saaꞌ reꞌ matuꞌi nain anbi Uisneno In Suur Akninuꞌ naꞌko unuꞌ.\x + \xo 15:4 \xt Siit Pures-Boꞌis sin 16:8-10, Naiꞌ Mateos 12:40, Haef ein sin Retaꞌ 2:24-32\x*  
\v 5 Rarit Kristus nakriraꞌ In tuan ee neu naiꞌ Petrus.\f + \fr 15:5 \ft Suur Akninuꞌ uab Yunani matuꞌi mnak, “Kefas”. Kefas naan, naiꞌ Petrus in kanan es.\f* In nakriraꞌ In tuan ee msaꞌ neu In atoup noinꞌ ein tuaf boꞌes am nua.\x + \xo 15:5 \xt Naiꞌ Mateos 28:16-17, Naiꞌ Markus 16:14, Naiꞌ Lukas 24:34,36, Naiꞌ Yohanis 20:19\x*  
\v 6 Neot es, In nakriraꞌ In tuan ee neu apirsait ein tuaf natun niim anneis. Sin arsin ankius niit Ee. Naꞌko sin arsin reꞌ naan, tuaf amfaun anmonin feꞌ. Amaets ein, sin fauk aah.  
\v 7 Rarit In nakriraꞌ In tuan ee neu naiꞌ Yakobus. Rarit In nakriraꞌ In tuan ee neu In haef ein ok-okeꞌ.   
\p
\v 8 Au es reꞌ amunit aꞌneis, aꞌkius ꞌiit Ee msaꞌ. Fin au on reꞌ aheit susu reꞌ nahoins ee namuin.\x + \xo 15:8 \xt Haef ein sin Retaꞌ 9:3-6\x*  
\v 9 Uisneno In haef bian sin, sin arsin pentiing anneis naꞌko kau. Amneon ii, au ka pantas fa he ꞌjair In haef. Fin unuꞌ te, au es reꞌ ususab ma ꞌhaꞌmuiꞌ Uisneno Iin na nbin bare-bare.\x + \xo 15:9 \xt Haef ein sin Retaꞌ 8:3\x*  
\v 10 Mes Uisneno naruruꞌ ma nakriraꞌ In nekan arekot neu kau. Rarit In es reꞌ anmoeꞌ kau ꞌjair on reꞌ ia, oras ia. Oras In nmoeꞌ rais reko neu kau, In ka nporin fa oras nok ruum am parsuum. Namuni te, au es reꞌ aꞌhaek maꞌtaniꞌ ꞌneis uꞌko sin arsin ok-okeꞌ! Te kaah, Uisneno In nekan arekot es reꞌ nmeup anbi au ꞌmonik, mes ka au fa es reꞌ aꞌmeup.   
\p
\v 11 Onaim ka pentiing fa karu au es reꞌ unoniꞌ tuaf, aiꞌ haef bian sin es reꞌ nanoniꞌ tuaf. Fin hai arkai minoniꞌ rasi reꞌ humaꞌ meseꞌ. Hai arkai mitoon piut-piut meu tuaf anmatoom nok Uisneno In Rais Reko. Nok ranan naan, hi mpirsai meu Rais Reko reꞌ naan.   
\s1 Amaets ein of anmoni nfanin  
\p
\v 12 Hai minoniꞌ tuaf am mak, Kristus, reꞌ Uisneno nreek anrair Je neem naan, anmoni nfain naꞌko In aꞌmaten. Onaim nansaaꞌ am es hi bian mak, “Amaets ein ka nmoni nfanin fa”? In aꞌsuikn ii saaꞌ?  
\v 13 Fin karu amaets ein ka nmoni nfanin fa, in sairt ii nak, Kristus ka nmoni nfain fa msaꞌ!  
\v 14 Ma karu Kristus ka nmoni nfain fa, areꞌ saaꞌ reꞌ hit biasa tatoon sin teu too mfaun ein, ka mapakeꞌ fa goen. Ma hi rais pirsait meu Ne, ruum am parsuum aah!  
\v 15-16 Ma karu batuur amaets ein ka nmoni nfanin fa, hai mjair saksii poi anmatoom nok Uisneno. Fin hai biasa minoniꞌ tuaf am mak, “Uisneno es reꞌ namonib nafaniꞌ Kristus!” Ro tebes hai mitoon on reꞌ naan. Ma karu amaets ein ka nmoni nfanin fa, in sairt ii nak, Uisneno ka namonib nafaniꞌ niit fa Kristus.  
\v 17 Mitenab miit rasi ia: karu Kristus ka nmoni nfain fa, hi rais pirsait meu Uisneno ruum am parsuum aah! Fin hi misaah hi sanat ma penu sin feꞌ!  
\v 18 Ka naan anmees jah fa, fin amaets ein ok-okeꞌ, reꞌ unuꞌ feꞌe te, anmafutun nok Kristus, karu Kristus ka nmoni nfain niit fa, sin nmaten ma napasib sin naꞌkon Uisneno msaꞌ.  
\v 19 Hit taꞌpeis ok teu Kristus. In sairt ii nak, In of anmoeꞌ rais reko neu kit. Mes karu hit tafneek on naan suma tbi pah-pinan ia goah, naan ruum am parsuum aah! Ma hit tjair atoin kasian atneis taꞌko biak ein ok-okeꞌ!   
\s1 Saaꞌ na es reꞌ anjair, natuin Kristus anmoni nfain?  
\p
\v 20 Te kaah, ka on fa naan, tua. Amneon ii, es reꞌ: Kristus reꞌ Uisneno nreek Ee neem naan, anmoni nfain naꞌko In aꞌmaten! In ka nmees fa, fin apirsait ein reꞌ nmate nrarin, of anmoni nfanin amsaꞌ. Kristus reꞌ naan on reꞌ fua unu, reꞌ naruruꞌ ma nakriraꞌ am nak, sin reꞌ amaets ein naan, of anmoni nfanin natuin Ee.  
\v 21 Un-unuꞌ te, suma tuaf meesꞌ aah, es reꞌ naiꞌ Adam, reꞌ antanhai Uisneno In aprenat. Onaim in napein hukun, es reꞌ rais mates. Hukun naan ansaen kit arkit ok-okeꞌ. Mes oras ia, anmuiꞌ tuaf es antein, es reꞌ Kristus, reꞌ nmoin natuin Uisneno In aprenat. Onaim natuin In arekon, amaets ein bisa nmoni nfanin!  
\v 22 Ansuun tuaf reꞌ antanhai Uisneno In aprenat, napein hukun aꞌmaten amsaꞌ, on reꞌ naiꞌ Adam. On naan amsaꞌ, ansuun tuaf reꞌ anmafuut nok Kristus, Uisneno of namonib nafaniꞌ sin.   
\p
\v 23 Mes es-es ate nok in tabu. Kristus anjair tuaf ahunut reꞌ nmoni nfain, on reꞌ fua unu feꞌe na. Ma oras In nkoen On anfain neem neu pah-pinan ia, naꞌ Iin na nmoni nfain amsaꞌ.  
\v 24 Rarit, naꞌ pah-piin ii namsoup. Oras naan, Kristus anjair Usif reꞌ nareuꞌ areꞌ kanan kuasa, areꞌ kanan aprenat, ma areꞌ kanan reꞌu reꞌ anmamuus nok Ne. In njair Usif reꞌ nnonaꞌ nafaniꞌ In hak aprenat neu In Amaf, es reꞌ Uisneno.   
\p
\v 25 Fin In ro he nnaaꞌ aprenat piut, tar antea Uisneno niis naan areꞌ kanan saaꞌ reꞌ anraban Kristus, he sin naꞌruir ein neu Ne.\x + \xo 15:25 \xt Siit Pures-Boꞌis sin 110:1\x*  
\v 26 Anmuiꞌ rais jes anteniꞌ reꞌ anmamuus nok kit mansian. Es reꞌ hit ro he tmaet. Mes namuni te, Uisneno he niis naan rasi ꞌmaten in kuasan amsaꞌ. In nmoꞌe nrair on naan ate, ka tiit fa tuaf reꞌ nmate ntein.  
\v 27 Anbi Suur Akninuꞌ Uisneno matuꞌi mnak, “Uisneno nmoeꞌ areꞌ kanan saaꞌ reꞌ In niis naan sin, he naꞌruir ein neu Tuaf reꞌ In nbaꞌan he nreek Ee neem.” Oras antui mnak, “areꞌ kanan saaꞌ reꞌ In niis naan sin, he naꞌruir ein neu Tuaf”, nakninuꞌ nrair nak, Uisneno ka ntaam fa neu naan. Fin Uisneno kuun es reꞌ nait Je njair Usif neu areꞌ saaꞌ ii ok-okeꞌ.\x + \xo 15:27 \xt Siit Pures-Boꞌis sin 8:6\x*  
\v 28 Karu of areꞌ saaꞌ ii nneen ma natniin batuur neu Uisneno In Anah, naꞌ Anah naan of annonaꞌ areꞌ saaꞌ ii ok-okeꞌ neu In Amaf, reꞌ nait Je njair Usif neu areꞌ saaꞌ ii ok-okeꞌ. Rarit Uisneno annaaꞌ aprenat piut anbi areꞌ kanan rasi, ma neu areꞌ kanan mansian.   
\s1 Kar-karu amaets ein ka nmoni nfanin fa  
\p
\v 29 Anmuiꞌ tuaf reꞌ nasrain he nsenuꞌ ma nsekaꞌ amates reꞌ ka nasrain fa feꞌ. Mes karu amaets ein ka nmoni nfanin fa, nansaaꞌ am es sin he nasranin neun amaets ein?\f + \fr 15:29 \ft Eraꞌ reꞌ ia ka nakninuꞌ fa. Harat on reꞌ “nasrain he nsenuꞌ ma nsekaꞌ amates” ka tiit fa et eraꞌ bian anbi \ft \+it Uisneno In Rais Manbaꞌan Feꞌu\+it* ok-okeꞌ.\f*  
\v 30 Ma nansaaꞌ am es hai he mibarab he mmaet fani-fani, karu amaets ein ka nmoni nfanin fa?  
\v 31 Fin au he noi ꞌmaet neno-neno! Mes aok-bian manekat arki! Au ꞌsuup, au ꞌnaben ate ka saaꞌ-saaꞌ fa karu au ꞌmaet. Fin au bisa uꞌaitiꞌ au humak, natuin hi mmafuut piut mok hit Usiꞌ Yesus Kristus, reꞌ Uisneno nreek anrair Je neem.  
\v 32 Neno naan, oras au ꞌbi kota Efesus feꞌ, au ꞌmatoe piut ꞌok atoin ein naan on reꞌ muiꞌ fui apisut. Mes karu au suma ꞌmabaan he au bisa ꞌiis kuuk, ka ꞌfee je fa ꞌeu Uisneno, naan ruum am parsuum aah. Ka mapakeꞌ fa, tua! Fin karu batuur amaets ein ka nmoni nfanin fa, reko nneis hit tatun-tuin ahaa biak ein sin uab reꞌ nak,  
\q1 “Iim he hit fesat ok-okeꞌ,  
\q2 ma taah-tiun namin-miin aah,  
\q3 fin nokaꞌ te, hit atmaet, tua!”\x + \xo 15:32 \xt Naiꞌ Yesaya 22:13\x*   
\p
\v 33 Hi kais mipein rais poi he mitenab on naan! Fin anmuiꞌ uab reꞌ nak,  
\q1 “Karu ho mhaek haꞌe meseꞌ mok amafiunt ein,  
\q2 naan anmoeꞌ ko mteib muꞌko raan aꞌhonis reꞌ namneo ma namnoon, tua.”   
\p
\v 34 Kais ammoeꞌ rais maufinu mtein! Misnaas nai! Amꞌator ho tuam aan rek-reko! Ammoeꞌ ꞌmoeꞌ amneot aah! Amneon ii, hi ro he mimaeb om, fin anbi hi tnaanm ein, anmuiꞌ tuaf reꞌ ka nahiin Uisneno fa feꞌ.   
\s1 Karu hit tmoni tfain, of hit aok ii on mee?  
\p
\v 35 Anmuiꞌ tuaf nataan am nak, “Karu amaets ein anmoni nfanin, in raan ii on mee? Ma sin aok ein anjarin on mee?”   
\p
\v 36 Naan mono! Karu amseen fini te, fini naan ro he npunu nbi auf goe nanan, naꞌ in bisa nmoin ma natoor.  
\v 37 Ma fini reꞌ hit tseen, in masan ka humaꞌ meseꞌ fa nok saaꞌ reꞌ natoor ma nanoo. In fini reꞌ anmeot, on reꞌ maak-gandum aiꞌ makaꞌ, aiꞌ fini bian.  
\v 38 Es-es ate natuin in masan kuun, natuin Uisneno In romin. Fin In es reꞌ nafeek roet ein sin maask ein.   
\p
\v 39 Muꞌit ma mansian ii on naan amsaꞌ. Es-es ate nok in masan, natuin Uisneno In romin. Rarit mansian ii in aon, natuin mansian in human ma in masan. Muiꞌt ein sin aok ein, es-es ate natuin in masan. Koorn ein nok sin iin. Iikꞌ ein nok sin iin. Bian antein nok sin iin.   
\p
\v 40 Anmuiꞌ bareꞌ et neon goe tnanan, ma nmuiꞌ bareꞌ et pah-pinan. Reꞌ abitan neon goe tnanan anmuiꞌ sin pinan ma krahan kuuk. Reꞌ abitan pah-pinan ia amsaꞌ anmuiꞌ sin pinan ma krahan kuuk. Mes pinan ma krahan naan aꞌtetaꞌ naꞌko abitan neon goe tnanan.  
\v 41 Anbi neon goe tnanan, maans ee in pinan ma krahan aꞌtetaꞌ; funan in pinan ma krahan aꞌtetaꞌ; ma kfuun ein, sin pinan ma krahan aꞌtetaꞌ amsaꞌ. Es-es ate nok In masan. Es-es ate nok in pinan ma krahan. Onaim areꞌ saaꞌ ii anmuiꞌ kuun in pinan ma krahan, tua.   
\p
\v 42 Karu amaets ein anmoni nfanin, naan on reꞌ fini feꞌe na. Fin karu tsuub amates, in aon amates naan npunu nreuꞌ, tua. Mes karu in nmoni nfain, in ka on fa unuꞌ naan. Fin karu in nmoni nfain, in ka bisa nmate ntein fa heen.  
\v 43 Oras hit tsuub amates, hit tnaben tak, aof amates naan anꞌoemeet. Mes karu atoniꞌ naan anmoni nfain, in ro npiin ma nakraah! Fin in nakninuꞌ nrair. Amates ka bisa nmoeꞌ fa saaꞌ-saaꞌ oras ansuub ee. Mes oras in nmoni nfain, in maꞌtain besi ntein!  
\v 44 Karu atoniꞌ nmoin feꞌ, in suma natenab ma nnaebn ahaa, tua. Mes oras in nmaet, he nmoin anfain, Uisneno In Asmaan ee nfee ne ꞌmonit batuur. Ma in ka humaꞌ meseꞌ fa on reꞌ unuꞌ.   
\p
\v 45 Mansian ahunut reꞌ on reꞌ hit, es reꞌ naiꞌ Adam. Tatuin Uisneno In Suur Akninuꞌ, matuꞌi mnak, “in anjair mansian reꞌ anmoin, reꞌ natenab ma nnaben nahiin.” Mes mansian reꞌ In masan on reꞌ naiꞌ Adam, reꞌ aꞌraat reuꞌf ii, es reꞌ Kristus. In Asmanan es reꞌ bisa nfee ꞌmonit batuur neu tuaf.\x + \xo 15:45 \xt Retaꞌ Ahun-hunut 2:7\x*  
\v 46 Ahuunt aan, es reꞌ atoniꞌ reꞌ suma natenab ma nnaben nahiin jah, rarit in bisa nmaet. Mes reꞌ anmoni nfain naan, es reꞌ atoniꞌ reꞌ napein ꞌmonit batuur naꞌko Uisneno In Asmanan.  
\v 47 Mansian ahunut anbi pah-pinan ia, anmoeꞌ je naꞌko auf afaꞌ. Mes reꞌ no nuan ii, es reꞌ Kristus reꞌ neem naꞌko neon goe tnanan.  
\v 48 Hit reꞌ tmoin anbi pah-pinan ia, tahuum on reꞌ mansian ahunut, reꞌ Uisneno nmoeꞌ naꞌko auf afaꞌ. Mes tuaf reꞌ nmafuut nok Uisneno nbi neon goe tunan, in masan nahuum on reꞌ Kristus reꞌ neem naꞌko neon goe tunan.  
\v 49 Hit arkit oras ia, hit tahuum on reꞌ naiꞌ Adam reꞌ Uisneno nmoeꞌ je naꞌko auf afaꞌ. Mes noki-noki te, hit tsenuꞌ ma tsekaꞌ masaf feꞌu, humaꞌ meseꞌ on reꞌ Kristus reꞌ nkoen On neem naꞌko neon goe tunan.   
\p
\v 50 Aok-bian manekat arki! Reꞌ au he utoon ꞌeu ki ji, on nai: hit reꞌ atjair mansian masaf amnaaꞌ, hit aok ii naꞌko naaꞌ ma nuif. Nok ranan naan, hit ka bisa ttoup fa hit pusaak he tjair Uisneno In anah et sonaf neno tunan. Ka bisa fa! Fin tuaf masaf on reꞌ naan, sin aok ein of anpunun nreꞌun, rarit sin ka bisa ntoup fa rasi reꞌ nabar-baar kuun.   
\p
\v 51 Onaim amneen ma mitniin mirek-rekoꞌ! Fin au he ꞌfei ꞌeu ki rais maꞌnifaꞌ es. Of anmuiꞌ apirsait bian reꞌ ka nmaten fa. Mes hit arkit of atsenuꞌ ma tsekaꞌ masaf feꞌu.  
\v 52 Oras toiꞌs ee in hanan amunit nahaan, areꞌ saaꞌ ii njair nok askeken. Rabah anneis naꞌko ho muꞌmeraꞌ. Fin oras toiꞌs ee nahaan, oras naan amaets ein anmoni nfanin amsaꞌ. Ma karu sin anmoni nfanin jen, sin ka nmate nteinꞌ ein fa heen, ma ka npunu nteinꞌ ein fa goen. On naan msaꞌ nok hit arkit reꞌ amonit. Hit arkit atjair masaf feꞌu.\x + \xo 15:52 \xt 1 Tesalonika 4:15-17\x*  
\v 53-54 Fin hit aok ii reꞌ bisa npuun oras ia, of naꞌbaniꞌ neu masaf reꞌ ka bisa npuun antein fa! Ma hit arkit reꞌ oras ia bisa tmaet, of naꞌbaniꞌ kit atjair masaf reꞌ ka bisa tmate ntein fa! Naan anjair natuin saaꞌ reꞌ matuꞌi nain anbi Suur Akninuꞌ mnak,  
\q1 “Uisneno nareꞌu nrair rasi ꞌmaten in kuasa,  
\q2 ma niis naan ee!  
\q1 Etun hit ka tmate ttein fa.”\x + \xo 15:53-54 \xt Naiꞌ Yesaya 25:8\x*   
\q1
\v 55 “Hoe, ꞌmaten!  
\q2 Ho kuasam et mee?  
\q1 Hoe, ꞌmaten!  
\q2 Ho menas et mee?”\x + \xo 15:55 \xt Naiꞌ Hosea 13:14\x*   
\p
\v 56 Nansaaꞌ am es rasi ꞌmaten neik menas neu hit mansian? Naan natuin hit tmoꞌe tsaan. Es reꞌ naan! Nansaaꞌ am es hit sanat ma penu sin anmuꞌin kuasa on naan? Naan natuin Uisneno In atoran naruruꞌ ma nakriraꞌ nak, hit sanat ma penu sin antanhai In aprenat. Es reꞌ naan!  
\v 57 Mes oras ia, areꞌ saaꞌ ii ok-okeꞌ njarin aꞌtetaꞌ! Rarit hit arkit attoit makasi kouꞌ-koꞌu teu Uisneno. Fin In es reꞌ anmoeꞌ kit he bisa tiis taan rais maufinu, tanete tpeoꞌ hit Usiꞌ Yesus Kristus, In aꞌmonin. Ro tebes, Kristus es reꞌ niis batuur, tua!   
\p
\v 58 Onaim aok-bian manekat arki! Maran miheer! Kais miꞌoniꞌ! Hi mepu meu Uisneno ro he naꞌbaab on reko, ma naꞌbaab on piut. Fin hi mihini mmak, hi maskeet meu hit Usiꞌ naan, ka ruum am parsuum fa, tua.   
\c 16  
\s1 Noni-roit reꞌ tuaf anfee sin he nturun ma nbaab Uisneno Iin na  
\p
\v 1 Oras ia, au he ꞌtui anmatoom nok roit ein reꞌ hi mibuab sin he mturun Uisneno Iin na anbin kota Yerusalem. Au utoon aꞌrair apirsait ein et propinsi Galatia, anmoeꞌ on mee mꞌes naꞌ sin bisa naꞌbuaꞌ roit ein naan. Oras ia, hi ro he mmoeꞌ mituin on naan amsaꞌ.\x + \xo 16:1 \xt Roma 15:25-26\x*  
\v 2 Ansuun neno krei, apirsait ein ro he napasib naan sin roit ein aꞌkreꞌo naꞌko sin meupk ein sin aafk ein. Kais ampao he au ꞌuum feꞌe te, naꞌ hi mmurai mꞌurus he miꞌbuaꞌ roit.  
\v 3 Rarit, karu au ꞌuum aꞌtea te, hi miruruꞌ maan kau tuaf reꞌ hi mpirsai je, he neik roit ein naan neu Uisneno Iin na anbin Yerusalem. Rarit au ꞌtui surat he utoon ꞌeu sin neu aꞌnaak jemaaꞌt ein et naan.  
\v 4 Ma karu hi mitenab reko he au ꞌok amsaꞌ, hai bisa mnao mibu-bua.   
\s1 Naiꞌ Paulus anroim he nnao neu bare mfaun  
\p
\v 5 Karu au ꞌnao ꞌfuun am uteef aꞌrari ꞌbi propinsi Makedonia, naꞌ au ꞌeit ꞌeu ki on naan. Mes au he ꞌnao ꞌeu Makedonia feꞌ.\x + \xo 16:5 \xt Haef ein sin Retaꞌ 19:21\x*  
\v 6 Rarit naꞌ au umaik ꞌok ki sero ꞌroo; of oniꞌ ꞌtea oras mainiikn ii namsoup. Rarit hi bisa mnao maat kau mtea baer jes anteniꞌ.  
\v 7 Au sairt ii he ꞌuum ꞌeu ki ka rabah fa. Fin au he utua ꞌok ki sero ꞌroo, karu natuin Uisneno In romin.  
\v 8 Mes au he umaikaꞌ feꞌ aꞌbi kota Efesus reꞌ ia, oras neon koꞌu Pantekosta, [es reꞌ Paska okeꞌ te, ankoon neno boꞌ niim].\x + \xo 16:8 \xt Aꞌnaak Rais Pirsait ein sin Atoran 23:15-21, Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 16:9-11\x*  
\v 9 Natuin anbi bare ia nmuiꞌ mainuan reꞌ reko nneis he au bisa ꞌmeup mepu mfaun feꞌ, maski nmuiꞌ too mfaun reꞌ anraban Uisneno In mepu.\x + \xo 16:9 \xt Haef ein sin Retaꞌ 19:8-10\x*   
\p
\v 10 Karu naiꞌ Timotius anjair he neem neu ki, amtoup goe nok reko, he in kais anmuiꞌ tenab. Fin in reꞌ naan, hit Usiꞌ In ameput, on reꞌ au.\x + \xo 16:10 \xt 1 Korintus 4:17\x*  
\v 11 Kais amkonan he tuaf ankanaꞌpaar ee. Amturun ma mbaab ee, tar antea in nfain neem nok mamut ma ao-minaꞌ, he in bisa nateef nok kau. Fin au ꞌok au aok-bian reꞌ bian sin, ampa-pao goe.   
\p
\v 12 Anmuiꞌ rais jes antein. Au ꞌfuriꞌ ꞌrair hit aok-bian naiꞌ Apolos, he in neit inkius ki ma aok-bian, bian sin. Mes in ka nroim fa he neit oras ia. Karu in napein mainuan reꞌ reko, naꞌ in neit neu naan.   
\s1 Ammoeꞌ rais jes amtein  
\p
\v 13 Hi ro he mpaant om rek-reko! Hi ro he maran ma mtahan he mpirsai piut meu Uisneno! Kais mimtau! Amhaꞌtain jom!  
\v 14 Hi mmoeꞌ saaꞌ-saaꞌ aah ate, mikriraꞌ ma miruruꞌ hi rais manekat.   
\p
\v 15 Aok-bian manekat arki! Hi arki mihiin mak, naiꞌ Stefanus nok in uim je nanan, anjarin apirsait ein ahun-hunut neun Kristus anbin propinsi Akaya. Ma sin nmepun nbain-ꞌaetn ok amsaꞌ he ntuthae apirsait ein ok-okeꞌ nbin naan. Onaim au ꞌtoit he\x + \xo 16:15 \xt 1 Korintus 1:16\x*  
\v 16 hi mneen ma mitniin tuaf human on reꞌ sin. Es reꞌ tuaf reꞌ anmepu nbain-ꞌaetn on he ntuthae apirsait ein nok tuaf bian sin reꞌ anmepun humaꞌ meseꞌ.   
\p
\v 17 Au umnau he ꞌiit ꞌaan ki. Rarit, au neek ii nmariin, natuin naiꞌ Stefanus, naiꞌ Fortunatus, ma naiꞌ Akaikus neman esan ia. Nok ranan naan, sin nsenuꞌ ma nsekaꞌ ki.  
\v 18 Sin nhaꞌtain au nekak, nahuum on reꞌ sin nhaꞌtain hi neekm ein amsaꞌ. Hi ro he mhormaat meu tuaf ein on reꞌ sin.   
\s1 Naiꞌ Paulus ansonuꞌ haan tabes ma haan buseet neu tuaf amfaun  
\p
\v 19 Apirsait ein pukan-pukan reꞌ abitan propinsi Asia ansoun ein haan tabes ma haan buseet neu ki. Naiꞌ Akila nok in fee je biꞌ Priskila,\f + \fr 16:19 \ft Suur Akninuꞌ uab Yunani nbi eraꞌ reꞌ ia, matuꞌi mnak, “Priska”. Priska ma Priskila naan, kanaf meseꞌ.\f* ma tuaf bian reꞌ nabua nbin sin umi nsoun ein haan tabes ma haan buseet amsaꞌ, fin sin anmafuut piut nok hit Usiꞌ msaꞌ.\x + \xo 16:19 \xt Haef ein sin Retaꞌ 18:2\x*  
\v 20 Apirsait ein ok-okeꞌ reꞌ abitan ia nsoun ein haan tabes ma haan buseet amsaꞌ.  
\p Karu hi mibuaꞌ te, ammatoup es nok es nok manekat akninuꞌ reꞌ arekot neu apirsait ein.   
\p
\v 21 Amkius miit! Fin au naiꞌ Paulus kau, au ꞌtui kuuk ꞌeik au ꞌniimk aa kuuk on nai: \it Saloom!\it*   
\p
\v 22 Sekau ka nmuiꞌ fa rais manekat neu hit Usiꞌ, Uisneno of anfee hukun neu ne.  
\p Au ꞌroim he usee tuaf, aꞌpaek uab Aram reꞌ hai atoin Yahudis hai uab ꞌak, \it “Marana ta!”\it* In aꞌmoufn ii nak, “Usiꞌ! Amkoen Om uum nai, tua!”   
\p
\v 23 Au ꞌtoit he Naiꞌ Yesus, hit Usiꞌ, nakriraꞌ In nekan arekot neu ki.   
\p
\v 24 Au ꞌneek ki ok-okeꞌ, natuin hit arkit atmafuut tok Kristus, reꞌ Uisneno nreek Ee neem.  
\p Au ꞌtuꞌu ꞌbi ia goen, tua. Saloom!  
\q2 Naꞌko au,  
\q2 naiꞌ Paulus, kau, tua.